Kysyin elilen susmorsiamen ketjussa, mitä sähkö on. Kun en itsekään vastausta tiedä, eikä kukaan muukaan, on itse vastattava.
Lähinnä oikeaa on seuraava olettamus: sähkö on elektronien liikettä. Nuo pienet negatiiviset sähkövarauksethan sähköä kuljettavat jos aine on hyvä johde, jossa on vapaita elektroneja. Tyypillinen hyvä johde on kupari, mutta vielä parempi hopea, jota kalliina ei juuri käytetä.
Elektronien liikettä esiintyy toki aineissa aina kun ollaan -273,15 celsiusasteen alapuolella. Tuota lämpötilaa ei koskaan saavuteta, mutta Otaniemessä lienee vieläkin pakkasennätys, joka on n. asteen päässä edellisestä. Laboratorio-olosuhteissa tuo on saavutettu, ilman karvalakkia.
Sähkön kulkunopeudesta on väärä käsitys. Todellisuudessa sähkö kulkee "kävelyvauhtia", joka riippuu siis kävelijästä. Kun huippusprintterit juoksevat 10 metriä sekunnissa, on oikea vastaus ehkä 2-3 metriä sekunnissa. Kun jännite on se, joka panee elektronipilven liikkeelle, voisi olettaa, että jännitteen suuruus vaikuttaa elektronien nopeuteenkin. Väärin tiedetty! Jännitteen suuruus vaikuttaa vain elektronipilven suuruuteen, ei nopeuteen.
Meillä on käytössä vaihtosähkö, joka merkitään 220V/50Hz. 220V on verkkojännite ja jännitteen napaisuus vaihtelee 50 kertaa sekunnissa.
On siinä sähköllä kiire, totesi joskus tietämättömyyttään opettajani. Hän oletti, että yksityinen elektroni ehtii kiertämäään muuntajan kautta, matkasta riippumatta ja uollaisella nopeudella.
Napaisuuden nopea vaihtuminen on ymmärrettävissä tennispallloanalogialla. Jos elektronit ajatellaan putkessa oleviksi palloiksi ja ja pallojonoa pukataan putken päästä, liikkuu koko pallojono, myös etäisin pallo.
Elektroneja liikuttava sähkökenttä siis vaihtuu meidän vaihtosähkössämme tuon 50 kertaa sekunnissa, mutta yksityinen elektroni, vaikkapa Ynnämuu, ei ehdi käymään sähkölinjaa pitkin muuntajassa ja vielä palaamaankin.
Vastausta ette siis saaneet, mutta sain toteuttaa yksityistä pohdintaani sähköstä.
Lähinnä oikeaa on seuraava olettamus: sähkö on elektronien liikettä. Nuo pienet negatiiviset sähkövarauksethan sähköä kuljettavat jos aine on hyvä johde, jossa on vapaita elektroneja. Tyypillinen hyvä johde on kupari, mutta vielä parempi hopea, jota kalliina ei juuri käytetä.
Elektronien liikettä esiintyy toki aineissa aina kun ollaan -273,15 celsiusasteen alapuolella. Tuota lämpötilaa ei koskaan saavuteta, mutta Otaniemessä lienee vieläkin pakkasennätys, joka on n. asteen päässä edellisestä. Laboratorio-olosuhteissa tuo on saavutettu, ilman karvalakkia.
Sähkön kulkunopeudesta on väärä käsitys. Todellisuudessa sähkö kulkee "kävelyvauhtia", joka riippuu siis kävelijästä. Kun huippusprintterit juoksevat 10 metriä sekunnissa, on oikea vastaus ehkä 2-3 metriä sekunnissa. Kun jännite on se, joka panee elektronipilven liikkeelle, voisi olettaa, että jännitteen suuruus vaikuttaa elektronien nopeuteenkin. Väärin tiedetty! Jännitteen suuruus vaikuttaa vain elektronipilven suuruuteen, ei nopeuteen.
Meillä on käytössä vaihtosähkö, joka merkitään 220V/50Hz. 220V on verkkojännite ja jännitteen napaisuus vaihtelee 50 kertaa sekunnissa.
On siinä sähköllä kiire, totesi joskus tietämättömyyttään opettajani. Hän oletti, että yksityinen elektroni ehtii kiertämäään muuntajan kautta, matkasta riippumatta ja uollaisella nopeudella.
Napaisuuden nopea vaihtuminen on ymmärrettävissä tennispallloanalogialla. Jos elektronit ajatellaan putkessa oleviksi palloiksi ja ja pallojonoa pukataan putken päästä, liikkuu koko pallojono, myös etäisin pallo.
