Kyläkohteita, joissa olen viihtynyt

Suomi on kyliä täynnä, mutta syntymäkyliä vain yksi. Voihan niin olla että syntyy yhsessä ja pienenä vanhempien muka muuttaa vaikka toiseen maahan.

Tätähän hyväksi ajaksi mainittuna Kekkosen aikana tapahtui paljon kun kymmeniätuhansia perheitä muutti työnperässä mm. Ruotsiin.

Minulle syntymäkyläni oli sitä aikuisikään asti. En voi käsittää, miten ihminen voi leimautua niin vahvasti lähes sydänmaan maisemiin, että ne 56 vuotta myöhemmin tulevat yhä mieleen.

Nimim. Mämmenkylän linkissä näkyy kaunis kyläkoulu. Kuvan näkeminen ikäänkuin laukaisi oman koulumme Lappetelän kyläkoulun mielikuviin.

En edes kutsuttuna halua mennä veljieni omistamaan syntymäkotiimme vierailulle, koska paikkaan sisältyy myös ahdistavia muistoja suurilapsisessa perheessä.

Kuitenkin muistot mielessä mylläävät lähes päivittäin. Joudun "siedättämään" tuota riippuvuutta. Jotain hiienväen patologista siinä lienee.

No noh. Onhan nämä vahavoja aiheita, mutta tulta päin!
Laitasaari niminen kylä on vahavasti mukana, vaikka en oikein kylää enää tunnekaan kun kaikki on niin paljon muuttunut. Kovin suuria esteitä sinne menemiseen ei ole, matka tietysti on pitkä Oulujoen varsille. Netistäkin löytyy kylä, minä, kotini, koulu ja kirkko. Laitasaari.net

Kesäinen kyläkoulu on rauhan ja aukoisuuden tyyssija,
näyttää niin tosi hyvältä paikalta. Maaseudulla on paljon kaunista, asuminen siellä puhtaassa ilmassa on etuoikeus.

Monien on vain työn takia ja ehkä avioliitonkin takia ollut pakko muuttaa seudulle, missä mahdollisuuksia enemmän on.

Varmaan on helpompaa asustella kotiseudullaan, omat ystävät, omat sukulaiset ja tutut ihmiset ympärillään.
Niin arvelen.

.

paljon kauniita kyliä. Kesän tuntua tuossa kuvassa.