Tässä lukuvinkkejä:
Jerome Charyn on vuonna 1937 New Yorkissa syntynyt, sittemmin pariisilaistunut kirjailija. Hän on julkaissut 29 romaania, joista Laupias viranomainen (Good policeman) ja Marian tytöt (Maria´s girls) on suomennettu. Näitä Charynin romaaneja ei mielestäni voi sijoittaa dekkarikategoriaan, mutta ne sopivat silti parhaiten tälle foorumille.
Charynin monisyisiä tarinoita on vaikea kuvailla. Ne ovat hyvin surrealistisia, eivätkä ne ole mil-lään tavalla sukua perinteisille viihdeteollisuuden tavoille kuvata poliisin työtä.
Hänen (anti)sankarinsa on Isaac Sidel, New Yorkin epäsovinnainen poliisikomentaja. Sidel on todella erilainen poliisi. Hän on baseballia rakastava ja Josef Stalinia ihaileva romantikko, joka tekee työtään omien moraalisäännöstensä puitteissa, jotka eivät aina ole täysin lainkirjaimen mukaisia. Sidel on kuin jesuiittaritari. Kun päämäärä on hyvä, ovat lähes kaikki keinot sallittuja.
Isaac Sidel ei juuri kuvia kumartele, siksi hän onkin toimintansa vuoksi lähes jatkuvasti napit vastakkain pormestarin, poliitikkojen, FBI:n ja mafian kanssa. Sidel on sisimmältään pikkupoika. Hän haikailee ajatuksis-saan lapsuuttaan, vanhan ajan baseball-matseja ja kaipaa ihanaa Anastasiaa, romanialaisemigranttia, joka oli nuoren Isaacin ensirakkaus. Eikä Sidel saa rauhaa omalta tunnoltaan. Hän pitää itseään syy-päänä nuoren poliisietsivän kuolemaan vuosia aiemmin. Charyn kuvaa itsepäistä poliisipäällikköään lämmöllä ja pikimustalla huumorilla.
Yksi Charynin romaanien keskeisimmistä ”päähenkilöistä” on New Yorkin kaupunki. Charyn selvästi rakastaa synnyinkaupunkiaan, mutta samalla hän myös vihaa sitä. Hänen romaaneissaan New York on lähes elävä olento, joka on läsnä jokaisella sivulla. Charynin New York on vahvasti myyttinen paikka. Se on yhtä aikaa romanttinen ja pelottava kaupunki. Charynin New York on kaoottinen ja apokalyptinen suurkaupunki, kuin Sodoman ja Gomorran reinkarnaatio. New York esittäytyy Sidel-romaaneissa omana saarekkeenaan, joka elää omaa elämäänsä ikään kuin irrallaan muusta yhteiskunnasta. Charynin luomat henkilöt eivät ole amerikkalaisia, he ovat ennen kaikkea newyor-kilaisia.
Laupiaan viranomaisen keskeinen teema on Isaac Sidelin suhde mafiaan ja kahden mafiaperheen välinen sota. Mukana häärii myös FBI ja omituinen baseballharrastajien kerho, jonka jäsenillä on lusikkansa myös rikollisuuden sopassa. Yhtäkkiä kuvioita ja Sidelin mielenrauhaa entisestään se-koittamaan ilmestyy salaperäinen kaunotar, Margaret Tolstoi, joka muistuttaa kovasti Anastasiaa, Sidelin ensirakkautta. Tarinan edetessä, Isaac Sidel kokee julkisuuden ilot ja kirot. Aluksi hän on juhlittu superkyttä, sitten korruptiosta syytetty vankilaan teljetty hylkiö.
Marian tytöt kertoo poliisipäällikkö Sidelin ristiretkestä Carlos Maria Montalbània, korruptoitunutta koulutoimenjohtajaa vastaan. Jälleen kerran Sidel onnistuu tallomaan kaikkien varpaille pyrkiessään nappaamaan rosvonsa keinolla millä hyvänsä. Ja totta kai myös mafia ja FBI ovat tälläkin kertaa mukana kuvioissa.
Kummankin romaanin voi lukea omana tarinanaan, mutta suosittelen niitä luettavaksi kronologises-sa järjestyksessä, sillä Marian tytöt jatkaa niistä teemoista joihin Laupias viranomainen päättyy. Tarinat ovat rönsyileviä ja moniulotteisia. Charynin tarinoissa hyvän ja pahan välinen ikuinen kamppailu korostuu, vaikka perinteinen mustavalkoinen hyvä-paha, rosvo-poliisi-asetelma onkin heitetty romukoppaan. Tarinoiden edetessä ei koskaan voi olla varma siitä, kuka henkilöistä on ystävä ja kuka vihollinen.
Minua vaan ärsyttää suunnattomasti Liken julkaisupolitiikka. Sidel-tarinoita alettiin julkaista keskeltä. Charyn oli jo kirjoittanut kolme romaania Sidelista ennen Laupiasta viranomaista. Niihin noissa käännetyissä romaaneissa viittailtiin vähän väliä. Sitten he lopettivat sarjan kesken. Tarina nimittäin jatkuisi vielä Marian tyttöjen jälkeenkin.
Suosittelen luettavaksi myös Jerome Charynin käsikirjoittamia sarjakuvia Pirunhuuli ja Käärmeen hammas. Myös ne sijoittuvat Sidel-romaaneista tuttuihin maisemiin. Myyttiseen suurkaupunkiin nimeltä New York.
