Pesänositus

Ok, kiitosta nopeasta ja nasakasta vastauksesta. Semmoinen vielä, että minkä ajankohdan mukaan osituksen omaisuuserät on tapana arvostaa? Entä voiko siitä sopimuksesta poiketa - ja jos poikkeaa, onko siinä jotain verotuksellisia tms. vaaroja?

Pesää osittajalle kirjoitti:

Ok, kiitosta nopeasta ja nasakasta vastauksesta. Semmoinen vielä, että minkä ajankohdan mukaan osituksen omaisuuserät on tapana arvostaa? Entä voiko siitä sopimuksesta poiketa - ja jos poikkeaa, onko siinä jotain verotuksellisia tms. vaaroja?

Lue lisää

Omaisuus arvostetaan ositushetken arvoon. Tämänkin osalta on toki sopimusvapaus, mutta taas pitää muistaa nuo mahdolliset veroseuraamukset, jos joku saa enemmän omaisuutta kuin hänelle lain mukaan kuuluisi.

Pesää osittajalle kirjoitti:

Ok, kiitosta nopeasta ja nasakasta vastauksesta. Semmoinen vielä, että minkä ajankohdan mukaan osituksen omaisuuserät on tapana arvostaa? Entä voiko siitä sopimuksesta poiketa - ja jos poikkeaa, onko siinä jotain verotuksellisia tms. vaaroja?

Lue lisää

Omaisuuserät arvostetaan jakoajankohdan mukaan. Muulta osin Lakinaisen vastaus pätee edelleen.

Kiitos! Olet ystävällinen ja asiallinen vastaaja, Lakinainen.

Ostan sulle ruusun, jos törmätään IRL ;)

Höpö höpö!

Kyllä se otetaan, ellei sitä ole saatu testamentilla, jossa avio-oikeus on suljettu pois.

Jos avioehdosta ei muuta johdu, niin lesken omaisuus ja vainajan omaisuus otetaan molemmat esille jo perukirjaan, ja lasketaan yhteen jos leski ei vetoa tasinkoprivilegiin tai ja ole muuta asiaan vaikuttavaa, ja yhteeenlaskettu pesän ositettava säästö jaetaan kahdella, toisen puolen saa osituksessa avio-oikeuden perusteella leski, toisen voivat sitten perilliset halutessaan jakaa perinnönjakona keskenään- tai pitää jakamatta.
Meillä maksamme, jos äiti haluaa osituksen eläessään, tasinkoa kymmeniätuhansia euroja/annamme samasta arvosta omaisuutta kiinteänä. Perukirjan teki ihan lakitoimisto, että luulisi nuo pykälät tulleen sen teossa noudatetuksi.
Eri asia on, jos on avioehto olemassa, jossa jokin osa tai kaikki vainajan omaisuus on määritelty avio-oikeuden ulkopuolelle.

puhelinlanka kirjoitti:

Jos avioehdosta ei muuta johdu, niin lesken omaisuus ja vainajan omaisuus otetaan molemmat esille jo perukirjaan, ja lasketaan yhteen jos leski ei vetoa tasinkoprivilegiin tai ja ole muuta asiaan vaikuttavaa, ja yhteeenlaskettu pesän ositettava säästö jaetaan kahdella, toisen puolen saa osituksessa avio-oikeuden perusteella leski, toisen voivat sitten perilliset halutessaan jakaa perinnönjakona keskenään- tai pitää jakamatta.
Meillä maksamme, jos äiti haluaa osituksen eläessään, tasinkoa kymmeniätuhansia euroja/annamme samasta arvosta omaisuutta kiinteänä. Perukirjan teki ihan lakitoimisto, että luulisi nuo pykälät tulleen sen teossa noudatetuksi.
Eri asia on, jos on avioehto olemassa, jossa jokin osa tai kaikki vainajan omaisuus on määritelty avio-oikeuden ulkopuolelle.

Lue lisää

Itse asiassa kummankin puolison omaisuus kirjataan perukirjaan aina, riippumatta siitä onko omaisuus avio-oikeuden alaista vai ei.

Perittävän ja lesken omaisuus ei enää nykylainsäädännön mukaan muodosta "yhteistä pesää", vaan omaisuus on erillistä. (Noh, tämä nyt oli terminologiaa ja pilkunviilausta!)

Mutta juuri noin tuo ositus siis tehdään eli avio-oikeuden alaiset varat lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Näin saadaan selville avio-osa, jonka verran omaisuutta kummallakin puolella tulee osituksen jälkeen olla. Tasingon maksamisen suhteen on kuitenkin sopimusvapaus, ja leskikin saa maksaa tasinkoa, vaikka hänen ei tarvitsisi.

Verotuksen kannalta kuitenkin jokin muu ratkaisu on yleensä edullisempi kuin se, että leski maksaa tasinkoa.

nix_nax kirjoitti:

Höpö höpö!

Sopisi kyllä nimimerkiksesi tuo Höpö Höpö.