Olen keskinäisen testamentin toissijainen perillinen. Mutta leski oli uudelle leskelle siirtänyt 20 vuotta sitten koko omaisuus massan. Selvisi että uudella leskellä ei ole koskaan ollut edes mahdollista hankkia omaisuutta itselleen. Oli takuueläkkeellä noin suurinpiirtein. Ensisaaja taas sai noin 3000 € eläkettä kuussa. Hän oli myös tehnyt uuden testamentin uudelle puolisolle. Mutta tämä että, uusi puoliso ei ole edes taloudellisesti pystynyt hoitamaan kiinteistöjä.
Miten tätä nyt purkamaan ?
Miten tätä nyt purkamaan ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pesänjaot tehdään avioliittojen solmimisjärjestyksessä ja tarvittaessa omaisuudet palautetaan.
Vai oliko henkilöillä lapsia? Siinä tapauksessa tehdään osituksia.
Ei ollut ensisaajalla lapsia. Uudella oli aikaisemmasta liitosta. Hänkin kuoli nyt. Osituksia ei ole missään pesässä tehty.
Ensisaajan tili oli tai tili uuden lesken kanssa. Kuoli noin 15000 € velkaisena.
Uudella leskellä oli jonkin verran säästöjä. ja omat tilit paitsi tuo ensisaajan kanssa yhteinen.
Mutta on hyvittavaa, että takuueläkkeellä on pidetty mökki talo ja auton maksut kunnossa ja samaan aikaan säästetty.
Sitten taas ensisaaja ketä on saanut suurta eläkettä: ei ole säästöjä , mutta kun ei ole ollut menojakaan.
Uusi leski ilmoitti tasingo oikeutensa perunkirjoituksessa. ( mutta kuoli nytten välissä ) Nyt varmaan tarvitsisi pyytää ositusta tai hakea pesänselvittäjää.
Tai tili on siis vain kahden omistajan yhteinen tili. Varat omistetaan 50/50, ellei muuta näytetä.
Mitään merkitystä ei ole sillä, että perunkirjoituksessa on vedottu oikeuteen olla luovuttamatta tasinkoa. Tähän tasinkoprivilegiin pitää vedota osituksessa. Jos ositus on toimittamatta, eivät lesken lapset saa enää siihen vedota, sillä tasinkoetuoikeus on lesken henkilökohtainen oikeus.
Ositus on toimittamatta, uutta testamenttia ei ole tiedoksiannettu virallisesti. Ei ole nimiä missään.
Mutta testamentti muuttaa jakosuhdetta 25 prosenttiin avio-oikeus omaisuudesta. Mutta teoriassa ensisaaja ei omistanut mitään. Käytännössä kaiken omaisuuden mikä uudella leskellä oli.
>>Pesänjaot tehdään avioliittojen solmimisjärjestyksessä ja tarvittaessa omaisuudet palautetaan.
Ensimmäisessä perunkirjassa on erikseen sovittu kaiken olevan yhteistä.
Entäs jos vaadin ositusta, tai esitän pesänjakajaa oikeudelle. tuota 10 vuotta on vaikea käyttää. Mutta kun kaikki on selvästi vale oikeustoimia.
Ei ole ollut uudella vaimolla edes varaa ostaa mökkiä sun asuntoja.
"Ensimmäisessä perunkirjassa on erikseen sovittu kaiken olevan yhteistä. "
Ei perukirjassa sovita mitään (tai kyllähän tähänkin asiapaperiin voi sopimuksen kirjoittaa mukaan, mutta yleensä ei kannata pl. yksinkertaiset valtuutuksen luontoiset sopimukset kuten kuka saa lopettaa tilin pankissa tms.) Kyseinen toteamus kaiken omaisuuden yhteisestä omistuksesta voi pitää paikkansa, mutta todennäköisesti ei, vaan kyseessä on vain virheellinen luulottelu tyyliin "koska olemme naimisissa, omaisuutemme on yhteistä" (vaikka koko avioliittolaki pohjautuu puolisoiden omaisuuden *erillisyyden* periaatteelle!)
"Entäs jos vaadin ositusta, tai esitän pesänjakajaa oikeudelle. tuota 10 vuotta on vaikea käyttää. Mutta kun kaikki on selvästi vale oikeustoimia."
Toimenpiteet ovat PK 3-luvun mukaisia pesänjakoja, eivät osituksia. Niihinkin voi hakea pesänjakajan. Pesänjakajan toimivaltaan ei tosin kuulu päättää PK 3:3.2-lainkohdan mukaisesta palautusvelvollisuudesta, joten hän ei voi sitovasti ratkaista kysymystä siitä, onko 10 vuoden (aineellisoikeudellinen ja palauttamaton) määräaika jo kulunut. Jos itse tiedät, että lahjoitukset tapahtuivat jo 20 vuotta sitten, ei niihin voi puuttua vaikka ne olisivat kuinka toissijaisia perillisiä syrjiviä tahansa.
Uusi leski käytti tasinko oikeuttaan olla luovuttamatta omaisuutta ensisaajan perillisille ja asunnon hallinassaan. Mutta nyt hän kuoli perään, niin eikö voi vaatia jakoa ja siinä ei ole leski kieltäytymässä tasinkosta.