Kotipuolessamme kuhisee kun kaikkien aikojen lottovoitto osui kaupunkiin.
Kukahan on se onnellinen ?
Monesti ajattelemme tällaista lottovoittoa onnen täyttymyksenä.
Ajatuksen aamiainen sanoo onnistumisesta;
"Onnistuja on kovin usein hän, joka ryhtyy siihen,
mihin me muut emme ole koskaan tulleet ryhtyneiksi."
Olisikohan tämä juuri meidänkin onnistumisemme ja onnemme mahdollisuus vai onko sinulla oma avain onneen ?
Kukahan on se onnellinen ?
Monesti ajattelemme tällaista lottovoittoa onnen täyttymyksenä.
Ajatuksen aamiainen sanoo onnistumisesta;
"Onnistuja on kovin usein hän, joka ryhtyy siihen,
mihin me muut emme ole koskaan tulleet ryhtyneiksi."
Olisikohan tämä juuri meidänkin onnistumisemme ja onnemme mahdollisuus vai onko sinulla oma avain onneen ?
Vastaukset 17
Vanhimmat
en todella etsi,enkä haluaisi.
Johan tälläinen vaatimaton Skillan sekaisin menisi.
Pieni voitto olisi tervetullut,(ei tarvitsisi aina noita rahoja niin tarkkaan laskea)terveyden jos saisin pitää,lapsilla kaikki hyvin ja jos vielä ystävän löytäisin,siinä onnea riittämiin.
Onnea toivon lottovoittajalle,mitä voitto mukanaan tuonee.
Usein onni on meillä elämässämme joka hetki läsnä
pieninä murusina. Elämä valuu hukkaan kun odottelee sitä suurta onnea huomaamatta niitä monia pieniä murusia joista saattaa koostua lopulta suuri onni.
Suurimman onnen elämässäni on tuottanut hetki, jolloin tajusin, että kaikki syntini ovat anteeksi annetut Jeesuksen Kristuksen sovitustyön tähden.
Siihen verrattuna kaikki maailman rikkaus on vailla merkitystä.
Minulla on kaikki, mitä tarvitsen.
Mistä tiesit, että näin on juuri nyt, sillä hetkellä?
Olin taistellut asian kanssa pitkään, elämä oli umpisolmussa. Olin aina ajatellut, että olin niin syntinen, että en voi päästä taivaaseen. Luulin, että Jeesus ja taivas ovat vain "hyviä" varten.
Kun näiden asioiden kanssa kipuilin, asia tuli eräänä hetkenä aivan selväksi: se mitä Raamattu puhuu, on totta minun kohdallani. Saan kaikki syntini anteeksi, koska Jeesus on kärsinyt minulle kuuluvan rangaistuksen minun sijastani.
Usko annettiin minulle, ja yksinkertaisesti sanottuna otin sen totena vastaan. Se oli niin itsestään selvää kuin esimerkiksi tiedämme, että on aamu tai että on nälkä tai että peilistä näemme omat kasvomme.
(Jos haluat saada tarkempaa tietoa, voit vaikka kirjoittaa:
[email protected]
Itsestäni voin sanoa sen verran, että olen aivan tavallinen evl.seurakunnan jäsen)
Usein kuulemme juuri Assiivin kertomusten tapaisia uskontunnustuksia. Yhteistä niille on, että vain oikealla ainoalla tavalla uskoville kuuluu Jeesuksen armo.
Uskotaan Jumalan armoon ja siitä puhutaan omalla kohdalla toteutuneena, mutt ollaan hyvin armottomia vähänkään toisin uskovia kohtaan tänäkin päivänä.
jossain, ettei tarvitse kilvoitella mistään, että hän tietää(?), että siellä jossain on vain lepo ja rauha. Miten sellaisen voi tietää?
Mutta KAIKILLE, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä. (Joh.1:12)
...Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee KAKKIIN ja KAIKILLE, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa (Room.3:22-24)
Olet seimessä pieni ja voimaton vain,
vaan me uskomme itsemme sulle.
Olet auttaja heikkojen, mahdottomain,
olet virvoitus ahdistuneille.
Pyhät enkelit laulavat riemuiten,
kun on syntynyt auttaja ihmisien
hän on täällä, nyt pahnojen päällä.
Ja kun laulavat enkelit taivaalliset,
mekin ihmiset heikot ja puutteliset,
sua kiitämme alhaalla täällä.
Raamatunlauseita peräkkäin.
Mitä on usko?
Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitä siitä, mitä Jeesus todella sanoi.
Mehän puhumme usein yhtä ja teemme jotain vallan muuta. Miten me voimme tietää, että assiivin esittämä näkemys on oikea?
Jeesushan varoitteli, että viimeisinä aikoina tulee valheprofeettoja ja eksyttävät monet.
Mistä erotamme sen oikean paimenen?
Lue Raamatusta
Minusta Raamattu on kulttuurihistoriallisesti merkittävä teos. Sen kirjoituksiin saa ja pitää suhtautuakriittisesti kuten muihinkin vanhoihin kirjoituksiin ja eepoksiin.
