Kastellissa puhuttaa mutta kuka pystyy sanomaan ettei se ole toimiva ratkaisu. Perustelut! Kenen seinät on märäntyneet pystyyn? Niin arvelinkin...
Höyrynsulku
Timpermanni
6214936
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Lukekaa tämä huolella. Erityisesti kohta jossa mainitaan höyrynsulkumuovista.
9.2 Ristirunkojärjestelmä
Ristirunkojärjestelmässä on pystytolppien lisäksi niiden sisä- tai ulkopuolelle kiinnitetty noin 50 mm vaakarunko. Pystytolppien vähimmäiskoko on 50 mm x 100 mm, jolloin lämmöneristyksen kokonaispaksuus on 150 mm, mikä täyttää vaaditun k-arvon. Jos vaakarunko sijoitetaan pystyrungon ulkopuolelle, tuulensuoja ja sen päälle tulevat ulkoverhouksen kiinnityslaudat kiinnitetään tällöin vaakarunkoon.
Jos vaakarunko sijoitetaan pystyrungon sisäpuolelle, ilmansulkuna toimiva rakennuspaperi voidaan sijoittaa ulkoseinän pysty- ja vaakarungon väliin, mikä mahdollistaa sähköputkituksen ja -rasioiden upottamisen sisäpuoliseen eristekerrokseen ilmansulkua puhkomatta.
Ilmansulun ulkopuolisen lämmöneristeen paksuus tulee tällöin olla vähintään 2,5 -kertainen sisäpuoliseen lämmöneristeeseen verrattuna. Siten pystytolppien paksuudeksi tulee vähintään 125 mm. Mikäli ilmansulun sijasta käytetään höyrynsulkumuovia on suositeltavinta asentaa muovi koko lämmöneristekerroksen sisäpintaan, jotta vältetään mahdollinen kosteuden tiivistyminen eristekerrosten väliin.
Ristirunkojärjestelmässä lämmöneristeeksi soveltuvat mineraalivillalevyt tai kosteana puhallettava puukuituvilla.
Tuulensuojana voidaan käyttää säänkestävien huokoisten puukuitulevyjen ja tuulensuojapinnoitettujen mineraalivillalevyjen lisäksi myös muita tuulensuojaksi tarkoitettuja ja runkoa jäykistäviä rakennuslevyjä.
Ristiinkoolauksen runkoa jäykistävä merkitys on vähäinen.
www.rakennustieto.fi
enemmän kuin 125, eli 145. Kenenkäs talo homehtuu silloin kun ulkona on kosteaa sateen jälkeen ja lämmintä vaikka 25 ja sisällä on ilmastointikone, joka on pudottanut lämpötilat 18 asteeseen. Mihinkäs se kastepiste silloin muodostuukaan, kerrohan kokemuksellasi rakentaja hyvä.
runkoa jäykistävä vaikutus vähäinen ;D Millähän sitten mahtaisi olla siihen vaikutusta ;D Voi luoja näitä pellejä.
Tutkipa mikäli mahdollista rakenteiden lujuuksiin liittyvää tietoutta. Ristirungon jäykistävä vaikutus on todellakin vähäinen.
Mutu on mutua, tutkittu tieto on tietoa. En jaksa selittää yksityiskohtaisemmin, koska tiedon perillemenosta ei ole takeita.
tutkinut, missä ja miten ????
eli riittävä suhde sisä/ulkopuoliselle eristeelle on kerroin 2,5. Kastellissamme 3 (50/150). Höyrynsulkumuovi on oikein sijoitettu eristekerrosten väliin. Tärkeintä on sisäpinnan ilmatiiveys sillä kosteus tulee aina talon sisältä. Eihän se muovi siellä hikoile vaikka makkarissa hiki saattaa tulla. Kunnon tasoite, pohjamaali ja maali/tapetti pintaan. Käytä VUORIvillaa, se ei ime kosteutta lainkaan ja se kuivuu nopeasti.
on kinastella, mutta teoreettisen osan voit lukea esim. rakennusfysiikan opppikirjasta.
Ja koska joskus asiat toimivat käytännössä, mutta eivät teoriassa (vrt. avioliitto), esimerkki myös toisesta puolesta.
