dreeveri

Myös Meitä Beagleja kannattaa harkita, minä esimerkiksi asun rivitalossa perheeni kanssa perheeseen kuuluu 2v poika ja 5v tyttö ja vallan mainiosti tulen toimeen.
Isännän kanssa käydään metällä siellä sitten olenkin jäneksen perässä aika peto ikää minulla on vasta 8kk, olen hyvin seurallinen enkä turhia rouskuta, talossakaan en ole mitään hajoittanut vaikka joudun välillä yksin olemaankin. Me piiklet ollaan sävyisiä koiria kannattaa harkita myös tätä vaihtoehtoa.

Meillä on nyt about 7 vuotta oleva poke....
Dreeveri on isännän koira, ei kenenkään muun (jotkut yksilöt aika itsepäisiä).
Tosin aika helppo kouluttaa, tottelee hyvin eikä karkaa pihalta mihinkään, paitsi jos sanon, että "lenkille" niin se käy semmosen parin kilsan lenkin heittämässä ja tulee takasin noin 15 min päästä.

Hyvin tulee toimeen toisten koirien kanssa, eli ei tappele kovin herkästi, paitsi jos puolustaa omia luita tai jotain..

Eikä Dreeveri ole myöskään kova haukkumaan kopissa ollessaan, toki haukkuu mutta jos verrataan pystykorviin tai muihin hirvikoiriin.

Tulee hyvin toimiin myös ihmisten kanssa, meidän poke leikkii vieläkin pihalla jollain palloilla vaikka ikääkin on...:)

Ihan hyvä koira.....niin ja etenkin loistava ajamaan jänistä...

Siinäpä jotain! Varteenotettava vaihtoehto!!!

neljä Dreeveriä.
Kaikki todella seurallisia, mutta pentuopetus on osattava.
Dreeverille on osoitettava, kuka on pomo. Kuten tuossa jo toiset kertoivatkin, dreeveri on todella hyvä seura- ja metsästyskoira.

Nyt olen vain hieman masentuneessa tilassa, koska oma menehtyi tänään leikkauspöydälle.

Ikää oli 8v 4 kk ja se oli uros. Koko prosessi meni todella nopeasti, heinäkuussa oireet alkoi, oksentelua ja painonpudotusta, lääkärin määräämä erikoisruokavalio, sulfaa, happosalpaajaa jne. mutta oireet vain pahenivat, kunnes viiko sitten suoritettiin mahalaukun tähystys ja koepalojen otto.
Tuloksia koepaloista ei vielä tullut, kun eilen tehtiin päätös tämän päivän operaatiosta, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä.

Nyt koirani on kahden muun seurana oman maan mullissa, yksi katosi kevään sulaan jokeen parikymmentävuotta sitten.

Nyt olen senverran masentunut, että en tiedä, vieläkö yhden kaverin ottaisi.

Niinkuin vainajista aina, ei minulla ole pahaa sanaa dreeveristä sanottavaa. Yhdessä mentiin metsälle ja yhdessä sieltä tultiin pois.

Välillä kesti pidempään, välillä nopeammin. Tämä viimeinen oli kettu ja jänisverinen, joten kumpikin kävi, mutta koska olen täältä lounaisesta suomesta, niin myös sorkkavapaaksi kouluttaminen on tärkeää.

Omani oppi yhdessä talvessa.

Pikkikselle: Ota vain dreeveri, mutta muista, se on yhdistetty seura- vahti ja metsästyskoira.
Hyvin pidettynä se antaa todella paljon.

Minulla on ollut 2 dreeveriä uroksia. Toinen on vainaa. Se oli sitkeä hakija ja kova ajuri, mutta vaikea saada mettästä pois illalla. Se ajoi pääasiassa jänistä, mutta ajoi se herkästi kettuakin. Se oli kiltti kotikoira eikä ollut vihainen ihmisille eikä toisille koirille. Tämä toinen on vasta pentu. Aika aktiivisen tuntuinen. Ei hauku pihassa, mutta metsässä paljon. Suosittelen dreeveriä; se on kiltti, sitkeä ja ajaa myös kettua. Siitä saa kettukoiran, jos osaa opettaa. Ei mikään pihassa räkyttäjä. T. Markku

Ps: Maksoin ekasta 1200 mk ja tokasta 400 egee.

