Minä ja Viina

Minulle jysähti muutama vuosi sitten tietoisuuteeni. Olen alkoholisti. Kuin metrin halolla olisi lyöty päähän.
Tietysti tiesin,että otan kuppia pitemmän kaavan mukaan. Monta vuotta. Mutta ajattelin,että homma on hanskassa.
Ei ollut. Olen töpännyt ihmissuhteita ja työpaikkoja viinan takia.
Olen nuoresta lähtien ollut perso viinalle. Se on poistanut ujoutta ja jännitystä.
Edesmenneen mieheni kanssa olimme kutakuinkin samanlaisia. Kumpikaan ei ollut toistaan parempi.
En nähnyt vuosikausiin värejä ollenkaan,enkä kuullut lintujen laulua.
Kun olin ollut vuoden raittiina,näin värit. Tuntui ihmeelliseltä.
Mieheni sairastuttua ja alettuani omahoitajaksi,olin onnellinen,kun olin pistänyt korkin kiinni.
Hoitaminen ei tuntunut raskaalta. Raskaaltahan tuntui miehen menettäminen.
Viina on viisaitten juoma. En ole viisas tässä asiassa.
En voi ottaa pisaraakaan.
Mitenkä on palstalaisten suhde viinaan?
32118
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 32

Vanhimmat

Kuurittelua. Keväisin ja syksyisin 4 - 6:n viikon huuhtelukuurit.
Väleissä lyhyempiä, tavallisesti viikon jaksoja kuten nyt tulevassa marras- joulukuun vaihteessa.

Jäätyäni putkeen kokeilin 3-vuotta tuota elämäntapaa mutta sitten huolestuin tulevaisuudesta.
Mielenkiinto eri asioihin alkoi vähenemään. Myös se miehille tärkein.

Onneksi mitään peruuttamatonta ei ehtinyt tapahtumaan.
Minä voin kyllä ottaa kotioloissakin mutta se vaatii jonkin nimenomaisen syyn ja tauon harrastuksessa.
Avattuja astioita on hyllyssä nytkin ja vieraita käy niin harvakseltaan että juomien kiertonopeus on huono.

Äänestä

Meillä viinan kanssa on oikein sopuisa suhde, kumpikaan ei häiritse toista liian usein.
Harvoin kohdataan ja silloinkin vain pikaisesti.

Äänestä

Tossa alempana
Voisitko sinä repsahtaa siinä käsiteltiin tätä.

Äänestä

L- L

Otin "löysät pois" kahtena ensimmäisenä vapaaherravuotenani.
Nyt juon pelkästään alkoholitonta olutta,halpaa ja todella yllättävän laadukasta.

Hinta 0.59 tölkki.

Äänestä

Hyvä että olet oivaltanut: silloin voi tehdä asialle jotain. Lienee niin, että toisilla on jo geneettisesti suurempi riski alkoholisoitua ja toisilla kehittyy sitten psyykkinen riippuvuus.
Tiedän mitä on olla humalassa. En ole koskaan pitänyt keinotekoisesta huumata, on outo epätodellinen olo.
Isäni oli kova työmies, mutta viikonloppuun kuului yleensä ryypiskelyä. Kun iäkkäämpänä sydän alkoi oireilemaan, niin alkoholin käyttö hänellä väheni vaikka muuten ennen sairastumista näytti että viina saa yhä enemmän sijaa vapaa-ajoilla.
Sain ihan tarpeeksi viinan kiroista kun näin isäni törsäilyjä kavereiden kanssa.
Voin ottaa lasin pari viinejä ruuan kanssa ja onnittelumaljan kuohuviiniä. Aika harvoin tällaisia tilaisuuksia on.

Äänestä
  • Minulle on täysin käsittämätöntä tuo,että voi ottaa ruoan kanssa pari lasillista. En ole ikinä siihen pystynyt. Enkä tule koskaan pystymään.
    En ymmärrä ruokaryyppyjä,enkä olutta ruoan kanssa.
    Kun olin kesällä laivalla, ensimmäistä kertaa elämässäni selvin päin, näin että ihmiset todella ottivat vain sen lasillisen. Vaikka sai ottaa hanasta,niin paljon kuin halusi.
    En ole koskaan hallinnut tällaista alkoholinkäyttöä.
    Edellisestä laivareissusta,siitä on jo vuosia,en muista oikeastaan mitään.
    Koko matka meni pelkkään juomiseen.
    Ap

    Äänestä

En mä viinast mitään tierä mut haluisitko tietää mikä on mun suhre viivaan?

