Eli minulle ja tyttöystävälleni on tullut kovaa riitaa, koska minä haluan rottweilerin ja hän bichon havanaissin. Minusta pitkäturkkinen koira kerää liikaa likaa ja vaatii kauheasti hoitoa, enkä ymmärrä, miksi täytyy niin pitkäkarvainen koira hommata. Tyttöystäväni mielestä puolestaan rottweiler on liian iso, koska se valtaa koko sängyn, sitä ei saa nostettua syliin ja se olisi muka liian voimakas. Minä pidän isoista ja lyhytkarvaisista koirista, kun taas tyttöystäväni pienistä ja pitkäkarvaisista koirista. Emme pääse mitenkään sopuun siitä, hommaammeko rottweilerin vai bichon havanaissin. Pitäisikö kohta erota? Kahta koiraa emme kuitenkaan aio ottaa.
Riita rotuvalinnasta
minä ja puoliso
56325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Enemmän sen rotikan luonteesta on vaivaa kuin sen pikkupiskin karvoista. Hölmö valintahan se bichonkin on, mutta sentään 10 fiksumpi ja helpompi tapaus kuin ympäristölleen vaarallinen rotikka.
Miten olisi luonteeltaan jämäkkä koira ja antaisit koossa vähän myöten? Esim. pinserit, amstaffi, mäyräkoira, terrierit... on leppoisaa ja reipasta, yhden ihmisen koiraa ja seurapiirihirmua.
Voihan tyttöystäväsi pelätä - tiedostaen tai tietämättään - koiria. Oletteko puhuneet mahdollisesta koirapelosta? Onko hänellä aiempaa kokemusta koirista? Tietääkö ja uskooko hän, että saa eläimen tottelemaan itseään? Lihaksikasta ja suurikokoista koiraa saattaa arkailla, vaikkei varsinaisesti koiria pelkäisikään. Ehkä hiukan pienempi koira olisi tyttöystävällesi helpotus?
Kumpi koirasta huolehtisi? Jos olet pääasiallinen liikuttaja, niin sinulla on varmasti sanasi sanottavana koiran liikuttamisen helppoudesta. Pumpulinen, pitkä karva on kauhistus kevät- ja syyskeleillä.
Kelpaisiko kompromissiksi pienempi ja lyhytkarvainen koira, kuten amstaffi, continential bulldog, pinseri tai jokin terrieri?
Kumpikin meistä on jo lapsesta saakka (joskin vasta pari vuotta olemme seurustelleet/tunteneet) ollut tietyn rodun lumoissa. Minä ainakin olen koko ikäni ihaillut rotikoita, eikä tyttöystävänikään ole koskaan sanonut haluavansa muuta kuin lapsuudenkotinsa bichon havanaissin. Koirapelosta ei ole kysymys, molemmilla on lapsuudenkodeissa ollut koira ja muutenkin kokemusta koirista. Se kahden rodun välinen ristiriita vain aiheuttaa meille päänvaivaa. Olemme jo puhuneet erostakin, sillä molemmille koira tietyn rotuisena tuntuu olevan kaikki kaikessa. Ikävää tietysti, jos koko elämän unelma (tietty koira) kaatuu parisuhteeseen tai päinvastoin.
No jos eroamme, niin ainakin molemmat saamme sitä mistä olemme aina haaveilleet. Sitä on vaikea selittää, mutta meille molemmille "se yksi" koira tuntuu olevan toisiamme tärkeämpää. Varmasti molemmat löydämme uuden puolison, kun olemme saaneet koirat elämäämme piristämään.
Myönnetään, tiedämme jo, että eroamme aikanamme koiraunelmiemme takia.
Surulista, mullakin ollu aina koiria, mutten ota sakamannia.Kun puolisko ei niistä pidä.
Hetken aateltuna, en haluis enää itekkään, mutta joskus luulin sen olevan hyväkin ajatus, nuoruudessa...
Ei ole suhde hyvällä pohjalla, jos tuollasesta riitaa tulee, oikeasti.
Ehkä ei kannata ottaa koko elukkaa, miettiä, että olisko elämässä muuta tärkeämpää annettavaa?
Hyvä parisuhde on koiraa tärkeämpi,uskot sen, ehkä kun sen menetät...ja raahaat sitten räyhäävää rotikkaa perässäsi, sen pistäessä hanttiin satalasissa...sekö muka elämää??? Elät koiralle sitten...
