Kattotuolit

Siksi juuri kysyn kun en tiedä. Mutta, jos tämä on se normaali rakennusviranomaisten hyväksymä käytäntö. Onko sulla mitään arvioo tallaisen pienen ullakohuoneen rungon tekemisestä, kun pinta-ala on noin 6 x 5 m ja katon kaltevuus 45 astetta. Huonekorkeudeksi tulis 1 m sivuilla ja harjan kohdalla noin 2.3 m.

Tuolit vaihtoon kirjoitti:

Siksi juuri kysyn kun en tiedä. Mutta, jos tämä on se normaali rakennusviranomaisten hyväksymä käytäntö. Onko sulla mitään arvioo tallaisen pienen ullakohuoneen rungon tekemisestä, kun pinta-ala on noin 6 x 5 m ja katon kaltevuus 45 astetta. Huonekorkeudeksi tulis 1 m sivuilla ja harjan kohdalla noin 2.3 m.

tehdä ullakolle lisähuoneen mutta pitää huolehtia, että ei heikennä rakenteita. Jos katkot joitakin sauvoja teet ensin rakennelman, joka korvaa nämä katkotut osat.

Ota kaveri joka tietää ja osaa niin kyllä asia hoituu. Rakennustarkastaja hyväksyy muutokset ja kaupungeissa vaaditaan lujuuslaskelmat, mutta noita lisähuoneita maalla on tehty aina eikä moni ole ilmoittanut niistä kuntaan, näin on vältytty lisäkustannuksilta.

tapauksessa. Kyllä kantavat rakenteet kestävät normaalissa puutalossa ylhäältä tulevan kuorman vaikka sinne rakennetaan lisätilaa.

Katto on syytä tehdä kevyt, mutta jokainen joka on laskenut 100x100 tolpan kantavuuden ymmärtää asian.

Välikattopalkit ovat ainoa kohta jota joutuu ehkä lisäämään, niitäkin pelkästään lattioitten jäykkyyden lisäämiseksi.

ykä kirjoitti:

tapauksessa. Kyllä kantavat rakenteet kestävät normaalissa puutalossa ylhäältä tulevan kuorman vaikka sinne rakennetaan lisätilaa.

Katto on syytä tehdä kevyt, mutta jokainen joka on laskenut 100x100 tolpan kantavuuden ymmärtää asian.

Välikattopalkit ovat ainoa kohta jota joutuu ehkä lisäämään, niitäkin pelkästään lattioitten jäykkyyden lisäämiseksi.

Kiitos Ykä. Luulen kanssa, että vahvistuksilla ja antamillasi neuvoilla asia suunnilleen sujuu. Aion alkaa itse piirtelemään lupakuvia. Se kyllä onnistuu. Lähinnä tuo uusien rakenteiden tarve ja mitoittaminen pitää pyytää jostain muualta. Haluankin tällaista ensikäden tietoa siitä, että hankkeeni on toteuttamismahdollinen ilman vesikaton purkua, ennen kuin jätän rakennuslupakuvat kunnalle. Eikö tällaisia rakenneratkaisuja täydennetä sitten perästäpäin kun rakentaminen on hyväksytty periaatteessa (korjaa, jos olen väärässä). Taloni on pieni paritalonpuolikas (60 neliöö), joten mistään isosta projektista ei ole kyse. Ylhäältä saisi kuitenkin "varastotilaa" noin 30 neliöö lisää, josta osa olisi matalaa, mutta kuitenkin matalimmillaankin noin metristä. Ja katon kaltevuushan on 45 astetta.

ykä kirjoitti:

tapauksessa. Kyllä kantavat rakenteet kestävät normaalissa puutalossa ylhäältä tulevan kuorman vaikka sinne rakennetaan lisätilaa.

Katto on syytä tehdä kevyt, mutta jokainen joka on laskenut 100x100 tolpan kantavuuden ymmärtää asian.

Välikattopalkit ovat ainoa kohta jota joutuu ehkä lisäämään, niitäkin pelkästään lattioitten jäykkyyden lisäämiseksi.

Talon yläpohja ja katto (myös niitä kantava runko) on aikanaan mitoitettu kantamaan niille silloin tulevat kuormat. Siis yläpohjan ja vesikaton paino ja lumikuorma. Kun rakennetaan uutta käyttötilaa, yhtälöön tulee lisää kuormaa. Nimittäin välipohjaksi muuttuvan yläpohjan hyötykuorma. Suomen rakentamismääräyskokoelman kukaan se on min. 150 kg/m2. Lisäksi välipohjan ja katon paino vähän kasvavat. Ei siis ole selvää että rakenteet kestävät uudessa tilanteessa.

konnari kirjoitti:

Talon yläpohja ja katto (myös niitä kantava runko) on aikanaan mitoitettu kantamaan niille silloin tulevat kuormat. Siis yläpohjan ja vesikaton paino ja lumikuorma. Kun rakennetaan uutta käyttötilaa, yhtälöön tulee lisää kuormaa. Nimittäin välipohjaksi muuttuvan yläpohjan hyötykuorma. Suomen rakentamismääräyskokoelman kukaan se on min. 150 kg/m2. Lisäksi välipohjan ja katon paino vähän kasvavat. Ei siis ole selvää että rakenteet kestävät uudessa tilanteessa.

ronkorakenne tehdään yleensä 60 cm:n jaolla ja nurjahdusvaaraa ei ole.