Jerome Charyn on vuonna 1937 New Yorkissa syntynyt, sittemmin pariisilaistunut kirjailija. Hän on julkaissut 29 romaania, joista Laupias viranomainen (Good policeman) ja Marian tytöt (Maria´s girls) on suomennettu. Näitä Charynin romaaneja ei mielestäni voi sijoittaa dekkarikategoriaan, mutta ne sopivat silti parhaiten tälle foorumille.
Charynin monisyisiä tarinoita on vaikea kuvailla. Ne ovat hyvin surrealistisia, eivätkä ne ole mil-lään tavalla sukua perinteisille viihdeteollisuuden tavoille kuvata poliisin työtä.
Hänen (anti)sankarinsa on Isaac Sidel, New Yorkin epäsovinnainen poliisikomentaja. Sidel on todella erilainen poliisi. Hän on baseballia rakastava ja Josef Stalinia ihaileva romantikko, joka tekee työtään omien moraalisäännöstensä puitteissa, jotka eivät aina ole täysin lainkirjaimen mukaisia. Sidel on kuin jesuiittaritari. Kun päämäärä on hyvä, ovat lähes kaikki keinot sallittuja.
Isaac Sidel ei juuri kuvia kumartele, siksi hän onkin toimintansa vuoksi lähes jatkuvasti napit vastakkain pormestarin, poliitikkojen, FBI:n ja mafian kanssa. Sidel on sisimmältään pikkupoika. Hän haikailee ajatuksis-saan lapsuuttaan, vanhan ajan baseball-matseja ja kaipaa ihanaa Anastasiaa, romanialaisemigranttia, joka oli nuoren Isaacin ensirakkaus. Eikä Sidel saa rauhaa omalta tunnoltaan. Hän pitää itseään syy-päänä nuoren poliisietsivän kuolemaan vuosia aiemmin. Charyn kuvaa itsepäistä poliisipäällikköään lämmöllä ja pikimustalla huumorilla.
Yksi Charynin romaanien keskeisimmistä ”päähenkilöistä” on New Yorkin kaupunki. Charyn selvästi rakastaa synnyinkaupunkiaan, mutta samalla hän myös vihaa sitä. Hänen romaaneissaan New York on lähes elävä olento, joka on läsnä jokaisella sivulla. Charynin New York on vahvasti myyttinen paikka. Se on yhtä aikaa romanttinen ja pelottava kaupunki. Charynin New York on kaoottinen ja apokalyptinen suurkaupunki, kuin Sodoman ja Gomorran reinkarnaatio. New York esittäytyy Sidel-romaaneissa omana saarekkeenaan, joka elää omaa elämäänsä ikään kuin irrallaan muusta yhteiskunnasta. Charynin luomat henkilöt eivät ole amerikkalaisia, he ovat ennen kaikkea newyor-kilaisia.
Laupiaan viranomaisen keskeinen teema on Isaac Sidelin suhde mafiaan ja kahden mafiaperheen välinen sota. Mukana häärii myös FBI ja omituinen baseballharrastajien kerho, jonka jäsenillä on lusikkansa myös rikollisuuden sopassa. Yhtäkkiä kuvioita ja Sidelin mielenrauhaa entisestään se-koittamaan ilmestyy salaperäinen kaunotar, Margaret Tolstoi, joka muistuttaa kovasti Anastasiaa, Sidelin ensirakkautta. Tarinan edetessä, Isaac Sidel kokee julkisuuden ilot ja kirot. Aluksi hän on juhlittu superkyttä, sitten korruptiosta syytetty vankilaan teljetty hylkiö.
Marian tytöt kertoo poliisipäällikkö Sidelin ristiretkestä Carlos Maria Montalbània, korruptoitunutta koulutoimenjohtajaa vastaan. Jälleen kerran Sidel onnistuu tallomaan kaikkien varpaille pyrkiessään nappaamaan rosvonsa keinolla millä hyvänsä. Ja totta kai myös mafia ja FBI ovat tälläkin kertaa mukana kuvioissa.
Kummankin romaanin voi lukea omana tarinanaan, mutta suosittelen niitä luettavaksi kronologises-sa järjestyksessä, sillä Marian tytöt jatkaa niistä teemoista joihin Laupias viranomainen päättyy. Tarinat ovat rönsyileviä ja moniulotteisia. Charynin tarinoissa hyvän ja pahan välinen ikuinen kamppailu korostuu, vaikka perinteinen mustavalkoinen hyvä-paha, rosvo-poliisi-asetelma onkin heitetty romukoppaan. Tarinoiden edetessä ei koskaan voi olla varma siitä, kuka henkilöistä on ystävä ja kuka vihollinen.
Minua vaan ärsyttää suunnattomasti Liken julkaisupolitiikka. Sidel-tarinoita alettiin julkaista keskeltä. Charyn oli jo kirjoittanut kolme romaania Sidelista ennen Laupiasta viranomaista. Niihin noissa käännetyissä romaaneissa viittailtiin vähän väliä. Sitten he lopettivat sarjan kesken. Tarina nimittäin jatkuisi vielä Marian tyttöjen jälkeenkin.
Suosittelen luettavaksi myös Jerome Charynin käsikirjoittamia sarjakuvia Pirunhuuli ja Käärmeen hammas. Myös ne sijoittuvat Sidel-romaaneista tuttuihin maisemiin. Myyttiseen suurkaupunkiin nimeltä New York.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.