Parasta, mitä proffani koskaan sanoi minulle opintojeni aikana oli se, että gradu ei ole mikään elämäntyö, eikä siihen saa mennä monta kuukautta aikaa. Minua se lohdutti kovasti, ja niinpä kyhäsinkin työn kasaan alle puolessa vuodessa. En ole mitenkään kunnianhimoinen ja cumu tuli, mutta mieheni sai laudan vaikka teki gradunsa vielä nopeammin. Eli siis älkää ihmeessä venyttäkö valmistumista gradun vuoksi, se on vain yksi työ muiden joukossa. Monelle se näyttää olevan elämän ja kuoleman kysymys, kynnys, johon koko opiskelut saattavat tyssätä.
Minulta ei ole koskaan kukaan kysynyt gradun arvosanaa, aihetta sen sijaan on työhaastatteluissa kysytty. Tietysti oman joukkonsa muodostavat ne, jotka luovat uraa tiedemaailmassa.
Minulta ei ole koskaan kukaan kysynyt gradun arvosanaa, aihetta sen sijaan on työhaastatteluissa kysytty. Tietysti oman joukkonsa muodostavat ne, jotka luovat uraa tiedemaailmassa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei mulle ole kukaan tollasta ennen kertonut!!!!
Kirjoitat asiaa. Gradu tuntuu tekohetkellä valtavan tärkeältä, ja kyllähän se sitä onkin, sillä on saatava paperit ulos. Mutta jos ei aio jatko-opiskelijaksi, eikä tee sitä gradua millekään firmalle, arvosanalla ja aiheella ei ole mitään väliä. Olen ollut työelämässä jo yli 10 vuotta valmistumisen jälkeen, eikä kukaan ole koskaan kysynyt minulta, mikä graduni aihe oli tai paljonko sain arvosanaksi. Joskus miltei toivoo, että joku olisi edes kysäissyt...
Mutta entäs jos gradun tekee firmalle, joka maksaa siitä? Se tässä aiheuttaa paineita!! Varsinkin, kun siitä huolimatta en saa mitään aikaiseksi ja etukäteen pelottaa, ettei työstä ole mitään hyötyä maksavalle taholle, ja silti elättelen toivoa, että ko. firmasta saisi töitä valmistumisen jälkeen...panic!
Tässä, kuten yleensä elämässä, pätee sama viisaus: kun teet parhaasi, se riittää. Kukaan ei voi vaatia enempää.
niinhän se on, ettei enempää voi vaatia kuin yrittää, mutta ongelma onkin tällä hetkellä se, ettei huvita yrittää - eli siitä se paniikki: pitäisi tehdä parhaansa, mutta kun ei saa aikaiseksi. No, kunhan alkaa olla päivissä laskettavissa palautuksen aika, niin eiköhän sitä rupea tekstiä irtoamaan...vielä on aikaa lorvailla (ja panikoida tekemättömyyttä) hetki...vaikkei sekään kivalta tunnu.
Tuo oli lohduttavaa kuulla :) Itse olen ottanut myös saman asenteen gradun tekoon. Jos alkaisin liikaa panikoida, en saisi aikaiseksi mitään. Otan gradun teon oppimisen kannalta. Ja täytyy elämässä gradun teon aikanakin olla muutakin sisältöä. Tosiaan ei gradun arvosanalla loppujen lopuksi varmaaan ole suurta merkitystä ellei sitten halua tutkijaksi.
Meidän professori sanoi että gradun tekemiseen ei pitäisi mennä yli puolta vuotta, jos sitä tekee päätoimisesti. Itse teen gradun teon ohella myös muita opintoja. Tavoitteenani on saada graduni ensi talveen mennessä valmiiksi. Kesän aion nyt pyhittää siihen hommaan.
Tsemppiä kaikille gradulaisille ja ei oteta liikaa stressiä!