Rakenna perinteinen parimetrinen, puolitoista metriä korkea timpurinteline eli pukki, joka nurkkaan vino jalka. Tee pukkiin ristikoolaus ja nouse pukille (hehheh). Pura lysähtäneestä pukista ristikoolaus pois ja korvaa se ympärilevytyksellä. Jo kestää.
Tietysti alan mies tekee pukkiinsa vinotuet ja saa siten riittävästi jäykkyyttää rakenteeseen. Mutta ei osannut uusi naapurini, jonka maalausteline toimi fysiikan lakien mukaan ja me autoimme räystäässä riippuvan rakentajan alas.
olla totta. Kyse on seinärakenteesta, eikä mistään helvetin pukista - eli toiminta ja käyttö myös poikkeavat toisistaan. Istu hetki ja lue vaikka joku satukirja, "viisaan insunöörin seikkailut" tai joku vastaava. Tai rakenna vaikka pukki jossa 3 vaakakoolausta 600 mm jaolla.
antaa tätä esimerkkiä: Rakenna levyttämätön talon puurunko ja tee vaakakoolaus. Työntele sitten taloa nurkista kauhakuormaajalla. Rakenna romahtaneen talon runko uudestaan ja korvaa vaakakoolaus levytyksellä. Vertaa kestoa.
Siis idea on se, että vaakakoolauksen muutenkin pieni jäykistävä vaikutus hupenee, kun rungossa on joka tapauksessa (huomattavasti enemmän jäykistävä) levytys sekä ulko- että sisäpuolella. Hyötyä koolauksesta voi olla lämmöneristeen lisäämisen takia tai putkituksien ja rasioiden asennuksessa.
Tästä on vaikea enää selvempää rautalankamallia rustata.
Tarkennusta eristepaksuuteen.
Seinäeristeenä 150 mm ei riitä jos otetaan uudet määrykset huomioo (ja miksemme ottaisi). Ei auta vaikka käytetään A-luokan eristeitä. Tai jos oikein tarkkoja ollaan niin kyllä riittää kun aletaan kikkailemaan muoden rakenteiden U-arvojen kanssa (kompensoidaan).
Oikea seinärakenne:
Käytä seinärakenteessa mineraali- tai vuorivillaeristettä ja laita höyrynsulkumuovi heti sisäverhouksen taakse.
Näin saadaan toimiva s.rakenne ja vielä kun säädetään ilmanvaihto kuntoon ja pidetään kone päällä, ei pitäs olla ongelmia.
Ristikoolauksella ei todellakaan ole seiniä jäykistävää vaikutusta. Ulkoseinät tulee jäykistää levymateriaaleilla, kipsilevy, lastul. vaneri tai jne..
Ei ime kosteutta ja kuivuu nopeasti???
Siis mitä?? Jos ei kerta ime kosteutta, kuinka se voi kuivua??
Ja toisekseen, ei sellaista villa olekaan, mikä kuivuisi nopeasti.
Testaa vaikka ensi kesänä seuraavasti, ota mieleises villa ja puutarhaletkulla kevysti kostutat villan, ei siis litimäräksi ja koitahan sitten odotella, että villa kuivuu!!
Saat jumalauta odotella ja pitkään!!!
Kyllä se näin on, että kun villa kerran kastuu, niin vituiks on jossain vaiheessa mennyt, eikä se kuivuminen hetkessä tapahdu.
Ja tuosta höyrysulusta vielä, kyllä varmin tapa on sijoittaa se mahdollisimman lähelle sisäpuolta, eli eristeen lämpimälle puolelle.
Ei siinä kovin viisas tarvi olla, että tuon tajuaa. Miksi hemmetissä sitä täytyy riskillä rakentaa????
lisäksi vielä tuo koolaus - eli mikähän piontti tällä soheltajalla nyt sitten mahtaa olla. Sama vaikutus on myös seinässä kun vaakakoolaukset menevät 600 mm jaolla vaakaan - tuuppia saat huomattavasti kovemmin kuin pelkkää pystykoolattua ja levytettyä seinää - eikö totta ?
Onko avohoitopotilaiden kirjastovuoro ?
mitä tarkoitat. Mutta jos verrataan ristiinkoolattua seinää (ulkopuolella tuulensuojalevy, sisäpuolella kipsilevy) vastaavaan koolaamattomaan seinään, rakenteen jäykkyydessä ei ole merkittävää eroa. Tämän tietää jokainen rakennesuunnittelija tässä maassa.