Äänestä
  • koti-kiusattu:nikille
    Kerro!
    Ap

    Äänestä



  • old_profile_43590 kirjoitti:

    Leskelle.
    Olen aina ollut lämmin viivan ystävä, etten sanoisi sen palvoja,monesti olen sitä tutkaillut.
    http://joklaaja.blogspot.fi/2011/04/ilmari-kianto-punainen-viiva.html

    koti-kiusattu:nikille
    Syntyi Kainuunkorvessa
    maan sitkeää irtaimistoa
    Tavallinen jätkä ja työlle
    ahne talonrakentaja.
    Voimat loppuivat viimein
    sairauden uuvuttamana.
    Lepää rauhassa.
    Muistokirjoitus
    Ap

    Äänestä

  • Leski kirjoitti:

    koti-kiusattu:nikille
    Syntyi Kainuunkorvessa
    maan sitkeää irtaimistoa
    Tavallinen jätkä ja työlle
    ahne talonrakentaja.
    Voimat loppuivat viimein
    sairauden uuvuttamana.
    Lepää rauhassa.
    Muistokirjoitus
    Ap

    Oliko toi miehes muistovärssy? ittekkö riimittelit?

    Äänestä

  • old_profile_43590 kirjoitti:

    Oliko toi miehes muistovärssy? ittekkö riimittelit?

    koti-kiusattu:nikille
    Miehen värssy oli,lehdessä. Hänen poikansa kirjoitti sen.
    Ap

    Äänestä

Otin viiniä joka viikonloppu aikaisemmin 1- 1,5 pulloa kerta, noin 10%. Perjantaina tai Lauantaina, ei ikinä kuin yhtenä iltana viikossa, eikä työpäivinä.
Nyt ei enää huvita, ei edes rentouta, mieluummin ostan jotain hyvää karkkia tai jäätelöä ja napostelen niitä illan mittaan.
Joisin vieläkin jos siitä olisi iloa, kai ikä aiheuttaa sen että vaikutus on erilainen kuin nuorempana.

Äänestä

Minulla on keittiön kaapin viinilokerikossa kaksi kuohuviinipulloa, viisi punaviinipulloa, jääkaapissa kaksi valkoviinipulloa ja kaksi keskiolutta. Kotiviiniä on noin kaksitoistalitraa, pitäisi pullottaa jahka kerkiän.

Suhteeni näihin viinipulloihin on intohimoinen.

Voin juoda itseni kekkuliin tai olla juomatta.

Äänestä

Voi voi...
Eihän palstalaiset edes koske viinoihin.
Useimmat ovat voineet nuoruudessaan nähdä satunnaisen viinapullon kuvan jossakin kuvalehdessä.
Aika uskaliasta tuoda tuollaista aihetta viattomien näkyville!

Äänestä

Toivottavasti tää ei nyt harmita ketään mutta Minä ja Viina olemme hyviä kavereita, mutta emme mitenkään liian läheisiä. Taisin jo kertoa suhteestani punaviiniin; lasi-puolitoista päivässä oli lääkäritädin suositus, mutta en jaksa läträtä pullojen kaa joka päivä niin otan kaksi-kolme lasia perjantai-iltaisin (Lutunen on lentopallossa ja olen yksin kotona) istahdan koneelle ja teen kevtmielisen aloituksen.
Lauantai-iltana Lutunen ottaa whiskyn ja minä 1-2 lasia lääkettäni. Siihen se jää, paitsi kun on partyt ja silloin voin ottaa hyvinkin lähes pullollisen jotain viinisorttia (en juo olutta enkä väkeviä) pitkällä ajalla. Partyja on harvoin, pari kertaa vuodessa tai silleen.
Lasi viiniä ruuan kanssa on standardini kun syömme ravintolassa, laivalla tulee otettua parikin lasia, mutta koska inhoan humalaisia ihmisiä ja inhoan että minut joku näkisi humalassa ja en oikeesti kauheesti tykkää viinan mausta enkä juo koskaan humalahakuisesti niin käyttö jää vähäiseksi.

