Homonuorille

Ei tuon ikäisiä kiinnosta avioliitto. Kuten eräs tuttavani sanoi aikoinaan; ketään alle 25-vuotiasta ei kiinnosta muu kuin rilluttelu, mikä pätee myös heteroihin. Sitoutumisen aika koittaa sitten aikoinaan. Sitä ennen eletään nuoruutta.

Eikä heteroitakaan kiinnosta avioliitto. Johan sen näkee, miten alttareille marssii kolmannen kerran neitseitä entisten avioliittojen hedelmien toimittaessa morsiusneitojen virkaa. Yli puolet avioliitoista päättyy eroon. Ehkä edellisen vuoksi se onkin niin helppo muuttaa, koska heterot ovat jo hylänneet instituution.

En ymmärrä hirttäytymistä avioliittoon ja sen käyttämistä tasa-arvon mittana? Millaisessa maailmassa eletään? 50-luvun Suomessa? Avioliitto kuuluu menneeseen maailmaan, jossa se edusti kodin, kirkon ja isänmaan kanssa tietynlaista maailmankatsomusta, pysyvyyttä, jatkuvuutta, yhteiskunnan kulmakiveä. Tiedän toki, että meissä homoissakin on näitä arvokonservatiiveja, joskin en ymmärrä, miten homous nivoutuu tuon maailmankatsomuksen kanssa yhteen; miten homojen avioliitto, pappisvihkimys ja asepalvelus olisivat jonkinlainen oikeuksien sinetöitymä.

Itse koen edellisen arvopohjan paljon erottavammaksi kuin homouden ja heterouden. Tasa-arvo on tässä keskustelussa vain yksi ulottuvuus. Sillä on iskulauseena yhtä suuri merkitys kuin ateistille naispappeuskysymyksessä tai pasifistille naisten asepalvelus merkkinä sukupuolten välisestä tasa-arvosta.

Muistakaa, että monet maat, jotka ovat laatineet ja säätäneet tasa-arvoisen avioliiton, eivät ole tasa-arvon mallimaita. Homoilla voi olla näissä maissa kaikesta lainsäätäjän kirkasotsaisuudesta huolimatta ikävät oltavat, kuten esimerkiksi Brasiliassa. Jopa Ruotsissa on tapahtunut kaikkea ikävää, vaikka maa onkin brändännyt itsensä ulkomailla jonkinlaisena mallimaana.

Kun lapsena kävin sukulaisissa Ruotsissa, 80-luvulla, uutisissa oli tapaus, missä suositun kruisailualueen reunasta oli löydetty tapettu homomies, jonka rintaan oli viillelty veitsellä natsien hakaristi. 2000-luvun alussa puolestaan pahoinpideltiin eräs tunnettu homourheilija paikallisen SETA:n lukaalin ulkopuolella pesäpallomailoilla. Vastaavasti paikallisen SETA:n lukaalit ovat olleet useiden savupommi-iskujen ja jopa tuhopolttojen kohteena aivan viime vuosiin saakka. Näin siis kanelipullantuoksuisessa suvaitsevaksi "tiedetyssä" Ruotsissa.

Suomesta puuttuu radikalismi, niin väkivaltainen oikea kuin edistyksellinen vasen. Mieluummin tällainen hailakka vaihtoehto kuin sitä räiskyvyyttä. Suomi on kaikesta huolimatta ihan kiva paikka asua homona. Avioliittolaki ei muuta mitään muuta käytännössä kuin sen, saako pari käyttää samaa sukunimeä ja ehkä helpottaa adoptiota. Se ei ole mitenkään sen kaiken älämölön arvoinen, mitä siihen on tähän saakka upotettu. Itse pidän sitä homona täysin yhdentekevänä.