En tiedä minkä ikäiset nuoret lukee tätä palstaa, mutta ei sillä oikeastaan ole väliä, onhan meillä kaikilla tunteet...
Joten, olen tällainen 18 vuotias neito, mulla on takana niin paljon hyvää ja niin paljon mukavia muistoja ja tietysit niitä huonojakin.
Mutta suurin ongelmani on ulkonäköni, on aina ollut, sen vuoksi jouduin joskus yläasteella kärsimään hirmuista... "olet liian nätti tänne!" Juttua (kaikki lähti siitä että eräs tyttö ei vain pitänyt minusta, vaikka en hänelle koskaan ollut puhunutkaan...)
Olen aian tavallisen kokoinen ja näköinen tyttö.
En pitkä enkä lyhyt, en paksu enkä hoikka, normaali! Ihmiset vain tekivät minusta jotain mitä en ole!
Nyt tilanne on rauhoittunut, ja ovathan tukenani aina olleet ihanat ystäväni, vaikka ongelmaani on aina ollut vaikea ymmärtää, sillä kuka ottaa tosissaan kun sanot, minua sattuu kun minulle sanotaan että olen nätti... Hmm..
Joka tapauksessa, kaikki oli hyvin ja ihastun taasen erääseen ihanaiseen poikaan. Olemmekin seurustelleet jo kaksi vuotta. Poika kuienkin verataa aina miuna entiseensä, sillä oli kauniimpi vatsa, tummat hiukset on paremmat, pidän pitkistä tytöistä, mutta ei sillä ole kohdallasi väliä (kiva jos käyttäisit korkkareita useammin..),rintasi...
Jeps, käytännössä katsoen hän keksii kaikessa parantamista, "en panisi pahaksen jos laihtuisit kaksi kiloa, "jos olisit kaikin puolin pinempi"...
Sitten meni yli ja olin jättää hänet, saimme kuitenkin asian sovittua, ja hän on ollut mitä ihanin. En kuitenkaan pysty ottamaan todesta mitään mitä hän minusta sanoo/kehuu...Tuntuu kuin hän ei uskaltaisi enää sanoa, pelkää että jätän hänet. Jos hän kerran rakastaa, miksi hän tahtoo muutta minua (tai tahtoi)? Nykyään hän sanoon, että pitää minusta juuri näin, eikä tiedä miksi on joskus sanonut moisia...
Mutta silti.. Mitä on sen kaiken takana??
Olen hukassa... auttakaa.. Kertokaa mieleipiteitä ja ajatuksianne.
Kiitos kaikille asialliseti vastanneille!
Mukavaa joulun odotusa!
"jos sulla kerran on joku josta oikeesti valität, pidä siitä kinni, älä luota kyynisiin lauseisiin..."
Joten, olen tällainen 18 vuotias neito, mulla on takana niin paljon hyvää ja niin paljon mukavia muistoja ja tietysit niitä huonojakin.
Mutta suurin ongelmani on ulkonäköni, on aina ollut, sen vuoksi jouduin joskus yläasteella kärsimään hirmuista... "olet liian nätti tänne!" Juttua (kaikki lähti siitä että eräs tyttö ei vain pitänyt minusta, vaikka en hänelle koskaan ollut puhunutkaan...)
Olen aian tavallisen kokoinen ja näköinen tyttö.
En pitkä enkä lyhyt, en paksu enkä hoikka, normaali! Ihmiset vain tekivät minusta jotain mitä en ole!
Nyt tilanne on rauhoittunut, ja ovathan tukenani aina olleet ihanat ystäväni, vaikka ongelmaani on aina ollut vaikea ymmärtää, sillä kuka ottaa tosissaan kun sanot, minua sattuu kun minulle sanotaan että olen nätti... Hmm..
Joka tapauksessa, kaikki oli hyvin ja ihastun taasen erääseen ihanaiseen poikaan. Olemmekin seurustelleet jo kaksi vuotta. Poika kuienkin verataa aina miuna entiseensä, sillä oli kauniimpi vatsa, tummat hiukset on paremmat, pidän pitkistä tytöistä, mutta ei sillä ole kohdallasi väliä (kiva jos käyttäisit korkkareita useammin..),rintasi...
Jeps, käytännössä katsoen hän keksii kaikessa parantamista, "en panisi pahaksen jos laihtuisit kaksi kiloa, "jos olisit kaikin puolin pinempi"...
Sitten meni yli ja olin jättää hänet, saimme kuitenkin asian sovittua, ja hän on ollut mitä ihanin. En kuitenkaan pysty ottamaan todesta mitään mitä hän minusta sanoo/kehuu...Tuntuu kuin hän ei uskaltaisi enää sanoa, pelkää että jätän hänet. Jos hän kerran rakastaa, miksi hän tahtoo muutta minua (tai tahtoi)? Nykyään hän sanoon, että pitää minusta juuri näin, eikä tiedä miksi on joskus sanonut moisia...
Mutta silti.. Mitä on sen kaiken takana??
Olen hukassa... auttakaa.. Kertokaa mieleipiteitä ja ajatuksianne.
Kiitos kaikille asialliseti vastanneille!
Mukavaa joulun odotusa!
"jos sulla kerran on joku josta oikeesti valität, pidä siitä kinni, älä luota kyynisiin lauseisiin..."
Vastaukset 3
Vanhimmat
En tiiä, ompa vaikea tilanne. Oletko miettinyt mahdollisuutta, että poikaystäväsi on jossain määrin sinulle kateellinen. Sekin on mahdollista, ihan totta! Mielestäni sinun kannattaisi ottaa asia uudelleen puheeksi, mikäli se sinua painaa. Toisten arvostelu on inhottavaa ja jos se on peräisin omalta rakkaalta niin kannattaa miettiä mikä olisi jatkolle parasta. Toivottavasti kaikki selviää, usein juttelu auttaa! Tsemiä sinulle ja teidän suhteellenne!
Olen kyllä ajatellut puhua asiasta, mutta pelkään että en osaa selittää asiaa hänelle, että saan suustan vain jotain sekavaa...
En ole koskaan ajatellut asiaa siltä kantilta, että hän olisi minulle kateellinen... Jos hän olisi, miksi hän esim. käski minun laihduttaa (siis, tuskin hän tahtoisi itselleen "liika-kiloja").. Hmm... Tämä on niin hankalaa. Vaatii pohdiskelua.
Kiitos sinulle, ajatuksistasi! :)
Aina se auttaa kun jakaa huoliaan muiden kanssa, vaikka loppujen lopuksi itse ratkaisisikin ongelmansa. :) Se antaa jonkinlaista tukae, tehdä päätöksiä, olivatpa ne mitä tahansa!
Enpä tiedä, mutta tuli mieleen että ehkä hän pitää sinusta, persoonastasi, vain kauneuden hakuisena keksi tuollaisia ehdotella, mitä voisi korjailla. En usko että hän mitään pahaa tarkoitti.
Vain kaipasi jotain ulkomuotoa, ehkä häntä harmittaa että hänen exänsä ei ollut yhtä ihastuttava kuin sinä. No, vain arvailuja, kun en paremmin tiedä.
Tuon lainaamasi laulun filosofia on muuten mitä parhain! :D
Onnea yritä selvitä!