Pukki oli vertauskuva ja minusta hyvä sellainen!
Huh Huh, juttu lentää kyllä, mutta oletteko oikeasti rakentaneet joskus jotain oikein. Ei tästä tule hullua hurskaammaksi, joten hankin tietoa muualta.
itsellesi tuomion. Älä ihmeessä meuhkaa, kun ei ole mitään perusteltua mielipidettä. Onhan liiterintekijöitä ollut maailman sivu, mutta se ei vielä kenestäkään tee rakentamisen ammattilaista.
Itsevarmoja rakentajia on ollut pilvin pimein tekemässä omin neuvoin viime vuosikymmenien aikapommeja, koska tietoa ja käytännön viranomaisvalvonta on puuttunut. Jos et ketään muuta ihmistä usko, niin ainakin tämän päivän rakennustarkastajaa kannattaisi.
Tietysti tällä palstalla on naurettavaa ojentaa ketään, koska kuitenkin 80% jutuista on puutaheinää. Totuuden löytäminen tuosta sekasotkusta on yhtä hankalaa kuin talopakettitarjousten vertailu.
kun kosteus kerran tulee talon sisältäpäin, tämäkin vain jos ilmastointi ei toimi oikein, niin miksi laittaa muovi mahdollisimman lähelle sisäpuolta? Eli aina suurempi riski että muovin pintaan muodostuu kaste! Joka sitten mahdollisesti
kostuttaa levyn, puun, tapetit... hmm, Kastellilla
vasta on oltu viisaita, niin.
Tässä kävi juuri niinkuin ennustit!
Tiedon perillemenosta ei ole takeita.
Tuolla peruskoulussa pitäisi olla pakollisena lennokinrakennuskurssi, jotta hidasälyisempikin ymmärtäisi, mikä merkitys on ristiin tai viistoon asetetulla tikulla.
Tämäkään ei kyllä tietysti kaikia "miehisiä miehiä" vakuuta; "miehinen mies" veistää kirvesvarren!
Inssit ja arkkitehdit opettelevat näitä perusasioita rakentelemalla ennalta määritellyistä tikuista sillan mallia, jolla ylitetään metrin aukko ja kuormana on kilon paino?
Näinkös se meni?
koolattuna useampi vaakakoolaus esim. 600 mm väleillä. Eli mitä yritettiin kertoa "hyvällä" pukki vertauskuvalla ? Mikäli vaakakoolauksia on vain yksi, tuo pitää paikkaansa - ei muuten.
Mutta niinhän ristiinkoolatussa seinässäkin on yleensäpystykoolingit 600 mm väleillä ja vaakakoolingit 600 mm väleillä. (siis kuin verkko)
nähnyt teräsrakenteista siltaa tai puominosturia, jossa ei ole ristitukia?
Luuletkos pelle, että ne ovat niissä huvin vuoksi?
Nolaat vain itsesi mutuhöpinöilläsi. Kysy ristirungon jäykkyydestä rakennesuunnittelijalta, myönnä totuus ja lopeta kerettiläiset herjausviestit.
No nakkaappa kesähelteellä muovin palanen nurmikolle ja katso kummalle puolen se kosteus tulee!!!
Kyllä se sinne alapuolelle tulee, vaikka on kuinka kuuma...
Tuntuvat kuuluvan Tietäjätekijä ja "pukkiteoreetikko" samaan itseriittoiseen ryhmään jotka esim. vaativat lyömään kattotuoleissa naulauslevyyn kaikki reijät nauloilla, vaikka järki sanoo ettei ne enää pidä siinä yhtään mitään koska puu on aivan "möhjönä" ja halkeillut - ja tuo vaatimus vain siksi että toinen samanlainen "jackass" on näin asiaan perehtymättä merkannut suunnitelmiin. Eli on todella monia syitä ja esimerkkejä kyseenalaistaa noita hienoja teorioita ja hieman ohjailla missä ja miten "viisaat" niitä käyttävät - tuppaavat olemaan käytössä väärissä paikoissa.
