Tiedustelen sähköpostilla valtion virkamieheltä, mitä laki sanoo jostakin tietystä asiasta. Virkamies vastaa minulle sähköpostitse ja viestissään kertoo ne lakipykälät, joilla on minun asiaani merkitystä.
Saanko lainata virkamiehen vastausta suomi24:n keskustelupalstalle seuraavasti:
Ydinvoimaministeriön ylijohtaja Yrjö Ydin vastasi kysymykseeni seuraavasti: "Tämä ja tämä laki sanoo näin ja noin, jolloin sinun tulee toimia niin ja näin".
Eli saako näin tehdä? Jos ei, niin mikä laki sen kieltää, ja mitä rikkomuksesta voisi seurata?
Saanko lainata virkamiehen vastausta suomi24:n keskustelupalstalle seuraavasti:
Ydinvoimaministeriön ylijohtaja Yrjö Ydin vastasi kysymykseeni seuraavasti: "Tämä ja tämä laki sanoo näin ja noin, jolloin sinun tulee toimia niin ja näin".
Eli saako näin tehdä? Jos ei, niin mikä laki sen kieltää, ja mitä rikkomuksesta voisi seurata?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Saat kirjoittaa keskutelupalstalle mitä tahansa kenekään ennalta estämättä.
Saat tehdä, mikään laki ei kiellä, ei rangaistusta.
Eikö laki suojaakaan sähköpostiviestintää? Minun tietääkseni sähköpostia ei saa julkaista ilman muiden osapuolten suostumusta.
Minun käsittääkseni pykäliä voi kyllä käyttää, mutta muuta sähköpostia ei.
Kenellä nyt olis TIETOA asiasta?
Kirjeitä myllystäni. Kirjesalaisuus päättyy, kun kuori avataan. Ettekö ole koskaan nähneet lehdessä otteita ja kopioita henkilökohtaista kirjeistä?
Kirjeen lähettäjän suostumusta ei vaadita kirjeen julkaisemiseen.
Kuvassa olevan henkilön suostumusta ei tarvita kuvan julkaisemiseen.
Laki ei myöskään suojele puheluita. Oman puhelun saa nauhoittaa. Muistatte varmaan tapauksen Arja Alho - toimittaja Harakka.
Viestintää suojaavat lait suojaavat vain ulkopuolisia lukemasta viestä, joka ei ole heille tarkoitettu. Kirjeen tai sahköpostin oikea vastaanottaja ei voi itse koskaan rikkoa esim. "kirjesalaisuutta".
Oikea kysymys kuuluu, mitä saa julkaista?
Sanavapaus on perusoikeus. Sen käyttämistä on rajoitettu lailla. Laissa on selostettu, mitä ei saa julkaista.
"Kirjeen lähettäjän suostumusta ei vaadita kirjeen julkaisemiseen."
Kirjeen julkaisuun tarvitaan _kirjoittajan_ suostumus. Lähettäjältä ei (jos eri). Tämä johtuu tekijänoikeudesta. Kirjeen lainaaminen julkaisussa on kohtuullisessa määrin sallittu ilman lupaa.
"Kuvassa olevan henkilön suostumusta ei tarvita kuvan julkaisemiseen."
Kuvan julkaisuun tarvitaan sen kohteen suostumus. Tämä johtuu rikoslaista (yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen).
Teoskynnys ei ylity, ellei kirjeessä ole runoiltu.
Kuvan julkaisuun ei tarvita kohteen lupaa, koska yksityiselämän loukkaus on harvinainen poikkeus. Titenkään alastonkuvia ei saa julkaista.
Teoskynnys on kirjallisen ja muunkin tuotoksen osalta erittäin matala. Riittää kun kirje on edes jollakin tapaa omaperäinen. Lähes kaikki kirjeet tämän vaivatta täyttävät.
Kuvan julkaisuun tarvitaan kohteen lupa, minkä korkein oikeus on useissa ratkaisuissaan vahvistanut. Tuoreimpana KKO 2001:96:
"Lehdessä olleessa artikkelissa kerrottiin käräjäoikeudessa vireillä olevasta rikosasiasta, jossa A:ta syytettiin muun muassa törkeistä petoksista. Kirjoituksen kuvituksena oli käytetty A:n luvatta eräässä toisessa lehdessä aikaisemmin julkaistua muuta asiaa koskevaa kirjoitusta, jonka tekstistä on näkynyt A:n nimi, ja sen yhteydessä julkaistua A:n kuvaa, josta A oli tunnistettavissa. Kun rikosjutussa ei ollut kysymys asiasta, joka yksittäistapauksena olisi ollut sillä tavoin yhteiskunnallisesti merkittävä, että sitä koskevan artikkelin yhteydessä olisi ollut perusteita luvatta julkaista kuvituksena A:n kaltaisessa asemassa olevan henkilön nimi ja kuva, kysymyksessä oli rikoslain 27 luvun 3a §:ssä (908/1974) tarkoitettu yksityiselämän loukkaaminen. Artikkelin kirjoittaja, päätoimittaja ja lehden kustantaja velvoitettiin suorittamaan A:lle korvausta henkisestä kärsimyksestä."
Ei tarvita lupaa normaalisti.
Kun kuva ei loukkaa yksityiselämää, sen saa julkaista.