Elektroneja liikuttava sähkökenttä siis vaihtuu meidän vaihtosähkössämme tuon 50 kertaa sekunnissa, mutta yksityinen elektroni, vaikkapa Ynnämuu, ei ehdi käymään sähkölinjaa pitkin muuntajassa ja vielä palaamaankin.
Vastausta ette siis saaneet, mutta sain toteuttaa yksityistä pohdintaani sähköstä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä kun esitit pohdiskelusi sähköstä. Tiesinhän jo ennestään, että olet ollut paljon sähkön kanssa tekemisissä, jopa saanut oppiakin. Sikäli mikäli jotain ymmärrän, on esityksesi ihan järkeen käypä. Edelleenkään en ole vieläkään niin paljon viisastunut, että voisin käydä asiaan liittyvää pohdiskelua, puhumattakaan väittelyä esittämästäsi.
Ikävä kyllä myöntää, että on hyvin paljon muitakin asioita, joista en ole saanut riittävästi tietoa, jotta voisin asialliseen keskusteluun ryhtyä.
Napsuja olen kyllä sähköstä saanut, oppiihan siitäkin jotakin. Siihen kokemusperäiseen tietoonhan ja pelokkeeseenhan "sähköpaimenten" toimintakin perustuu. Joten sillä tasolla lehmien kanssa kutakuinkin olen.
Siksipä käytin sus-kejussa huuhaata hyväkseni. Tällaista väljempää sanankäyttöähän ko. ketjun aloittajakin toivoi. Hyvää päivän jatkoa!
Mukana olosi on palstalle hyvinkin tärkeä. Kun tuollaiseen yksinkertaistamiseen ryhtyy, kuten minä, on aina suuri vaara epäonnistua ja silloin joidenkin ilo nousee helposti.
Jonkinlainen tieteen popularisointi on kovasti mieleeni.
Mukavaa se on olla ajoittain eläintenkin tasoilla, minä harmaavaristen ja sinä lehmien.
Ammutaan vaikka yhdessä, mutta ei variksia.
Vipinää on ilmeisesti sähköjohdoissamme, kertoo alaa opiskellut insinöörimme. Ihan alkuihmiseen voin verrata itseäni hankaussähköineni, tietämättömänä elektronien liikkeiden mekaniikasta.
Tuleehan silti joskus mielenkiinnosta luettua Cern'in hiukkaskiihdyttimen uutisia. Higginsin hiukkasen löydyttyä, kohdistuu seuraava etsintä supersymmetrisen hiukkasen löytämiseen.
Hihittelen mielessäni tässä CC:n huvittavaa oivallusta, paistaa nuo attribuutit voissa, läskin ryydittäminä :D
Kas' sitä alaa hallitsen minäkin paremmin.
"Tienneekö Iikkakaan", sanoi useasti eräs emäntä Limingassa. Vieläkin kuulen tätä sanontaa erään entisen Liminkalaisen käyttävän, jos ei jotakin tiedä. Naisia jonkin verran tuntevana arvelen sanonnan taustojen olevan jotenkin epäilyttäviä, mutta kuitenkin kuka nousisi Iikan asemaan palstalla? kun Ruunekaan ei tiedä mitä sähkö on.
Kaikella kunnioituksella aloitukseen tätä en tarkoita henkilöön meneväksi vaan näitä joutessani muistelin.
Kiva kun on ihan muitakin jotka ei ole selvillä ,mitä sähkö on.
Itseäni jälkipolvi on antanut minulle hyvän eläimellisen lempinimen Pöllö .
Olen siihen ollut kovin tyytyväinen ..ja kun nyt n vuosi sitten syntyi uusi lapsenlaapsen lapsi --hänen isi heti sanoi että uusi pikkupöllö tuli sukuun . Mekun ollaan molemmat Mirjamia . se nimi on aikojenalusta seurannut meitä naispuolisia.
Joo, mutta mistä ne elektronit tulivatkaan? Kuka tai mikä ne teki/aiheutti? Ei ne tyhjästä syntyneet.
Vissiä tietoa sähkön olemuksesta ei alkuunkaan ole selvitetty! Niin ovat oikeasti viisaat sanoneet, sanovat yhä. Pikkuiset pähkäilyt kyllä aivoja virkistävät, ei siinä mitään. Tässäkin yhteydessä on hyvä muistaa: Mitä enemmän tietää, sen vähemmän tietää.