rotaatio- vai kennokone?

valitsisin itsekin, jos olisi valinnan paikka.

Mielestäni kuutio lämmönsiirtimenä pitäisi lailla kieltää koska sen huurteenesto on lapsenkengissä vaikka automatiikassa sinänsä löytyy vaikka mitä.

Jaksoittainen pysäyttely on alkeellista ja kokonaishyötysuhdetta entisestään alentavaa, siksi valitsisin roottorin jota jäätymisen vuoksi ei normaalikäytössä tarvitse pysäytellä. Hyötysuhde käytännössä on n kaksinkertainen.

Mainitset roottorin pesusta.
Kiinnostaa tietää, pesetkö sen vuoksi että roottori on todella likainen vai vain tavan vuoksi?
Isompia liike- ja toimistorakentamisessa olevia roottoreita ei nimittäin tarvitse pestä läheskään joka vuosi, ehkä joka viides jos silloinkaan.

Puhdistustarve luonnollisesti on riippuvainen sekä tuloilman että poistoilman suodattimista. Nykyään tulopuolella tavallisin poisto suodatinluokka on EU5 ja tuloilman EU7.

R_oi kirjoitti:

valitsisin itsekin, jos olisi valinnan paikka.

Mielestäni kuutio lämmönsiirtimenä pitäisi lailla kieltää koska sen huurteenesto on lapsenkengissä vaikka automatiikassa sinänsä löytyy vaikka mitä.

Jaksoittainen pysäyttely on alkeellista ja kokonaishyötysuhdetta entisestään alentavaa, siksi valitsisin roottorin jota jäätymisen vuoksi ei normaalikäytössä tarvitse pysäytellä. Hyötysuhde käytännössä on n kaksinkertainen.

Mainitset roottorin pesusta.
Kiinnostaa tietää, pesetkö sen vuoksi että roottori on todella likainen vai vain tavan vuoksi?
Isompia liike- ja toimistorakentamisessa olevia roottoreita ei nimittäin tarvitse pestä läheskään joka vuosi, ehkä joka viides jos silloinkaan.

Puhdistustarve luonnollisesti on riippuvainen sekä tuloilman että poistoilman suodattimista. Nykyään tulopuolella tavallisin poisto suodatinluokka on EU5 ja tuloilman EU7.

Lue lisää

Onkohan mitään "nyrkkisääntöä",näppituntumaa,tai jopa laskentamallia,jolla tavallinen savolainen tallaaja voisi määritellä taivaalle menevän energiamäärän huiparikäytössä?Kyseessä on -65 valmistunut talo.

Pyöriväkennoisen koneen hankinta on tapetilla,kaipaisin vain jonkinlaisia taloudellisia juttuja,joilla voi perustella hankintaa kirstunvartijalle.

Utelias Savolainen kirjoitti:

Onkohan mitään "nyrkkisääntöä",näppituntumaa,tai jopa laskentamallia,jolla tavallinen savolainen tallaaja voisi määritellä taivaalle menevän energiamäärän huiparikäytössä?Kyseessä on -65 valmistunut talo.

Pyöriväkennoisen koneen hankinta on tapetilla,kaipaisin vain jonkinlaisia taloudellisia juttuja,joilla voi perustella hankintaa kirstunvartijalle.

Lue lisää

keskimäärin 12 kWh/ilmanvaihdon piirissä oleva kuutiotilavuus, mutta on huomioitava, että tuon ikäisessä talossa on varmaan ilmavuotoja, joka vähentää kokonaishyötysuhdetta.
Sitten vielä vanha ilmanvaihto ei ole ollut nykyvaatimus tasolla.
Todellinen voisi olla lähempänä 6 kWh/m3.

Kaupan päälle saisi hyvän sisäilman, se olisi mielestäni ainakin puolet asiasta.

Raksu kirjoitti:

keskimäärin 12 kWh/ilmanvaihdon piirissä oleva kuutiotilavuus, mutta on huomioitava, että tuon ikäisessä talossa on varmaan ilmavuotoja, joka vähentää kokonaishyötysuhdetta.
Sitten vielä vanha ilmanvaihto ei ole ollut nykyvaatimus tasolla.
Todellinen voisi olla lähempänä 6 kWh/m3.