Ilman muuta hommaa suomenpystykorva, sehän on koiran näköinenkin. Sen virkeää ja ilmeikästä olemusta on ilo seurata. Eikä se tyhjää hauku, kun pentuna liikutetaan paljon erilaisissa paikoissa ja pidetään sisällä ihmisten kanssa eikä vain viedä pihan perällä olevaan häkkiin. Omanikin nukkui sängyssä, oli kuin ihmiset...eikä haukkunut tyhjää...

...meillä on 5 kk:n ikäinen urospentu ja ei vois parempaa koiraa olla ! Tämä yksilö on ainakin ollut tähän mennessä erittäin helppo kouluttaa, tottelee ihan pelkkää puhetta...ja sisätiloissa on tosi rauhallinen.On alkanut viimeaikoina myös kovasti puolustamaan reviiriään, ilmoittaa kyllä haukkuen, jos joku vieras koira/henkilö tulee omaan pihaan, mutta ei silti ole äkänen.Metsässä on käyty jo aika paljon, hyvin on jo alkanut liikkua...yhteenvetona= omat kokemukseni ovat erittäin positiivisia, jos haluat koiralta myös "seurakoiramaisuutta", ota "töppöjalka" !

Suosittelen Dreeveriä edellinen koira oli Beagle tosi hyvä jäniskoira sekin. 12.5v metsästin Dreeverillä ennen kuin jouduin sen lopettamaan.Siinä on kuin kaksi koiraa ,harkitseva ja rauhallinen kotioloissa ,ja kun huomaa ,että metsään lähdetään löytyy ikäänkuin toinen koira. Ensi keväänä saatava uusi pentu ja se on Dreeveri.

itsellä ei ole ollut, mutta faija-puolella oli.

Mitäs siitä nyt sanoisi? Koira oli ainakin mahdottoman sitkeä, eli ajohaluttomuudesta ei koskaan voinut valittaa. Oli kovasti kaiken riistan perään (valitettavasti myös hirvien).

Ei ollut pahaluontoinen, mutta kovaluontoinen kyllä ja mahdottoman ahne ruoalle. Tämä yksilö eli 70-luvulla ja rotua on kaiketi jalostettu pehmeämmäksi ( olenko väärässä?? ). Pihassa ei voinut irti pitää. Lähti varmasti metsään ja ei ollut halukas huudosta tulemaan. Tuli kyllä sitten, kun sai tarpeekseen.

Pienenä kuriositeettina, äijä eleli aikanaan Nivalassa ja hänellä oli silloinkin dreeverejä. Yksi tapaus oli sellainen, että sorsajahdin aikaan haavakoita kun kaislikoista löytyy ukko ( silloin nuori mies ) oli koiransa kanssa menossa järvelle. Rannassa oli äijäporukka ja kyselivät, minnes se poika pyssyn ja tuollaisen läskimakkaran kanssa on menossa??

No sorsaan. Vai että sorsaan?? Oli siinä äijillä naurua piisannut. Faija-puoli ei nauruista välittänyt. Miestiskeli, että katsellaan sitten myöhemmin.

Homma toimi silleen, että moppe oli veneen keulassa tassut reunaa vasten ja kuono pystyssä. Äijä meloi venettä hiljalleen kaislikon reunaa pitkin ja kun sorsan haju alkoi jäädä taakse niin koira hypätä molskautti veteen ja äijä haulikkoa kaivelemaan. Koira kolusi hetken kaislikkoa ja usein pääsi sorsa hengestään.

Eivät olleet enää rannassa ukot naureskelleet, kun kyselivät tuliko mitään ja faijapuoli näytti repusta kahdeksaa sorsaa.

Ei mitään jäniskoiran hommia, mutta oli homma noinkin toiminut.

Huom. tarina ei ole satu.