Äänestä
  • Viittasin jo edelliseen Ruotsin risteilyyni. Asuin Helsingissä avoliitossa ja olin
    Vakituisessa työssä. Sain kuningas ajatuksen lähteä maanantaina Hki-Tukholma risteilylle. Tuttu naiskaveri lähti mukaan. Ja tietty oltiin kännissä.
    Laivalla meni täydelliseksi juopotteluksi. Hytti oli hiilikerroksessa,eikä sitä tahtonut kännipäissään löytää millään.
    Aamulla heräsin,enkä muistanut missä olen. Hirvittävä jysäri.
    Pikkuhiljaa aloin tajuta,että olen laivassa. Että,minun pitäisi olla töissä ja kotona kihlattuni luona.
    Voi luoja,mikä tilanne.
    Kun pääsin Helsinkiin,menin ensimmäiseksi kantakuppilaan.
    Sitten kotiin. Miehelle oli selitettävää. Töissä oli selitettävää.
    Tämä tapahtui 80-luvulla.
    En astunut laivaan kuin nyt vasta tänä kesänä,selvin päin.
    Ap

    Äänestä

  • Paloman ensimäinen lause jäi askarruttamaan. Mistä sellainen tuli, että jotakin saattaisi harmittaa sinun juomatottumuksesi? Juotko siis salaa?

    Äänestä

  • ent. siivoojaparka kirjoitti:

    Paloman ensimäinen lause jäi askarruttamaan. Mistä sellainen tuli, että jotakin saattaisi harmittaa sinun juomatottumuksesi? Juotko siis salaa?

    En todellakaan juo salaa enkä myös oikein ymmärrä miten ton mun eka lauseen vois tulkita tolla tavalla. Tarkoitin vain sitä että joitakin tuntuu harmittavan se että muut osaavat käyttää alkoholia kohtuullisesti ilman että se riistäytyy käsistä (en nyt tarkoita leskeä, vaan joitakin irrallisia kommentteja joita olen lukenut.) Että olisimme jollakin tapaa valehtelijoita ja tekopyhiä kun emme tunnusta viinan olevan isäntä. Vähän sama juttu tossa uskottimuusketjussa: jos its eon ollut uskollinen ja kunnollinen partneri ja sen tunnustaa niin sekin on joillekin paha.

    En mahda sille yhtään mitään että en pidä alkoholista riittävästi että joisin humalahakuisesti tai että en ole koskaan ollut uskoton koska (voi olla mielikuvituksen puutetta) olen aina ollut tyytyväinen siihen mitä kotona on ollut tarjolla ja toinen syy on ääretön itsekkyyteni: en jaa enkä mene osiolle.

    Äänestä

Voi kuule ne ajat ovat menneet kun viina, tupakka, seksi ja bileet kuuluivat elämääni. Juon kohtuullisesti viinaa, snapseja juhannuksena ja jouluna muutaman, rommia kuuman kaakaon kanssa jos paleltaa talvipakkasella. Joskus wiskyä jäiden kanssa. Viiniä silloin tällöin ja olutta grilliruoan kanssa tai janojuomana Oluen ei ole pakko olla vahvaa.
Enää en juo itseäni humalaan ravintoloissa tai oudoissa paikoissa vieraiden ihmisten seurassa, tuli aivan tarpeeksi mokattua nuorena. En käytä huumeitakaan enkä syö pillereitä.
Alkossa käyn ostoksilla keskimäärin kerran kolmessa kuukausessa , en hae viinaa ulkomailta enkä valmista kotiviiniä.

Äänestä
  • Luin kirjan Selvästi juovuksissa.
    Se on lääkäri Seppälän kirjoittama.
    Siinä hän on vuoden täysin juomatta.
    Ja yllättyy,kuinka paljon hän todellisuudessa joi. Hän kirjoittaa,että oli krapulassa työssä,ja ajoi autoa aamulla lievästi humalaisena. Itsekkään sitä tajuamatta ja ajattelematta.
    Viinilasilliset,oluet,konjakit,liköörit.
    Vaikka ne kuulostaa tippadokaamiselta,sitä ne ei ole.
    Loppujen lopuksi kaikki juominen perustuu enemmän tai vähemmän humalanhakuiseen juomiseen.
    Miksi ei sitten voi juoda ruoan kanssa alkoholitonta juomaa,tai nauttia alkoholitonta olutta.
    Jos kerran esim. väittää tykkäävänsä oluen mausta.
    Ihminen helposti pettää itseään.
    Ap

    Äänestä

Suoranaista luikuria täällä lasketellaan. Enkä nyt on viinan himo alentunut, mutta eihän kukaan kehtaa tunnustaa, kun itsekin pelkäävät, mitä haittaa on alko tehnyt jälkipolville ja omalle terveydelle.