Miksi teorian pitäisi olla jotenkin vaikea tai epäilyttävä asia. Ja erityisesti: miksi pitää olla omien käsitysten orja, kun maa on pullollaan ihmisiä, jotka todella tietävät paljon rakentamisesta. Oman kunnan rakennustarkastaja, kokeneet suunnittelijat, kirvesmiehet -jätätkö heidän mielipiteensä huomioimatta, kun rakennat.
Minua vain sattuu jurppimaan mututarinat, uskomukset joita ei voida edes käytännössä osoittaa järkeviksi. Rakennusvalvonta tuntee kyllä tee-se-itse-osaajien laadun niiltä ajoilta, kun kontrollia ei käytännössä ollut.
Minulla ei ainakaan seinärakenne todellakaan ole mikään "pukkirakenne". Jos ette ymmärrä era pukin ja seinärakenteen eroa, eipä kannata tästä paljoa keskustella. Rakentakaa ja suunnitelkaa talonne "pukkirakenteella" aivan vapaasti - minulle sellaista ei tule nut, eikä tulevaisuudessa. Minulla taloon on suunniteltu hieman monimutkaisempi rakenne ;D
ja toinen tyttärestä. Joku molemmista
Kyllähän se toimiva ratkaisu on. Ulomman villoituksen täytyy vaan olla huolella tehty, ettei kylmiä kohtia jää.
Rakentamisvaiheessa saattaa kondensoitumista tapahtua, kun sisäilma on kosteaa rak.töiden vuoksi. Ja riskipaikkoja ovat tietenkin nurkat.
Jos oman tekisin, niin taitaisin silti varmuuden vuoksi laittaa höyrynsulun sisäpintaan...
Oikein hyvin tehty rakenne voisi olla sellainen, että muovi on sisäpinnassa ja esmes 50 mm:n päässä siitä ulospäin on vesihöyryä läpäisevä, mutta ilmaa läpäisemätön paperi, joka estää ilmanvirtauksen rakenteen läpi sähkörasioiden yms. kohdalla. Pienillä rei'illä muovissa ei ole merkitystä diffuusion kannalta, mutta virtaava ilma kuljettaa mukanaan paljon kosteutta pienenkin läven läpi.
Kastelli-tyyppisen ratkaisun heikko kohta on nähdäkseni siinä, että jos seinää vasten on kaluste yms., voi seinään tulla paikallisesti kylmä kohta ja kondenssiriski muoville on ilmeinen.
hienoa seurata kuinka täällä "ammattirakentajat"
ottavat mittaa toisistaan mitä ihmeellisimmillä kirjoituksillaan. ei varmaan kukaan ole oikea henkilö arvioimaan mikä on oikein ja mikä väärin. tapoja on todella paljon ja jokaisessa hyvät ja huonot puolensa. tottakai esim tuo ristiinkoolaus jäykistää omalta osaltaan rakennetta, se että paljonko on varmaan eri asia
mutta tyhmimmänkin rakentajan järkeen luulisi mahtuvan ??
Ristikoolauksen jäykistävä vaikutus on niin vähäinen ettei sitä laskelmissa käytetä hyväksi vaan seinien jäykistykset tehdään seinälevyillä.
Tänä päivänä valveutunut rakennustarkastus voi vaatia seinistä jäykistyslaskelmia ja tämä voi aiheittaa mielenkiintoisia yllätyksiä.
Saattaa käydä niin, että ihan normaalinkin näköisellä talolla tulee ongelmia näyttää paperilla toteen talon pystyssä/suorassa pysyminen.
Maalaisjärki/määräykset voivat välillä kulkea aika kaukana toisistaan.
Kyllä sitä jäykistystä saadaan käytännössä aikaan. Mietippä esim Kastelli tyyppisiä valmiita naulalevyillä liitettyjä koolauksen "nurkkapaloja", jotka ammutaan molemmista suunnista runkoon kiinni. Tai koolauksia jotka ammutaan jollain k200 naula välillä ikkunoitten ylä ja alapuitten yli. Taatusti jäykistää. Vaikka teoriassa ei.
