Aurinko nousee aamu varhain meren takaa.
Olemme vihdoikin löytäneet toisemme
ja katsomme kahdestaan kaunista auringon nousua.
Kiedot kätesi ympärilleni ja painat pehmeän suudelman huulilleni.
Nyt olen onnellinen, vohdoinkin.
Vihdoinkin löysin sinut, omaan kainalooni.
Kerrankin minä sain onnen.
Minulla on sinut ja sinulle minut.
Nyt voimme vain olla rakastuneita,
pitää toisistamme kiinni ainiaa.
Olemme vihdoikin löytäneet toisemme
ja katsomme kahdestaan kaunista auringon nousua.
Kiedot kätesi ympärilleni ja painat pehmeän suudelman huulilleni.
Nyt olen onnellinen, vohdoinkin.
Vihdoinkin löysin sinut, omaan kainalooni.
Kerrankin minä sain onnen.
Minulla on sinut ja sinulle minut.
Nyt voimme vain olla rakastuneita,
pitää toisistamme kiinni ainiaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No,sun ensimmäinen onnellinen runos oli tosi suloinen! Ja toi meri teki siitä vielä suloisemman...
Hyvä jos kelpas, mä kirjoitin nimittäin sen vaan tänne suoraan, tuli ´vaan mieleen et ootte kaivannu multa onnellisia runoja.
Ja päätin toteuttaa toiveenne...
Joo,täällä näkee aika harvoin onnellisii runoi..
Munkin runot on ehkä vähän synkkiä...mut mä kirjotan ne aina illalla,ja yleensä iltasin tulee kaikki pahat asiat mieleen!
Se oli hyvä runo ja mulle tuli heti tost mieleen että oisinpa se poika minä.
mä oon unelmoinu tommosesta.
hyvä että sä teit sen onnellisen runon.
mulla tuntuu sydämmessä hyvältä kun kirjoitit ton.