Urbaanit kaupunkitarinat ja muut.....

aivan kummitustarinoita,mutta muita urbaanejalegendoja kyllä kiertää.

Eikö edes siitä punkkerinmäellä olevasta vanhasta puutalosta liiku mitään kummia juttuja? Näyttää se nimittäin justiinsa semmoiselta rakennukselta josta huhut saavat siivet.

Kertokaas nyt lisää näitä kummitustarinoita ja urbaaaneja kaupunkitarinoita....Haluan kuulla niistä.. ;D

Kuulin _vuosia_ sitten jutun ala-asteaikaiselta koulukaveriltani tuosta punkkerimäen kummitustalosta. Oli vaan lapsien vilkasta mielikuvitusta, mutta pelotti silloin kyllä.

Eli kaverini kertoi, että talossa asuu vanha mies, jolla on paljon käärmeitä, muunmuassa kuristuskäärmeitä, semmosia isoja. Ja että talon lähelle ei saa mennä, muuten joutuu sinne tai jotai... Kuitenkin, yhä edelleen herättää kylmiä väreitä kun kuljen talon ohi... :D

Tuossa viestissäsi oli kaksi termiä, jotka eivät sovi Lappeenrantaan: "urbaani" ja "kaupunki".

Onhan täällä tarina Pätmänistä. Sama tarina on jossakin kirjassa (nimi lienee Kaupunkilaistarinoita tai jotakin sellaista), mutta kirjassa esiintyy virheitä.

Tässä kertomus lyhyesti:

Ystäväni V meni työasioissa erääseen (valtion tai kaupungin) virastoon. Vahtimestarilta hän kysyi henkilöä X. Vahtimestari vastasi kysymyksellä: "Batmaniako etsit?" Ystäväni ei mitään Batmanista tiennyt, joten vahtimestari kertoi, että henkilön X asunnosta oli eräänä iltana kuulunut avunhuutoja. Naapurit olivat talonmiehen avustuksella menneet asuntoon sisälle, ja olivat löytäneet naisen sängylle sidottuna. X makasi maassa poikansa Batman-puku yllään ja ruoska kädessään. X oli onnistunut pudottamaan ruoskallaan kaapin päältä jonkun esineen (kukkapurkin?) ja mennyt tajuttomaksi. Tämän jälkeen oli henkilöä X kutsuttu Batmaniksi.

Tapahtumien totuutta ei siis tiedä kukaan, mutta totta on, että virkamiestä X kutsuttiin työpaikallaan Batmaniksi.

Jos joku teistä on lukenut tämän saman tarinan jostakin kirjasta, niin voisi minullekin kertoa kirjan nimen ja kirjoittajan. Jossakin kirjassa olevan tiedon mukaan virkamies X olisi asunut Skinnarilassa, mutta se ei pidä paikkaansa! Ja kerrottakoon vielä, että X ei asu enää lappeen Rannassa.

Sinänsähän tässä ei mitään ihmeellistä, mutta olen aistivinani tapahtumassa kummitusmaisia piirteitä. Tulee mieleen eräs tarina Lappeenrantalaisesta mustalaistalosta - HUOM. tässä ei ole mitään rasistista, vaan kyseessä on tositarina. Talossa asunut mustalainen kuoli sitten tulipalossa tai vastaavassa, joka tapauksessa talossa ollessaan. Mustalaisten ihmeellisten sääntöjen ja perinteiden takia taloon ei saanut kukaan ulkopuolinen koskea, vaan se jouduttiin pitämään tyhjänä ainakin vuosikymmen ennen kuin voitiin purkaa pois. En nyt muista missä tämä talo sijaitsi, joku muu saa valaista jos on tarinan kuullut...

Prisman kodintekstiiliosastolla kummittelee. Menin sinne, ja paikka oli täynnä valkoisia lakanoita! Näppäilen jo Ghostbustersin puhelinnumeroa!

En tiedä mitään kummitusjuttuja Lpr:sta noin yleensä, mutta minulla on siellä aina erikoinen olo. Voisin kulkea siellä ympäriinsä vaikka kuinka kauan ja minusta tuntuu että joku tai jotkut kulkee minun mukana. Kun olin ekoja kertoja Lpr:ssa, kuulin sellaisia "haikuja" tai ääniä, ne oli rauhallisia ja huokailevia ja ne sanoi, että "vihdoin olet tullut tänne". No, näistä nyt ei tarvi välittää, ehkä ne ei ole mitään muuta kuin yliaktiivisen mielen temppuja. Minulla kun on aina tylsää ja etsin jännitystä.

Mutta ei tuollaisia kokemuksia kuitenkaan muista paikoista ole. Olen aika paljon Suomen kaupunkeja kolunnut. Vain Lpr on ollut tuollainen. Pian noiden kokemusten jälkeen siellä tehtiinkin jotain uusia löytöjä joukkohaudoista. Tästä on aikaa jokunen vuosi, mutta ei yli 10 vuotta.

Onneksi pääsin viime kesänäkin Lpr:aan. Muuttaisin sinne, asun nyt Kotkassa, mutta talvi on siellä aina pidempi kuin täällä, luntakin yleensä enemmän. Se on äärimmäisen viehättävä paikka. Mukavia ihmisiä, toisin kuin Kotkassa.

Kertovat että joku oli saanut k-raudassa palvelua... mene ja tiedä, kuullosta aika hurjalle

Kiinnostaisipa kuulla lisää noista Lappeenrannan linnoituksen kummituksista!

Satuin hiljattain olemaan myöhäisellä iltakävelyllä linnoituksen valleilla, kun huomasin päätien penkeillä istumassa mustiin pukeutuneen henkilön. Hän istui siellä rennosti, kuin odottaen jotain. Tuli mieleeni, että joku läheinen varmasti juuri saapumassa hakemaan. Alkuyö oli tihkusateinen ja tuulinen, katulamppujen edessä heiluvat oksat loivat liikkuvia varjoja. Kuljin hetken ajatuksissani lähemmäs, kunnes havahduin siihen että hahmo oli kadonnut.
Sitten tuli mieleen, että kuka nyt märällä penkillä istuisi keskellä yötä, kellokin oli jo aika paljon. Hahmolla oli mustat vaatteet ja hattu, sekä sellainen tyylikäs musta ulkotakki. Alla valkoinen paita, melkein valkoiset, kalpeat kasvot. Kasvonpiirteitä en erottanut.

Ei hyvä. Keksikää paremia! ;-)

- nyt vähennä hampun käyttöä ja palaa normaalielämään.
- tyhmät saa hampusta psykooseja, se hoito tulee kalliiksi
- lpr on kirkonkylä ja mitään urbaania täällä ei ole.. vain tehdas..
- ja yliluonnolliset on noita vajakki-pössöttely juttuja, siis hallusinaatioita kemialla....

Meitä peloteltiin pienenä ettei kannattanut mennä https://www.google.fi/maps/@61.0678621,28.2880306,3a,25.3y,13.2h,90.62t/data=!3m6!1e1!3m4!1sb6u8KC1GrBy1UNzA8HmZ5g!2e0!7i13312!8i6656 tuolta kohdalta mennyttä tietä. Siellä sijaitsi talo mihin oli kuollut perhe sen jälkeen kun risteyksessä olevaan liikenne merkkiin oli ilmestynyt risti väärinpäin. Sitä maalattua ristiä oli kuulemma tutkittukin eikä se ollut maalia.
No eihän me pikkunassikoina uskallettu liikennemerkkiä pidemmälle mennä, ihmeteltii vaan sitä ristiä siinä liikennemerkissä.