Tuo pukkiteoria on todellakin vain teoria, eikä oikein mitään tekemistä käytännössä seinän ristiinkoolauksen kansssa. Mutta tuollaisia esimerkkejä tahtovat insinöörit käyttää itsetuntonsa pönkittämiseen, käytäntö onkin sitten jo muuta, ja tosiaan seinärakenteessa tuo ristiinkoolaus kyllä jäykistää, käytännössä "pidempään" kuin gyprok-levytyksellä tehdyt pystykoolatut seinät kestävät.
Hoetaan ja hoetaan, että teoria on vain teoria ja jäykistää, jäykistää. Mutta kun ei jäykistä. Tutustu rakennesuunnittelijaan ja ota asiasta selvää.
Pukkijutun voi jokainen kokeilla. Rakentakoon vaikka 2 metriä korkean lavan ristikoolauksella. Timpuri tekee muutamalla vinotuella vastaavan laitteen, joka pysyy myös pystyssä.
...laittanut kukille sellaista ristikkoa, mitä pitkin esim. köynöskukat voi kasvaa jonka saa kasaan , niin kuin haitari.
Onpa jäykkä. ;)
mutta edelleen talon ristiinkoolattu seinä on kokonaisuutena hieman monimutkaisempi juttu, joka tuntuu kertakaikkiaan käyvän yli "floristien" ja "insinöörien" hilseen - joka muuten oikeastaan olikin pointti, siis tapa jolla yleensäkin jotain vertaillaan, vertaillaan tässä nyt sitten köynnäsristikkoa ja pukkia, ristiinkoolattuun seinärakenteeseen ;D Näinhän nämä vertailut kyllä yleensäkin tasoltaan rakentamisessa liikkuvat, eli puhutaan aivan eri asioista, mutta hyvinhän tuntuvat vertailut ja kilpailuttamiset toimivan tuoltakin pohjalta ;D
ristiin koolattua seinää?
Laitatko rakennusaikana vinoreivoja runkoon?
Jos et laita niin tuskin olet rakentanut sellaista koskaan.
Mitenkäs se levytys, ja yleensä ensin koko pystykoolauskaan onnistuu jos ei niitä tueta ensin. Joten se siitä ;D
tueta vaan tolpat ammutaan pyssyllä alajuoksuun kiinni. Tästä homma jatkuu kuin... vettä?
Et sinäkään luota vaakakoolauksen jäykistävänä tekijänä.
Mitäs niitä vinoreivoja laittamaan jos kerran vaakakoolaus toimii riittävänä jäykistäjänä.
Hah sinulle. Kalahti omaan nilkkaan.
Väliaikaisesta tuennasta vai mistä ?. Olipa seinä "jäykistetty" miten tahansa, se pitää ensin saada kai koottua pystyyn, ja siinä kohtaa ei kai käytetyllä "jäykistysmenetelmällä" ole paljoakaan merkitystä - vai mitä Rane ?????
Suomalaisesta laaturakentamisesta.
mulla on 50 luvun purueristeinen täysin höyrynsuluton talo joka hengittää joka puolelle ja puolelta, ja sisäilma on ERITTÄIN HYVÄ.
Ja lämmityskulutukin on ihan samaa luokka kuin uusimmissa taloissakin: sähkölasku on 125eur/kk
ja mulla on 120M2 lämmintä tilaa, yksi varaava takka keskellä taloa, sisäilma pidetään aina yli kahdessa kympissä.
ettäniinpäniin: hengittävä sen olla pitää.
Lopusta voit uskotella itsellesi aivan mitä haluat, mutta tuo rakenne ei toimi tämänpäivän säädösten edellyttämillä eristyksillä. Mutta varmasti sinulla on mukava ja hyvä vanha talo, jota ei voida edes verrata nykyisiin. Pelkästään sillä että kyseisten aikojen talot ovat rakennettu pommitusjätteistä ja muista löytötavaroista ilman tarkempia kuvia ja suunnitelmia mutujen mukaan - energiatalous ei myöskään ollut tuona aikana kovinkaan suuri pointti ja hyväksyttiin jäätyvät ja vetoiset nurkat ym. Eli aivan turha hillua kuinka hyviä ovat vanhat talot, silloisen mittapuun mukaan varmasti aivan hyviä ja kivoja mutta eivät tosiaan verrattavissa nykypäivän edellytyksiin.
Kun kerrotte lämmityskulutuksistanne niin kertokaa myös:
- paljonko puuta kuluu vuodessa takassa (esim 14mottia on paljon...)
- onko talo rovaniemellä vai etelässä
- mikä on sisälämpötila kämpässä (19 astetta vie energiaa aika paljon vähemmän kuin 23astetta)
- onko lattialämmitys päällä kesälläkin
- mikä on kuutioina lämmitettävän tilan tilavuus (huonekorkeus 255cm vai 400cm)
Nää on ihan perusjuttuja vertaillessa
Muuten noi kehut ei ole lainkaan mitään rakentavia esimerkkejä...
elä ukko puhu paskoa!!!
!
mun talo hengittää komeasti kun ei ole missään pätkääkään haisevia muovipressuja. Täysin höyrynsuluton, 60 vuotta vanha, ja -tarkastettu on- KAIKKI RAKENTEET lattioiden ja seinien sisällä sekä yläpohjassakin on kuin pakasta vetäisty. Missään ei ole yhtään lahoa homeesta nyt puhumattakaan. Täysin kuivaa vaaleaa purua ja puuta. Vaikka kattokin on joskus 80 luvulla kuulemma vuotanut, mutta sekään ei ole haitannuyt mtään koska puru pystyy käsittelemään suuriakin määriä vettä, ja kuivaa sitten aikanaan, kun ei ole MUOVEJA ympärillä!!
ERITTÄIN TERVE TALO ollu jo kuuskymmmentä vuotta että pyri kuule muovipusseinesi edes puoleenkaan tästä niin sekin on jo saavutus!
Mitä taas rakennusmateriaaleihin tulee, minun taloni on sentään rakennettu aidosta puusta, eikä mistään hipaisemalla murtuvista kipsilevyistä, niinkuin sinun talosi on. Sinun talossasi ei ole puuta kuin runkotolpissa ja niissäkin huonolaatuista. Sinun lämpöeristeesikin on tehty vanhoista kusisista kaljapulloista murskaamalla, heh heh. Minun sentään on PUUTA!
ja mun talossani pysyy lämpö mukavasti , EI ole vetoisia nurkiia eikä kylmiä lattioita, koska korjasin ne muutama vuosi sitten, enkä tietysti muovipusseilla.
talo eteläsuomessa
huonekorkeus 260 - 240
puuta kuluu takassa ja saunan kiukaassa noin 10 kuutiota vuodesssa mutta puuthan ei maksa mittään
sisälämpäötila 21ast
lattialämmitys päällä aina kivilattioilla (keittiö wc eteinen)
sitäpaitsi, mun talon ulkoverhouksen alla on vinolaudoitus eli 45 asteen kulmassa yhteensä noin 2 kilometria lautaa eli taloni on jäykempi kuin sanotaanko yhteensä sata uutta "talo"hirvitystä
nykyrakentaminenhan on oikeastaan vitsi
hengittävä talo on LATO !!!
Muutkin käyttää samaa ratkaisua kuten esim. Design-talot ja sami-talon elementeissäkin on muovi välissä
Turvallisin ratkaisu on rakentaa siporex talo jossa ei ole mitään eristehalkaisua. Ei tarvi miettiä missä on höyrynsulku ja mikä jäykistää runkoa! KOKO seinä rakenne on samaa materiaalia.
Näin se vain on!
T: Toivottavasti joskus siporex talon omistaja
talokaan ei juurikaan ole kovin luottamusta herattävä. Eipä tunnu kovinkaan jykevältä ratkaisulta tuo kaasubetoni, ja paljonko tuollainen "höhhö" oikein imee kosteutta sisäänsä kun alkaa seinänpaksuus olemaan 400 mm. ja ulkona pakkasta esim. 20 astetta. Toisaalta näkeehän nuo kun katselee talvella sipo tai muita harkkotaloja, näkee jyvin saumat ja mistä se lämpö tulee läpi ja ovat huurussa niiltäkohdin. Hämmästyttävää on ettei oikein kukaan tunnu kyseenalaistavan tuota kivitalo-markkinointia sillä pelkkä järki ja silmät pitäisi näyttää ja kertoa että kyse on todellisesta kusetuksesta - ja kalliista sellaisesta rakentajalle/rakennuttajalle. No onhan noita ongelmia alkanut tulla esiin mutta aika hyvin niitä onnsitutaan viellä piilottelemaan, muutenhan tämä "kivirakennus-hömppä" kuolisi täällä omaan mahdottomuuteensa.
Esson baarissa kuultua?
Mureneeko se todella? Höpöhöpö. Ainoat tunnettu vaiva on halkeamat, jotka ovat tulleet poikkeuksetta työvirheiden seurauksena: väärä raudoitus tai pinnoitus. Seinärakenne on ylivoimaisesti toimivin kosteusteknisesti ja talo on yleensä ympäriinsä samaa materiaalia. Antavatko vakuutusyhtiöt armeliaisuuttaan alennusta palovakuutuksesta? Eristyksestä huolehtivat voivat aivan rauhassa lisätä villaa minne haluavat, seiniin sitä on turha laittaa.
Kerropa vielä, miksi sipotalot ovat suhteellisesti suositumpia vauraamman väen keskuudessa? Olisiko viisaus monopolisoitunut pieni- ja keskituloisille vai tuoko Siporex sittenkin lisäarvoa asumiseen.
Ja vielä kerran: miksi sipotaloja on aniharvoin myynnissä, ja jos on, miksi ne maksavat aivan mahdottomia?
Palovakuutusten alennuksista viis, mutta kysäise palomiehiltä kunpaa sammuttavat mielummin, puurunkoista vai "kivitaloa". Eikä paloissa ongelma ole runkorakenteiden palaminen vaan talojen sisustus on palonarkaa - mutta hyvin on sinuun uponnut myyntipuheet.... ;D Vai vauraampien keskuudessa suositumpia ;D Ei voi myydä niin velkaista ja keskeneräistä mökkiä, sellaisella rahalla että saisi hankittua uuden, paremman ;D
Ensiksi en omista mitään taloa, asun vuokralla elementti-kerrostalossa, joten en ota kantaa omaani puolustellen.
Jos ja kun suomen ilmasto on kehittymässä tähän suuntaan kuin tämä vuosi oli/on, eli sademäärät ja samalla ilman suhteellinen kosteus tulee kasvamaan, tulee ongelmia ilmenemään kaikissa puurakenteisissa taloissa. Faktaan on että vuosittain rakenteita kuivattavat olosuhteet ja niiden kesto tulevat muuttumaan ja mitä ilmeisemmin huonompaan päin.
Puu-ulkoverhouksen kestoikä tulee lyhenemään ja maalaustarve kasvamaan. Toisin sanoen maalipinnan huoltoväli lyhenee(maksaa). No ulkovuorauksen voi tehdä uusiksi, ei suuri ongelma.
Mutta mitä sitten jos kantaviin rakenteisiin pääsee kosteutta. Esim: höyrynsulussa vuotoja, tai nämä selluvillasta tehdyt muovittomat talot. Rakenteisiin pääsee kosteutta, joka ennen kuivanut keväällä ja kesällä. Nyt sitten ei tuota kuivattavaa jaksoa olekaan tai se lyhenee. Rakenteisiin jää kosteutta tai se pysyy pidempään kosteana. Pikku hiljaa homeitiöt löytävät sinne tiensä. Ja mitä sitten???
No seinien osalta tilanne ei ole välttämättä niin paha mutta sitten kun siirrytään rossipohjaisiin taloihin. Siis puurakenteisiin alapohjaratkaisuihin. Näissähän kesäaika pahin vuodenaika. Viime kesän olosuhteiden toistuessa ei kovin turvallinen ratkaisu.
Jos joskus talon teen, aion kyllä suosia ei-orgaanisia rakennusmateriaaleja. Jos kuitenkin joku meinaa käyttää kannatta talon toimivuuteen kiinnittää huomiota. pyytääkää alan asiantuntijaa tutkimaan suunnitellun talon rakennusfysikaalista toimintaa eri vuodenaikoina ja eri ilmastovaihtoehdoilla.
perusteet. Vakuutusyhtiöt ovat varmaan kysyneetkin palomiehiltä, koska alennuksia myönnetään. Taitaapa mielipiteesi taustalla olla hieman kateuden sävyjä, koska et tarjoa minkäänlaisia perusteluja.
Minkä verran ymmärrät rakennusfysiikka? Kokeile vaikka DOF-LÄMPÖ-ohjelmalla mitä eri olosuhteet rakenteisiin vaikuttavat. Paine, lämpötila ja suhteellisen kosteuden erot. Tai laske käsin. Kokeile viime kesän olosuhteilla vaikka tuulettuvaa alapohjaa. Tai seinän osalta alkutalvea missä lämpötila vaihtelee plussan ja pakkasen puolella. Tai todella pitkää ja kylmää pakkasjaksoa. Käsinkin voit laskea tosin hieman työläämpää.
Sitten syy miksi kivestä taloni teen, jos joskus semmosen teen. Ei ole kateutta tai mitään ennakkoluuloja tai mitään myyntipuheita vaan se mitä asiantuntijat meille luennoilla kertoneet. Ei tarvitse kauheesti homeita tai lahoamista pelatä kun tekee kivestä tai muusta ei-orgaanisesta materiaalista.
Toiseksi ulkovuorauksen maalaus pirun kallista ja tulevaisuudessa tehtävä useammin jos haluaa sen puun pitää hyvänä. Eli huoltokustannuksissa meinaan säästää. Semmosta ekonomia ei löydy ketä tietäisi miten hinnat kehittyvät mutta todennäköisesti kallistuvat.
En väitä, että muusta kuin kivestä tehty talo on huono mutta rakenteiden kuntoa syytä tarkkailla.
Vanhemmillani on talo, jossa alakerta lämpöharkoista ja yläkerta puurakenteisena. Enkä sitä aivan paskana pidä. Siinä saan kuitenkin tehtyä vertailua kuinka rakenteet säilyvät. Toivottavasti hyvin sillä minä sen kuitenkin korjaamaan joudun.
Niin. Pointtini oli että nimenomaan siposeinän ominaisuudet kosteusolojen suhteen ovat parhaat, mitä tällä hetkellä on valittavissa. Lisäksi rakenne on ilmavuotojen suhteen paras. Kiviainestalon kannallahan näytät itsekin olevan.
taloissa ja märkätiloissa - selviää muuten vakuutusyhtiöiden tilastoista. Rakennustekniikan tuntemuksesta ei ole paljon hyötyä jos istuu homeen ja kosteusvaurioiden keskellä, eikä kyllä ole näistä turhanpäiväisistä myyntipuheistakaan. Ongelmat kun alkaa, unohtuvat kaikki nuo hienot myyntipuheet - ja ne ongelmat alkavat ja ovat pirun paljon hankalampia ja kalliimpia korjata kuin puurakenteisissä taloissa. Kyllä pysyvät kunnolla tehtynä maalit seinässä, siinä kuin ne halparappauksetkin.
Silloinhan tässä tulee iso hätä käteen. Nimittäin puurakenteisten talojen märkätilat on poikkeuksetta rakennettu kivestä jo vuosien ajan.
Tai ehkä ei sittenkään, juttusihan on pötyä. Oikein tehty vedeneristys toimii vaikka olkiseinässä.
Niin kyllä ne home- ja lahottajasienet orgaanista materiaalia tarvitsevat kasvaakseen ja kasvualustaksi. Ehkä voi jossain tapauksessa kasvaa myös kivimateriaalin pinnallla mutta vaatii ulkoisen ravinnelähteen? tai miten sen nyt oikein sanoisi. En ole biologi!
Sitten noihin vakuutusyhtiöiden tilastoihin. Miten olet niihin käsiksi päässyt. Vakuutusmyyjä kenties? Toiseksi jos niitä tilastoja on pistä linkki niin menen katsomaan. Jos et niin selvitän asian muuta kautta.
Niin sitten vielä kivirakenteisiin märkätiloihin niissä esiintyvät kosteusvauriot johtuvat siitä, että käytetty sekarakenteita eli puuta sen harkon, betonin tai siborexin kanssa. Siis mun kohdalle sattuneet pahimmat tapaukset.
Muutamassa pesuhuone rempassa ollut mukana. Pahimmissa tapauksissa runkotolpat puoleentoista metriin asti täysin mätiä. Kun taas lattialla oleva betoni mittarien mukaan märkä mutta kas enpä siinä mitään homekasvustoja ole havainnut.
Mulle aivan sama mistä kukakin talonsa tekee. Mitä huonommin sen parempi, onpahan tiedossa vaan enemmän töitä.