Tiesitkö, että monet nuoret ottavat sen rotikan, sitten sen kanssa taistelevat, ja vääntävät, kun ei niin helppoa ja hauskaa olekkaan.Kavereitakaan se ei aina hyäksy.Lopulta jopa lähtee se puoliso, kun ei jaksa vaarallista koiraa enää katsoa...elikkä, haluatko 24/7 vahtia ettei se rotikka karkaa käsistä?
Haluatko 2-4tuntia päivässä kouluttaa sitä ja lenkittää?
Se ei siedä kaikkia, eikä vieraita koiriakaan, onko siitä haittaa?
Meinaatko hankkia lapsia seuraavan kymmenen uoden sisällä?
Jos, valitse lapsiperheeseen sopivampi rotu, jonka kanssa pärjää sitten vaimo vasemmallakädelläkin,lastenvaunujenkin kera.
Sinuna ottaisin sen biconin, tai sitten juttelisit tytsylle.Että käviskö konpromissi, on pieniä terrierejä, rotikan värityksellä, lyhyellä karvalla.Sitä voi kantaa, eikä ole vaaraksi niin kuin rotikka.Kääpiöpinseri, englanninkääpiöterrieri jne...etsi niin löydät viellä lisää-Ovat paljon parempia vaihtoehtoja kuin arvaamaton, ja vaikeasti hallittava rotikka.Älä ota itelles riesaa rotikasta, siinä menee sitten parisuhdekkin, kun hankalasta koirasta riitaa tulee.Tiedän monia joille on niin käynyt sakemannin ja dobberinkin kanssa.Yksinään sitten sitä kohta hoitelet...
Kiitos vinkeistä, mutta kyllä minä tiedän millainen rottweiler on ja pärjään varmasti sen kanssa. Pysähdyn lähes aina juttelemaan rottweilereita ulkoiluttavien vastaantulijoiden kanssa ja käyn joka vuosi katselemassa rottweilereita koiranäyttelyissä. Omistajat ovat kasvotusten tehneet selväksi minulle, kuinka vaativa rottweiler on ja olen ottanut kaikki vinkit kyllä vakavasti. Moni tapaamani rottweiler on ollut lapsiperheen lemmikki. Tiedän rottweilerin olevan luonteeltaan haastava.
Nämä kuule aivan tosissaan sulle vastailee! Eikö ookki hauskaa?
Mulla ei ole rotikkaa, mutta näen niitä muutamaa eri koiraa lenkeillä välillä.
Eri ikäisiä, uroksia ja narttuja.
Jotain ohitus käytös ongelmaa on kaikilla näkemilläni, perseeseen yrittää koiraani purra usein niistä yksi.Ei ole muutenkaan hallinnassa, nainen heikon oloinen, tulee koiran vetämänä,kurja ohitettava, kun ei ole varma pystyykö se pitämään sen.Ohituksen jälkeen koira yrittää hyökätä takaapäin.nainen, ei koskaan sano sanaakaan.Hrmostuneen ja vihaisen oloinen.
Yksi kiertää aina niin, ettei koskaan kohdata, ehkä parempikin sitten niin.Joskus juoksee, ikään kuin peloissaan pois...
Ja yksi jää aina seisomaan ja vaanimaan koiransa kanssa, ja kohdalla koira yrittää hyökätä.Hyökkäyksen jälkeen vasta jatkavat matkaansa.Ei sano hänkään koskaan mitään.
Jos menee mätsäreihin ei rotikoita näy, muita sosiaalisempia rotuja kyllä.
Muiden koirien omistajat puhuvat edes joskus jotain,kysyvät saako koirat moikata.Annetaan koirien tutustua jne.
En ottas rotikkaa ikuna, se haastavuus, jatkuva skarppina olo, pelko karkuunpääsystä, jännitys selviämisestä tilanteista.Ehei mun juttu.
Ulkoilu koiran kanssa täytyy olla mukavaa ja rentouttavaa.
Rotikan kanssa on nähtävästi jatkuvaa haastetta ja jännitystä, naama nurinperin eloa.
Tietysti jos haluaa jännitystä, ja jatkuvaa koiran ehdoilla eloa, niin ottaapi sitten.
Paljon on haastavia koiria nytkin hakemassa uusia koteja, kun ei sitten jaksettukkaan, kun koirassa oli liikaa haastetta.
Moni rotikka, sakemanni , dobberi tai taistelutyyppinen koira lähtee perheestä jo enne sen vauvan syntymää, joko uuteen kotiin, tai sateenkaarisillalle.