Meillä on dreeveri ollut kohta 11 vuotta :) hyvin älykäs koira mutta saatttaa olla aika itsepäinen ja hyvin perso ruualle. Ja jos karkaa niin yleensä ei helposti saa koiraa takas sisälle jos siis pidätte sisällä? Mutta vanhempana ei karkaile niin pitkälle kuin nuorempana.

Hei vaan, olipa hauskaa lukea dreeveristä ja pystykorvasta..nyt on kotona molempien sekoitus ja pitää paikkansa että on perso ruualle sekä itsepäinen. Saa nähdä mitä syksyllä tapahtuu, haukkuuko linnun puuhun vai jäniksen maahan. Fiksun tuntuinen ja veikkaan että tekee mitä vaan jotta isäntä on tyytyväinen..saa nähä!

Ollaan ottamassa dreeveri ja mietitään kumpikohan olisi parempi ottaa narttu vai uros? Onko esim. koulutettavuudessa eroa sen suhteen?

Hei voisiko dreeveri kouluttaa näädälle olen kiinnostunut näädän koira pyynnistä on dreeveri jo ennestään niin sanoisitteko että voisiko dreeveri saaha määrällekin?

Suomenajokoiraa älkää ottako missään nimessä, jalostettu yli 100 vuotta ja ulkomuoto jalostettu siihen malliin, että käpälät roiskaa verta heti kun päästää irti ja karvapeite onneton ei sovellu suomen olosuhteisiin, kiitos ulkomuotojalostuksen, dreevereillä ja beagleilla parempi tilanne kys. ongelmiin.

Meillä 5 vuotias dreeveriuros ja kotona se on kuin kissaa pitäisi lemmikkinä. Hauska löhöilijä joka pamauttaa itsensä kylkeen kiinni nukkumaan tullessaan. Aivan mahtava kotikoira ja kun sen vie metsälle niin muuttuu täysin. Metsällä dreeveristä tulee riistaviettiensä ajama ajokoira joka ajelee peuraa,kaurista, jänistä,kettua,supikoiraa.

Ainoa ongelma on siinä että dreeveriin kiintyy sisäkoirana niin paljon etteä sitä ei raaskisi enään päästää metsään ettei se vaan loukkaa itseään tai huku mihinkään ojaan :)

Aivan huippu ja nyt jo surettaa se mitenkä lyhyt sen elämä lopulta on ja joudumme siitä jossakin vaiheessa luopumaan. Voi sitä surun ja murheen päivää :(

Ruvetkaa risteyttämään dreevereitä ja mäyräkoiria keskenään vois tulla terveempiä jälkeläisiä ja tosi vinkeitä metsäkoiria. Kaverilla on dreeveri, metsästysinnon puute vaivaa.

olen omistanut ja metsästänyt dreevereillä yli 30 v. muunkin rotuisia ajureita on ollut ja nytkin on. dreeveri on erinomainen metsästys ja kotikoira. pentuna vilkas viliperi niinkuin kaikki terveet koiranpennut. voimakastahtoinen ja joskus itsepäinen mutta niitäkin ominaisuuksia yksin työskentelevä metsästyskoira tarvitsee. mistähän se muuten johtuu, että jotku ei saa ikinä kunnon koiraa mutta toisilla niitä on aina....?

Dreeveri on monipuolinen ajurit,jänis,kettu ja nykyään saa missäse sallitaan myös kaurista. Suomen ajo koiralla ei saa ajattaa kaurista. Dreeverillä on ihanteellinen myös sisällä. Urosahan olis minun mielestä parempi , ei olis niitä juoksuja ja vale raskauksia. Olen Dreevereitten kasvattaja.Toissa vuonna tuli kasvatti SM kisoissa toiseksi . Eka yrittämällä!!!

Nyt kun koehommat menneet puihin kannattaa ruveta jalostamaan sekarotuisia, esim. dreeverin ja beaglen sekoituksista voisi tulla huippuhyviä ajureita.

Suomenajokoirat on yleensä ollut todella huonoja tieajureita, ei tarvitse kun jäneksen juosta tien yli niin ajo katkeaa puhumattakaan jos jänes juoksee tietä pitkin.