Ensin ajattelet, ettei kukaan ihastu sinuun, sitten joku tulee ja sanoo pitävänsä sinusta enemmän kuin ystävänä... Sen jälkeen tutustut häneen ja joudut antamaan rukkaset kun hän haluaisi sinut kullakseen ja olet itsekin aina toivonut sitä, mutta Hän ei ole vain sinun tyyppiäsi...
Se vihlaisee sydämestä. Enne jouduin olemaan se osapuoli, jolle rukkaset annettiin, nyt jouduin kokemaan tuon toisenkin. Olonsa tuntee tosi inhottavaksi. :p
Se vihlaisee sydämestä. Enne jouduin olemaan se osapuoli, jolle rukkaset annettiin, nyt jouduin kokemaan tuon toisenkin. Olonsa tuntee tosi inhottavaksi. :p
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sitä niin toivoin, et joku ihastuis, ja et mä kans siihen.
Mut tähän mennes ei oo tullu, ainuttakaan sitä "mä kans"ssaa.
Monet on ehdotellu, mut aina oon antanu ne rukkaset :((
Sellasta se elämä on.
Ois ees joku josta haaveilla, mut tuntuu et ne aina kaatuu johonki.
Joko se tyyppi on varattu, tai se vaan hiipuu, tai
mikä pahinta ei oo ketään kenest pitäis...
Miten tutulta kuulostaakaan. Juuri lähiaikoina itselläni kävi noin. Itselläni vain toi tuntui vielä inhottavammalta, kun kaikki tutut kyselivät syitä, ym. Syyllistivät koska kerrankin minulla olisi ollut joku, joka tuntisi samoin..mutta ei sille voi mitään, jos ei tunne samoin. :(