Arka kissani

voittaa kissasi luottamus löytyy ja paras niistä taitaa olla ruoka ja etenkin herkut. Kissan on hyvä antaa tutustua omilla ehdoillaan ja ajallaan ei hätiköiden. Monet ihmiset tekevät sen virheen, että yrittävät liian hanakasti tehdä tuttavuutta kissan kanssa ja saavat sen vain pelkäämään enemmän. Hyvin monet kissat eivät viihdy esim. sylissä jos ne otetaan "pakolla" mutta tulevat kyllä itse tunkemaan syliin kun saavat tehdä sen silloin kun heitä sattuu huvittamaan.

Hyvä esimerkki oli tässä joulun alla; mies;-)) oli huomannut suurikokoisen kissan joka piilotteli hylätyn rakennuksen alla ja oli todella arka. Hän vei kissalle ruokaa ja kermaa(lämmintä) joka päivä. Kissa ei alkuun tullut esille lainkaan, pikkuhiljaa se uskaltautui lähemmäs ja lähemmäs ja lopulta mies sai kissan kiinni ja pelastettua lämpimään. Aikaa tuo vaati muutaman viikon ja kissa saatiin turvaan juuri ennen paukkupakkasia. Toiminta tässä tapauksessa oli juuri oikeaa, ruoalla voitettiin kissan luottamus eikä yritetty pyydystää väkisin.

Kaverin ottaminen on hyvä asia mutta antaisin Tiitun tottua uuteen ympäristöönsä ensin ja vasta myöhemmin ottaisin kaverin. Jos se on ollut sosiaalinen luonne "kattilassa" voisi se kyllä hyväksyä toisen kissan hyvin jo nyt.

Jos se on kovin pelokas niin mene lattialle pitkällesi kun seurustelet sen kanssa. Kun olet itse saman korkuinen kissa ei välttämättä niin aristele. Älä koske siihen ennen kun se tulee sinun luoksesi ja "antaa luvan" siihen. Kun se on tottunut sinuun niin voit nousta ylös, mutta varo sittenkin nopeita liikkeitä tai kolahduksia. Ja tuo mamman mainitsema safka on kova sana, eipä taida olla kovin montaa kissaa joka ei possunsydämmestä sula..
Varaa sille joka huoneeseen myös kolo tai suoja mihin se saa singahtaa säikähtäessään.
Ja kärsivällisyyttä, joskus se kissan kesyttäminen saatta kestää viikkoja ja kuukausia - ja tee se aina sen kissa omilla ehdoilla. Meillä tämän aremman löytökissan kanssa meni parikuukautta ennen kun se oppi sietämään meitä näkösällä. Nykyään se on tosi luttana ja seurallinen tapaus, rakastaa halimista ja osaa vaatia sitä.

Kiitos vinkeistä! Tiitu on nyt viikon verran totutellut uuteen kotiin ja uskaltautunut jo nukkumaan sängyssä jalkojeni päällä :) Vielä ei silitystä suvaitse, käden jos vie lähelle, lähtee heti karkuun. Nythän on vasta viikko tosiaan mennyt, joten lupaavalta näyttää. Ostinkin Tiitulle maitonappeja, mutta ne kiinnostavat enemmän leluina kun ruokana :) Olen ottanutkin sen linjan, että annan Tiitun tulla itse tekemään tuttavuutta. T: Tiitun äippä

Suosittelisin kirjaa Mirjamin kissanhoito-opas. Suupielen hieronta on osoittautunut (luulisin että johtuu siitä) oman arkajalkani kohdalla hyödylliseksi. Tosin vaatii sitä kosketusetäisyyttä.