Tässä tapaukseessa kuva nimi olisi pitänyt pitää salassa, koska KKO:n mielestä törkeä petos on yksityiselämän piiriin kuuluva asia.
KKO on joutunut Helsingin Sanomissa selittelemään tätä päätöstä, kun toimittaja Susanna Reinboth kiinnitti asiaan huomiota.
Lue alkuperäinen viesti. Ylittyykö teoskynnys?
Lupa tarvitaan "normaalisti". Oikeuskäytäntö on muodostunut sellaiseksi, että pääsääntö on yksityishenkilöä koskevan kuvan julkaiseminen vain asianomaisen luvalla.
KKO 1980 II 123 :ssa oli kantajan (poliitikko Paavo Väyrynen) kuva julkaistu luvatta vaalimainoksessa ottamalla se kuva-arkistosta. Tekijät tuomittiin rangaistukseen ja korvauksiin.
Luultavimmin ylittyy.
Nyt kun alkuperäisen viestin mukaan puhutaan tekstistä, niin saako toiselta henkilöltä kirjeenä saadun tekstin julkaista, ellei teksti loukkaa yksityiselämää?
Jos siis lähetän Hallintojohtaja Halliselle sähköpostin jossa tiedustelen hallinnollista lainsäädäntöä ja miten voin hyödyntää tätä lainsäädäntöä omassa elämässäni. Hallintojohtaja Hallinen vastaa että
"On olemassa laki A joka kuuluu näin ja laki B joka kuuluu näin. Lisäksi on olemassa säädös C, jolla on sinun asiasi kannalta merkitystä. Oikeuskäytäntö toimii niin ja näin, joten lakia voi soveltaa sinun tapaukseesi siten ja täten".
Niin saanko liittää tuon lainauksen keskustelupalstalle lähettämääni viestiin, kun selkeästi viittaan että se on hallintojohtaja Hallisen kirjoittama?
Tähänastiset vastaukset ovat olleet hiukkasen ristiriitaisia.
Olen kanssasi eri mieltä. Jos virkamies vastaa mitä lain kohtia asiakkaan ongelman ympärille kiertyy, niin ei siinä ole kyllä kysymys omaperäisestä, persoonallisesta teoksesta.
Jokainen voi ottaa käsiinsä lehden katsoa mitä kuvia siellä on ja kysyä itseltään: Onkohan tuolta kysytty lupa kuvan julkaisuun?
Ovatko urheilukilpailun katsomossa istuvat ihmiset jotain "poikkeuksia" ja mihin pokkeus perustuu?
Oikeuskäytännössä on katsottu, että kuvan kohteella on eräänlainen "oikeus omaan kuvaansa" mikä tarkoittaa sitä, että mainoksessa ei saa kuvaa julkaista ilman kohteen lupaa.
Saat liittää, koska et loukkaa hallintojohtajan yksityiselämää etkä hänen tekijänoikeuksiaan.
Kyllä virkamiesten vastaukset ja niiden arvostelu tai kommentointi kuuluu ehdottomasti sananvapauden piiriin. Miten arvostelet virkamiehen vastausta, jos virkamiehellä olisi vastaukseensa "yksinoikeus"?
Hyvä, Nixuliina! Löysin itsekin äsken oikean vastauksen:
Tekijänoikeuslain 1 luku 9§:
"Lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta."
Urheilukilpailun katsomossa ym. henkilö ei ole sillä tavoin tunnistettavissa yksityiselämässään, että se voisi loukata hänen tunteitaan tai aiheuttaa kärsimystä.
Aivabn oikein. Viranomaisen tässä roolissaan antamiin lausumiin ei ole kenelläkään tekijänoikeutta.
Aina virkamieskään ei vastaa kuitenkaan viranomaisena. Silloin tekijänoikeus on hänen.
Mitä näistä nyt tarkoitat
a) kuvan saa julkaista, koska henkilö ei ole tunnistettavissa
b) kuvan saa julkaista, koska henkilö on tunnistettavissa, mutta ei kovin selvästi
c) henkilö on tunnistettavissa, mutta koska kuvan julkaiseminen ei aiheuta kärsimystä sen saa julkaista
d) henkilö on tunnistettavissa, mutta kukapa siitä loukkaantuisi, jos koko muu maailma saa teitää, että käy urheilukilpailuissa
e) kaikki urheilukilpailuissa otetut kuvat saa julkaista ilman kuvattavan lupaa
f) kaikki urheilukilpailuissa otetut kuvat saa julkaista ilman lupaa, jos katsomossa näkyy enemmän kuin 1 henkilö
...
Urheilukilpailun katsomossa ym. henkilö ei ole sillä tavoin tunnistettavissa yksityiselämässään, että se voisi loukata hänen tunteitaan tai aiheuttaa kärsimystä.
"Kuvan julkaisuun tarvitaan kohteen lupa, minkä korkein oikeus on useissa ratkaisuissaan vahvistanut. Tuoreimpana KKO 2001:96:"
Aikaisemmin totesit, että lupa tarvitaan (aina).
Sitten kuitenkin sanot, että urheilukilpailun katsomossa olevan henkilön kuvan julkaisuus ei tarvita lupaa.
Milloin siis lupa tarvitaan, milloin kuvattavan lupaa ei tarvita?