Mitenkäs se kuolinpesässä tehtävä ositus poikkeaa avioeron osituksesta?
Pesän ositus kait tehdään lähes aina tasajaolla? (onko estettä tehdä sopimuksesta toisin?)
Pesän ositus kait tehdään lähes aina tasajaolla? (onko estettä tehdä sopimuksesta toisin?)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei mitenkään muuten kuin että lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa.
Osapuolilla on sopimusvapaus, eli mitä tahansa voidaan sopia, mutta tietynlaisista sopimuksista voi tulla veroseuraamuksia (jos esim. maksetaan liian suuri tasinko tai käytetään osituksen ulkopuolisia varoja omaisuuden lunastamiseen).
Ok, kiitosta nopeasta ja nasakasta vastauksesta. Semmoinen vielä, että minkä ajankohdan mukaan osituksen omaisuuserät on tapana arvostaa? Entä voiko siitä sopimuksesta poiketa - ja jos poikkeaa, onko siinä jotain verotuksellisia tms. vaaroja?
Omaisuus arvostetaan ositushetken arvoon. Tämänkin osalta on toki sopimusvapaus, mutta taas pitää muistaa nuo mahdolliset veroseuraamukset, jos joku saa enemmän omaisuutta kuin hänelle lain mukaan kuuluisi.
Omaisuuserät arvostetaan jakoajankohdan mukaan. Muulta osin Lakinaisen vastaus pätee edelleen.
http://www.oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html
Kiitos! Olet ystävällinen ja asiallinen vastaaja, Lakinainen.
Ostan sulle ruusun, jos törmätään IRL ;)
Osituksessa on kuitenkin erotettava vainajan ja lesken oma omaisuus.
Jos vainajalla on lainhuuto kiinteistöön, ei sitä oteta osituksessa mukaan aviovarallisuutta arvioitaessa kuten ei muutakaan vainajan omaa omaisuutta.
Höpö höpö!
Kyllä se otetaan, ellei sitä ole saatu testamentilla, jossa avio-oikeus on suljettu pois.
Jos avioehdosta ei muuta johdu, niin lesken omaisuus ja vainajan omaisuus otetaan molemmat esille jo perukirjaan, ja lasketaan yhteen jos leski ei vetoa tasinkoprivilegiin tai ja ole muuta asiaan vaikuttavaa, ja yhteeenlaskettu pesän ositettava säästö jaetaan kahdella, toisen puolen saa osituksessa avio-oikeuden perusteella leski, toisen voivat sitten perilliset halutessaan jakaa perinnönjakona keskenään- tai pitää jakamatta.
Meillä maksamme, jos äiti haluaa osituksen eläessään, tasinkoa kymmeniätuhansia euroja/annamme samasta arvosta omaisuutta kiinteänä. Perukirjan teki ihan lakitoimisto, että luulisi nuo pykälät tulleen sen teossa noudatetuksi.
Eri asia on, jos on avioehto olemassa, jossa jokin osa tai kaikki vainajan omaisuus on määritelty avio-oikeuden ulkopuolelle.
Itse asiassa kummankin puolison omaisuus kirjataan perukirjaan aina, riippumatta siitä onko omaisuus avio-oikeuden alaista vai ei.
Perittävän ja lesken omaisuus ei enää nykylainsäädännön mukaan muodosta "yhteistä pesää", vaan omaisuus on erillistä. (Noh, tämä nyt oli terminologiaa ja pilkunviilausta!)
Mutta juuri noin tuo ositus siis tehdään eli avio-oikeuden alaiset varat lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Näin saadaan selville avio-osa, jonka verran omaisuutta kummallakin puolella tulee osituksen jälkeen olla. Tasingon maksamisen suhteen on kuitenkin sopimusvapaus, ja leskikin saa maksaa tasinkoa, vaikka hänen ei tarvitsisi.
Verotuksen kannalta kuitenkin jokin muu ratkaisu on yleensä edullisempi kuin se, että leski maksaa tasinkoa.
Sopisi kyllä nimimerkiksesi tuo Höpö Höpö.