Kaupan päälle saisi hyvän sisäilman, se olisi mielestäni ainakin puolet asiasta.

Lue lisää

joka tulisi järjestelmän vaihdosta.
Harakoille meno riippuu paljonko vaihdat huipparin kautta ilmaa ja millaisilla ilmoilla.
Nykymitoituksessa harakoille menisi luokkaa vähän alta 30 kWh/m3.
Ja kuutiot eivät ole rakennusluvan vaipan rajaamaa kuutiota, vaan todellista ilmanvaihdon tilavuutta sisällä, siinä on hirmu ero.

Raksu kirjoitti:

keskimäärin 12 kWh/ilmanvaihdon piirissä oleva kuutiotilavuus, mutta on huomioitava, että tuon ikäisessä talossa on varmaan ilmavuotoja, joka vähentää kokonaishyötysuhdetta.
Sitten vielä vanha ilmanvaihto ei ole ollut nykyvaatimus tasolla.
Todellinen voisi olla lähempänä 6 kWh/m3.

Kaupan päälle saisi hyvän sisäilman, se olisi mielestäni ainakin puolet asiasta.

Lue lisää

Säästö olisi 18 Kwh/m3 nykyvaatimus ilmanvaihdolla keskimäärin ja vanhassa talossa aika paljon vähemmän.

R_oi kirjoitti:

valitsisin itsekin, jos olisi valinnan paikka.

Mielestäni kuutio lämmönsiirtimenä pitäisi lailla kieltää koska sen huurteenesto on lapsenkengissä vaikka automatiikassa sinänsä löytyy vaikka mitä.

Jaksoittainen pysäyttely on alkeellista ja kokonaishyötysuhdetta entisestään alentavaa, siksi valitsisin roottorin jota jäätymisen vuoksi ei normaalikäytössä tarvitse pysäytellä. Hyötysuhde käytännössä on n kaksinkertainen.

Mainitset roottorin pesusta.
Kiinnostaa tietää, pesetkö sen vuoksi että roottori on todella likainen vai vain tavan vuoksi?
Isompia liike- ja toimistorakentamisessa olevia roottoreita ei nimittäin tarvitse pestä läheskään joka vuosi, ehkä joka viides jos silloinkaan.

Puhdistustarve luonnollisesti on riippuvainen sekä tuloilman että poistoilman suodattimista. Nykyään tulopuolella tavallisin poisto suodatinluokka on EU5 ja tuloilman EU7.

Lue lisää

Hyötysuhde kaksinkertainen? Löytyisikö tutkimusta ja mittausta missä tämä todistetaan? Entä pyörivän kennon ilmavuodot (lisääntyvät ajan myötä), joka käytännössä kierrättää poistoilmaa ja hiukkasia takaisin tulopuolelle. Ristivirtauskenno alkaa jäätymään vasta sellaisissa olosuhteissa, joita eteläsuomessa esiintyy muutama vuodessa. Ja en ymmärrä että miksi noissa olosuhteissa edes pitäisi poistaa ilmaa talosta sellaisia määriä, että kenno jäätyy.

mittauksia kirjoitti:

Hyötysuhde kaksinkertainen? Löytyisikö tutkimusta ja mittausta missä tämä todistetaan? Entä pyörivän kennon ilmavuodot (lisääntyvät ajan myötä), joka käytännössä kierrättää poistoilmaa ja hiukkasia takaisin tulopuolelle. Ristivirtauskenno alkaa jäätymään vasta sellaisissa olosuhteissa, joita eteläsuomessa esiintyy muutama vuodessa. Ja en ymmärrä että miksi noissa olosuhteissa edes pitäisi poistaa ilmaa talosta sellaisia määriä, että kenno jäätyy.

Lue lisää

sitä todistella, mutta roottorin hyötysuhde on n 80%, levysiirtimen hyötysuhde on noin 50-60%, mutta pakkaskausina pätkii huurteenpoiston vuoksi täällä esitettyjen kertomusten mukaan viidenneksen - kolmanneksen kovemmilla pakkasilla.