Kovin vaikeasti avautuvat sen kirjat keskenään ristiriitaisten ja vanhentuneitten käsitysten vuoksi. Allkuaankin se on kirjoitettu vain erään kansan historiasta ja sen suhteesta Jumalaansa.
Assiivin kirjoittelu tuntuu olevan "munkkilatinaa"
ja hyvin vaikeasti ymmärrettäväää, koska hän ei tunnu edes itsekään ymmärtävään mitä kertoo.
Ensin olisi syytä avata oma Raamattu avoimin mielin ja etsiä.
Tuntuu kauhealta, että Jumala asetetaan omiin kovin suppeisiin raameihin ja kutistetaan kuten vuosituhansia on tehty.
Kissanpojalle avautuvat silmäät melko pian, mutta sokeilla ihmisillä on usein taipimus ohjailla ja taluttaa näkeviä ja siitähän Raamattukin varoittaa.
En lue raamattua paljoakaan, en osaa siis kertoa senmukaisista uskomuksista mitään.
Kai olen vain säilyttänyt lapsenuskoni ja siihen luottaen vain uskon,
että jossain non joku vahvempi voima,
ja se ohjaa minunkin askeleitani jokaisella polulla missä milloinkin kuljen.
Onko se onneni vai onnettomuuteni, se on edelleenkin arvoitus.
Olipa mukavaa avata kone ja huomata, että olet muistanut minua.
Sieltä lapsuudesta meille tämän ikäpolven ihmisille ne parhaat muistot Jeesuksesta tulevatkin. Koulussa luettiin ja opetettiin kyllä joskus niin ponnekkaasti ja juhlallisesti näitä raamatunhistorian tapahtumia, tankattiin niitä ulkolukuna ja veisattiin paljon virsiä, niin että moni sai loppuiäkseen uskonasioista tarpeekseen. Riippui kylläkin paljon opettajasta. Oli paljon sellaista taitamatonta uskonnonopetusta.
Toisaalta: olen huomannut, että esimerkiksi monet virret ja hengelliset laulut iskostettiin päähän niin voimakkaasti, että vieläkin ne tulevat mieleen ihan itsestään ja sehän on monta kertaa lohduttavaa, kun aina ei osaa edes rukoilla ja silloin laulun tai virren sanat tulevat avuksi. Pidän erityisesti laulusta
”Kun on turva Jumalassa turvassa on paremmassa
kuin on tähti taivahalla lintu emon siiven alla.
- - -
Käyköön myöten taikka vastaan, eipä Isä heitä lastaan
Herra ohjaa parhaaksemme kaikki vaiheet päiviemme.”
Tämä on nykyisessä virsikirjassakin.
Enhän minäkään aikaisemmin nuorempana ajatellut uskonasioita kovinkaan paljon – oikeastaan en lainkaan. Sitten sitä kerääntyi niin paljon omaatuntoa painavia asioita, että oli pakko ruveta ottamaan selvää asioista.
Aluksi kun yritin lukea Raamattua en ymmärtänyt yhtään mitään, mutta sitten pikku hiljaa alkoivat asiat selkiintyä. Luotin siihen kohtaan, jossa sanotaan: ”Anokaa, niin teille annetaan, etsikää niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan.” Ja niin tapahtui.
Löytöni oli se, että Jeesus on kaiken keskipiste.
Hän on joka hetki myös sinun lähelläsi valmiina kuuntelemaan. Sillä hän rakastaa sinua, fiiuliN.
Useat tuntuvat olevan näissä uskonasioissa aivan kuin tykkäisivät ajella pitkin Turun teitä vanhan maantiekartan mukaan ja omaan muistiinsa ja uskoonsa luottaen.
Monet ovat joutunueet liikenneonnettomuuteen tutuilla kotiteillä. Raamatusta ja uskosta puhuvat usein myös ne, joilla on hatara mielikuva joskus koulussa opitusta.
Raamatun ja muun kirjallisuuden tutkivaa lukemista ei juuri harrasteta.
Käsityuksetkin ovat sitten sen mukaisia, kaukana Mestarin kertomasta.
Aamusella kuuntelin radiota, missä ihmeteltiin,
mitenkä Noan pieneen arkkiin mahtui niin
paljon eläimiä.
Kaksi kappaletta kutakin lajia, ja kun ajattelee
miten monia miljoonia eläin lajeja on olemassa.
Niin miten on mahdollista, juontaja kehoitti laskemaan eri lajit ja niistä tuli monen monia
miljoonia joita on maanpäällä.
Hyönteisistä kovakuoriaisiin ja siitä isommat ja pienemmät eläimet ja kaikki pareittain.
Ja entäs se niitten ruokkiminen ja siivoaminen,
ei kai ne omassa lannassaan siellä voineet
olla, ja lisäksi vielä oli ihmisiä.
Eri rotuja.
Mene ja tiedä, on kohtuullista jos ei näin
tyhjillä aivoilla ajattele ja mieti tälläistä
asiaa lainkaan.