Siis pitää olla melkoinen fakiiri, jos saa rungosta niin hentorakenteisen että sen kantokyky ylittyisi. Tuossa mainittiin aikaisemmin palkiston vahvistamisen tarpeellisuus, jos haluaa lattia/katto alueen taipuman pitää sallituissa rajoissa.

Kyllä konnarin pitää osata laskea 100x100 ja 50x100 tolpalle pystysuora kuorma ja niitä löytyy paljon ko. rakennuksesta.

ykä kirjoitti:

ronkorakenne tehdään yleensä 60 cm:n jaolla ja nurjahdusvaaraa ei ole.

Siis pitää olla melkoinen fakiiri, jos saa rungosta niin hentorakenteisen että sen kantokyky ylittyisi. Tuossa mainittiin aikaisemmin palkiston vahvistamisen tarpeellisuus, jos haluaa lattia/katto alueen taipuman pitää sallituissa rajoissa.

Kyllä konnarin pitää osata laskea 100x100 ja 50x100 tolpalle pystysuora kuorma ja niitä löytyy paljon ko. rakennuksesta.

Jep. Kyllä konnarin pitää osata laskea runkotolpan kuorma (muutkin kuin pystykuormat)ja vielä sen kestävyyskin. Muidenkin kuin 100*100 ja 100*50. Pitää vielä osata tarkistaa ikkunapalkkienkin lujuus samoin kuin niitä kantavien pielitolppien. Niitä muuten on vain yksi/aukon pieli ja kuormaa tulee leveämmältä kuin 600 mm, yleensä. Mitä mainitsit välipohjan vahvistamisesta, pitää paikkansa.
Ja se runko 50*100 k600... Serkkupoika tuossa hiljan avasi ostamansa rintamamiestalon ulkoseinää ja totesi että osa tolpista ei ulotu kattoon asti. Osa tolpista ei alapäässä ulottunut sokkeliin asti. Joissakin oli puskujatkos ilman vahvistusta...Niin ettei se seinien kantokyky niin itsestään selvä asia ole.
Enkä ala näistä väittelemään. Halukkaita on jo tarpeeksi.

konnari kirjoitti:

Jep. Kyllä konnarin pitää osata laskea runkotolpan kuorma (muutkin kuin pystykuormat)ja vielä sen kestävyyskin. Muidenkin kuin 100*100 ja 100*50. Pitää vielä osata tarkistaa ikkunapalkkienkin lujuus samoin kuin niitä kantavien pielitolppien. Niitä muuten on vain yksi/aukon pieli ja kuormaa tulee leveämmältä kuin 600 mm, yleensä. Mitä mainitsit välipohjan vahvistamisesta, pitää paikkansa.
Ja se runko 50*100 k600... Serkkupoika tuossa hiljan avasi ostamansa rintamamiestalon ulkoseinää ja totesi että osa tolpista ei ulotu kattoon asti. Osa tolpista ei alapäässä ulottunut sokkeliin asti. Joissakin oli puskujatkos ilman vahvistusta...Niin ettei se seinien kantokyky niin itsestään selvä asia ole.
Enkä ala näistä väittelemään. Halukkaita on jo tarpeeksi.

Paljonko kuormaa kestää pari..kolmemetrinen puinen 100x100 mm pylväs? Suunnilleen. Siis pystyssä oleva puu joka on vain päistänsä kiinni.

Atte kirjoitti:

Paljonko kuormaa kestää pari..kolmemetrinen puinen 100x100 mm pylväs? Suunnilleen. Siis pystyssä oleva puu joka on vain päistänsä kiinni.

Nämä laskin vuodelta 1981 olevien ohjeiden mukaan, ei nyt satu olemaan kotona uudempia ohjeita. Mutta eivät ne siitä paljon ole muttuneet.
Siis puu 100*100, Lujuusluokka T24, kosteusluokka 1 tai 2 (sateelta suojattu tila). Keskeinen pystykuorma.
1) pituus 2000 mm, Sallittu pystykuorma n.50kN (lue 5000 kg)
2) pituus 3000 mm, Sallittu pystykuorma n.22,7kN (lue 2270 kg
Ero tulee siitä että pidemmässä pilarissa ns. nurjahdus vähentää puristuskestävyyttä.