Joissakin kirjoituksissa on esitetty, että huurteenpoisto alkaa -4 ..-10. Kai niitä olosuhteita on aika paljon myös Etelä-Suomessa. Jos ei ymmärretä, että ilmaa pitää poistaa talosta, turha jatkaa keskustelua :-) Ilmavirran määrä yksinään ei määrää jäätymistä.

Roottorin tiivisteiden tarkastus ja vaihto tarvittaessa ovat huoltokohde muiden joukossa. Normaalisti painesuhteet ovat siten, ettei vuoto tapahdu tuloilmaan päin vaan poistoilmaan päin.

R_oi kirjoitti:

sitä todistella, mutta roottorin hyötysuhde on n 80%, levysiirtimen hyötysuhde on noin 50-60%, mutta pakkaskausina pätkii huurteenpoiston vuoksi täällä esitettyjen kertomusten mukaan viidenneksen - kolmanneksen kovemmilla pakkasilla.

Joissakin kirjoituksissa on esitetty, että huurteenpoisto alkaa -4 ..-10. Kai niitä olosuhteita on aika paljon myös Etelä-Suomessa. Jos ei ymmärretä, että ilmaa pitää poistaa talosta, turha jatkaa keskustelua :-) Ilmavirran määrä yksinään ei määrää jäätymistä.

Roottorin tiivisteiden tarkastus ja vaihto tarvittaessa ovat huoltokohde muiden joukossa. Normaalisti painesuhteet ovat siten, ettei vuoto tapahdu tuloilmaan päin vaan poistoilmaan päin.

Lue lisää

Jos kenno jäätyy 5 asteen pakkasella, on jotain pielessä/järjestelmä mitoitettu väärin.

Kovalla pakkasella (ne muutama päivä) ulkoilma on hyvin kuivaa, ja jotta sisäilma saataisiin silloin miellyttävämmäksi, kannattaa ilmanvaihtoa mahd. mukaan pienentää tilapäisesti. Ja Antamalla esim saunan kosteuden levitä huonetiloihin. Ihmiset,Parketit yms. kärsivät juuri ilman kuivuudesta pakkasella.

kehiin kirjoitti:

Jos kenno jäätyy 5 asteen pakkasella, on jotain pielessä/järjestelmä mitoitettu väärin.

Kovalla pakkasella (ne muutama päivä) ulkoilma on hyvin kuivaa, ja jotta sisäilma saataisiin silloin miellyttävämmäksi, kannattaa ilmanvaihtoa mahd. mukaan pienentää tilapäisesti. Ja Antamalla esim saunan kosteuden levitä huonetiloihin. Ihmiset,Parketit yms. kärsivät juuri ilman kuivuudesta pakkasella.

Lue lisää

tavailla noita aikaisempia kirjoituksia, niin tietää edes vähän mistä täällä on puhuttu.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000002160523

Raksu kirjoitti:

keskimäärin 12 kWh/ilmanvaihdon piirissä oleva kuutiotilavuus, mutta on huomioitava, että tuon ikäisessä talossa on varmaan ilmavuotoja, joka vähentää kokonaishyötysuhdetta.
Sitten vielä vanha ilmanvaihto ei ole ollut nykyvaatimus tasolla.
Todellinen voisi olla lähempänä 6 kWh/m3.

Kaupan päälle saisi hyvän sisäilman, se olisi mielestäni ainakin puolet asiasta.

Lue lisää

Tämä(nämä)autavat!

R_oi kirjoitti:

valitsisin itsekin, jos olisi valinnan paikka.

Mielestäni kuutio lämmönsiirtimenä pitäisi lailla kieltää koska sen huurteenesto on lapsenkengissä vaikka automatiikassa sinänsä löytyy vaikka mitä.

Jaksoittainen pysäyttely on alkeellista ja kokonaishyötysuhdetta entisestään alentavaa, siksi valitsisin roottorin jota jäätymisen vuoksi ei normaalikäytössä tarvitse pysäytellä. Hyötysuhde käytännössä on n kaksinkertainen.

Mainitset roottorin pesusta.
Kiinnostaa tietää, pesetkö sen vuoksi että roottori on todella likainen vai vain tavan vuoksi?
Isompia liike- ja toimistorakentamisessa olevia roottoreita ei nimittäin tarvitse pestä läheskään joka vuosi, ehkä joka viides jos silloinkaan.

Puhdistustarve luonnollisesti on riippuvainen sekä tuloilman että poistoilman suodattimista. Nykyään tulopuolella tavallisin poisto suodatinluokka on EU5 ja tuloilman EU7.

Lue lisää

Puolitoista vuotta on nyt kokemusta enerventin ltr3:sta ja tuossa syksyllä suodattimen pesun (vanusuodatin) yhteydessä ajattelin putsata myös sen pyörivän "roottorin" ei muuta, kuin nostin systeemin pois koneesta, ja kun sitä halogeenilampun valossa katselin aikani, tulin siihen tulokseen, että ei maksa vaivaa huudella. niin puhdas oli, että siitä olisi voinut vaikka syödä. Lykkäsin romut takaisin koneeseen, ja kansi kiinni. Palataan asiaan 10v päästä.

Suodattimet olen tosiaan vain pessyt. En tiedä, paljonko tuollaisen vanusuodattimen teho laskee pesemisestä, mutta enpä ole sitä missään huomannut.

R_oi kirjoitti:

valitsisin itsekin, jos olisi valinnan paikka.

Mielestäni kuutio lämmönsiirtimenä pitäisi lailla kieltää koska sen huurteenesto on lapsenkengissä vaikka automatiikassa sinänsä löytyy vaikka mitä.

Jaksoittainen pysäyttely on alkeellista ja kokonaishyötysuhdetta entisestään alentavaa, siksi valitsisin roottorin jota jäätymisen vuoksi ei normaalikäytössä tarvitse pysäytellä. Hyötysuhde käytännössä on n kaksinkertainen.

Mainitset roottorin pesusta.
Kiinnostaa tietää, pesetkö sen vuoksi että roottori on todella likainen vai vain tavan vuoksi?
Isompia liike- ja toimistorakentamisessa olevia roottoreita ei nimittäin tarvitse pestä läheskään joka vuosi, ehkä joka viides jos silloinkaan.

Puhdistustarve luonnollisesti on riippuvainen sekä tuloilman että poistoilman suodattimista. Nykyään tulopuolella tavallisin poisto suodatinluokka on EU5 ja tuloilman EU7.

Lue lisää

onko omakotitalon rotaatio koneilla muuta kuin yksi valmistaja suomessa?. Eli Enervent Pingviini.
ja kokemuksesta en ainakaan itselle sellasta laittaisi. Syyt: tehottomat puhaltimet vaikka
on oikein mitoitettu kone kyseessä olevaan asuntoon., eli ilmamäärät jäivät reilusti alle suunnitellun. Ja toinen miinus tulee jälkilämmitys patterin vaatimasta tilasta, kun nyky asunnoissa tuntuu tuo tila olevan monesti ns. kortilla. (ainakin pohjoisessa kyseinen patteri on tarpeen)

Mitä parempi hyötysuhde sitä enemmän jäätä noissa ristavirtasiirtimissä ...

Mikä on muuten X100:n hinta?
Muistaakseni suolainen, olisiko 3500 euroa, en muista tarkkaan

Jatkossa saavat mummot asunnoissan hakata jäätyneitä lto-kuutioitaan tai soitella isännöitsijälle, miksi kone pätkii ...

Poistoilman sekoittuminen tuloilmaan tarkoittanee RakM E7 6.4 kohtaa, jossa on kyse palo- ja savukaasujen leviämisestä tulopuolelta poistopuolelle tai päinvastoin.
Jos kanavistoon pääsee tulipalo, palavat roottorin tiivisteet ja kaasut pääsevät puolelta toiselle.

Palon leviäminen ei tietenkään ole saman suuruinen ongelma pientalossa kuin asuinkerrostalossa.
Kummallista, että sinne on alunpitäen hyväksytty ko ratkaisu.

Asuinkerrostaloon ei pitäisi noita asuntokohtaisia laitteita asennella lainkaan. Kenenkähän niitä arvellaan huoltavan? Ainoa oikea ratkaisu on keskuskoje jossain ullakolla tai katolla ja sen huollosta vastaa huoltoyhtiö.