Äänestä

Aloittajalle
Hienoa, että kerrot avoimesti suhteestasi alkoholiin. Se on vieläkin tabu jos nainen juo.
En itse juo viina-viinaa, mutta kyllä nuoruudessa olen siniset enkelit ja ampiaiset maistanut.
Nykyisin juon viikonloppuisin ruoan kanssa olutta (ei kaljaa ;) tai viiniä. Saatanpa viikollakin ottaa lasillisen valkkaria talviuinnin jälkeisen sushi-annoksen painikkeeksi.
Hiprakassa on mukava olla, silleen kevyesti.

Äänestä
  • Sama juttu rahikaisella, nuorna on tullut enkelitkin maisteltua, muutei koskaan kahta päivää peräkkäin. Nykyisin ruokaviini.saunaolut -linjalla. Ottaako vanheneva elimistö alkon huonommin vastaan vaan miksi jo pienestä annoksesta nykysin tulee öklö olo.
    Joten paree jättää nuokin vähät vain erityistilanteisiin .).

    Äänestä

Hienoa Leski, uskallat kouraista ihmiselämää pohjamutia myöten. Todellisia asioita.
Et vain hipsi olematonta pintaliitoa!

Äänestä

Minä pidän kaikista akoholijuomista niin paljon, että en raaski juoda niitä. Nuorempana joskus olin niin tunteeton, että kulautin kurkkuuni ihan julmasti. Monesti sitten tulin kuitenkin katumapäälle ja oksensin ulos.

Äänestä

Ei mitään suhdetta viinaan, kuten ei tähän palstaankaan.

Äänestä
  • Hih, nyt on kyllä suhde kun kerran kommentoimaankin yllyit :).

    Äänestä

  • .Siilimuori kirjoitti:

    Hih, nyt on kyllä suhde kun kerran kommentoimaankin yllyit :).

    Ehkä sellainen one night...

    Äänestä

  • ent. siivoojaparka kirjoitti:

    Ehkä sellainen one night...

    Niin tai Happy hour :).

    Äänestä

Essolaiset suhtautuvat käytännöllisesti

Me essoaliset suhtaudumme viinaan hyvin käytännöllisesti. Otamme kohtuulliset ryypyt vain silloin, kun itsellä sattuu viinaa olemaan tai kun joku toinen sitä tarjoaa. Tämän toimintaohjeen avulla olemme jo kymmeniä vuosia pysyneet kaidalla tiellä.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 36 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Leski kirjoitti:

Minulle jysähti muutama vuosi sitten tietoisuuteeni. Olen alkoholisti. Kuin metrin halolla olisi lyöty päähän.
Tietysti tiesin,että otan kuppia pitemmän kaavan mukaan. Monta vuotta. Mutta ajattelin,että homma on hanskassa.
Ei ollut. Olen töpännyt ihmissuhteita ja työpaikkoja viinan takia.
Olen nuoresta lähtien ollut perso viinalle. Se on poistanut ujoutta ja jännitystä.
Edesmenneen mieheni kanssa olimme kutakuinkin samanlaisia. Kumpikaan ei ollut toistaan parempi.
En nähnyt vuosikausiin värejä ollenkaan,enkä kuullut lintujen laulua.
Kun olin ollut vuoden raittiina,näin värit. Tuntui ihmeelliseltä.
Mieheni sairastuttua ja alettuani omahoitajaksi,olin onnellinen,kun olin pistänyt korkin kiinni.
Hoitaminen ei tuntunut raskaalta. Raskaaltahan tuntui miehen menettäminen.
Viina on viisaitten juoma. En ole viisas tässä asiassa.
En voi ottaa pisaraakaan.
Mitenkä on palstalaisten suhde viinaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu