Oletteko kukaan ollut KOKO perheen kanssa ulkomailla, siis myös sijoitetut? Meillä on 7-vuotias Fas-poika ja omat 10- ja 12-vuotiaat. Ajatus olisi keväällä lähteä jonnekkin etelään, mutta vähän epäilyttää sijoitetun lapsemme kohdalla: miten pärjätään jne. Mikälaisia kokemuksia teillä muilla siis on?
Ulkomailla?!?!?
Kirsimarja
9580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
- - - - -
Ollaan käyty meille sijoitetun lapsen kanssa useamman kerran ulkomailla. Hyvin on matkat mennyt. Meille ainakin sanottiin, että on hyvä pyytää sosiaalityöntekijöiltä semmoinen lappu, jossa he ilmoittavat, että lapsi on sijaishuollossa ja he antavat luvan lapselle matkustaa ulkomaille. Minne menette, milloin lähdette, milloin tulette takaisin.
Me ainkin olemme pyytäneet tuommoisen "todistuksen" mukaan, kun olemme lähteneet pidemmälle matkalle mm.Aasiaan. Lähi maihin lähdettäessä, ei sitä ole ollut, eikä onneksi mitään käynyt, vaan on lapsi saanut kulkea meidän kanssa ihan huoletta.
Mukavaa matkaa teille! Ihana kasvattaa yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä.
me olemme olleet sekä välimerellä viikon aurinkolomalla että kahden viikon automatkalla pohjoismaissa. on tehty parinpäivän laivaristeilyjä säännöllisesti, parhaimmillaan kahden oman ja neljän lainatun kanssa.
kaikki riippuu pitkälti FAS-lapsen kyvystä vastaanottaa uutta ja yllättävää. mutta sitähän se on teillä arjessakin.
meillä tuntui ekan matkan jälkeen, että haloo mitä varten tultiin? kun lainattu kysyi kesken viikon, että eikö me ollakaan kotona. ja ihmetteli kun siellä ei suomea puhuttu. mutta jälkikäteen, noin vuoden kuluttua matkasta on muistellut paljonkin näkemäänsä ja kokemaansa ja tykännyt muistoista. ja on valmis lähtemään uudestaan.
se mitä kannattaa huomioidaon kirjallinen matkustuslupa sossulta. kreikka varsinkin voi olla tarkkana lapsikaappauksien pelossa ja pysäyttää perheen tunneiksi tulliin kun yhdellä perheenjäsenellä on eri nimi. meille ei ole koskaan mitään sattunut, mutta varalta on aina kirje, jossa kerrotaa a.o lapsen olevanhuostaanotetun ja että hänellä on lupa matkustaa yksilöidysti meidän mukanamme ja minne ja milloin.
miksi Kreikka mainitaan erityisesti tästä että ovat tarkkoja. Me oltiin Kreikassa tänä syksynä ja kun tultiin maahan, ei kukaan kysynyt mitään. Edes passia ei tarvinnut näyttää kun EU:n sisällä liikuttiin. Siitä vain laukut napattiin ja käveltiin pihalle.
No, hyvä meillä Viron puolella ettei vankilaan viety!!!
Lapsi niin häiriintynyt ettei kestäisi matkustelua. Haluaisimme kyllä, ei siitä kiinni, mutta uskomme, että liian rasittavaa lapselle ja lähellä asuville (!).
me kun kreikkaan menimme, niin sossu siitä kirjeestä huolehti ja ERITYISESTI mainitsi, että kreikassa oli useampi hänen perheensä ollut vaikeuksissa tullissa sijaislapsen takia.
ei meilläkään huolia ollut---- kirjettä ei kertaakaan matkalla avattu, eri nimiä ei ihmetelty. kunhan ihailivat vaaleita lapsosiamme.
mutta ei vara venettä kaada ja kerroin vain sen minkä itse olin kuullut.
ei ole meillä tallinnan reissuillakaan ongelmia ollut, vaikka toisilla näyttää olleenkin.
Meillä 8-vuotias FAE-lapsi, joka myös lievästi kehitysvammainen, kiintymyssuhdehäiriökin on minun mielestäni, tästä ei diagnoosia.
Lapsen on vaikea sietää mitään muutoksia ja aikaisemmin oli vielä vaikeampaa.
Olemme harjoitelleet kotoa pois olemista aluksi lomailemalla sisareni mökillä ja yhden tutun mökillä, sekä tuetuilla täysihoitolomilla.
Toissa kesänä olimme Virossa kaksi yötä ja viime kesänä 4 yötä. Lomasta ei varsinaisesti voi puhua, kun tämä em. lapsi oli koko ajan huolissaan siitä etteivät vanhemmat katoa metriä kauemmas ja laski tunteja siihen että päästään takaisin kotiin. Laivamatkalla ei olisi pysynyt yhtään paikallaan, toisena vuonna mentiin nopealla aluksella ja siitäkin 1 1/2 tunnista oli tunti liikaa.Harjoituksia on tarkoitus jatkaa, ensi kesänä ajateltiin käydä Tukholmassa.
Jos lapsi ei pysty nauttimaan matkasta, niin ei kyllä muutkaan, menee kyllä raha ihan hukkaan eikä silloin voi kyllä puhuakkaan lomasta.