Ja moni sitten, kun huomataan, että koira on lapselle vaaraksi.
Ja lähtee viellä sittenkin, kun hammasta on jo antanut.Kun vaan yritettiin väkisin totuttaa, muttei onnistunut.
Voihan pitempikarvaisen koiran aina trimmauttaa lyhyenpikarvaiseksi, kuten juurikin havannat, cottonit ja villakoirat jne.
Ottakaa vaihtoehdoiksi myös jotain muita rotuja, pienempiä=helpompia hallita, ovat myös näppärämmin mukana kuljetettavia.
Esimerkiski nämä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kääpiöpinseri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Prahanrottakoira
http://fi.wikipedia.org/wiki/Manchesterinterrieri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Englanninkääpiöterrieri
Tutustukaa kyseisiin rotuihin myös rotuyhdistysten sivuilla.Jos väri tai karvan laatu ei miellytä.Niin myös nämä voisivat soveltua :
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilianterrieri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amerikankääpiökettuterrieri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Norfolkinterrieri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Norwichinterrieri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Australianterrieri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jackrussellinterrieri
Lisäksi on tietysti tarkkaan valittaja vastuullinen ja luotettava kasvattaja, siitä voi kysyä kennelliitostakin.Koira kannattaa valita tarkkaan, ettei tule katumapäälle väärän rodun vuoksi.On myös syytä miettiä, onko koiraa tarkoitus pitää myös vapaana, vapaanapysymisestä osaa parhaiten kertoa kasvattajat.Myös koulutuksista ja harrastuksista saa heiltä hyvää tietoa.Onnea koiran valitaan ;)
"On myös syytä miettiä, onko koiraa tarkoitus pitää myös vapaana, vapaanapysymisestä osaa parhaiten kertoa kasvattajat. ;) "
- Vapaanapitämisen laillisuudesta voivat antaa tarkempia tietoja poliisit ja juristit. Vapaanapitämisen vaaroista taas voivat valistaa parhaiten sekä teho-osastojen henkilökunta ja eläinlääkäriasemien henkilökunta.
- Valistuneella koiranpidolla me kaikki voimme kuitenkin vaikuttaa siihen miten lemmikeihimme suhtaudutaan.
Etsittekö te nyt vain syytä erota? Ei omaan pähäni mahdu millään että rodun pättämisestä tulisi niin pahat riidat että jopa eroa harkitaan sen takia. Toisistaan välittävät ihmiset keksii molempia miellyttävän kompromissin.
Aloittaja ei ole kertakaan kommentoinut muiden ehdotuksiin pienemmästä lyhytkarvaisesta rodusta..?
Nykyään erotaan herkästi,luovutetaan liian herkästi, mikä on sääli.Voi olla että myöhemmin kadutaan.Ja sitten se exä on jo löytänyt uuden ;(
Tarinan opetus on se, että KOIRAT on niin kamalia asioita, että voivat johtaa eroon jo ennen kuin niitä on edes hankittu! Tällainenkin negatiivinen asia liittyy koiriin!
Niinpä niin, koirat on niin kamalia, selvä trolli taas avaus
Kyllä koira on ihan hyvä syy erota. Kumpikin saa mitä haluaa ja varmasti tulee ainakin onnellisemmaksi kuin tulisi huonossaa suhteessa ihmisen kanssa. Koirat vaan on niin BEST ! Aina parempia kun ykskään mies!!!
Ottakaa bichoni, sitten myöhemmin rotikka.
Ehei...ensin biccon, ja myöhemmin toinen.Ovat ihkuja,)
pitäisiköhän teidän ottaa joku ihan muu rotu, keskikoinen?
Meidän perheessä yhtään koiraa ei ole otettu, jos toinen ei ole halunnut ja jos miehellä olisi ollut jotakin rotua vastaan niin sellaista ei olisi otettu.
Kiitos avuliaisuudesta kommenteissanne, mutta taidamme yrittää olla väkisin yhdessä tyttöystävämme kanssa. Koira on molemmille ensisijaisen tärkeä. Ja ei huolta, tiedän ettei rottweilerin luonnetta voi liioitella, joten tulen kouluttamaan koirani riittävällä johtajuudella. Minua ihastuttaa myös rottweilereiden lapsiystävällisyys, sillä olen nähnyt koiranäyttelyissä, kaduilla ja koirapuistoissa, kuinka rottweilerit uskollisesti vahtivat tenavia. Toki koira on pennusta saakka viisasta totuttaa lapsiin, kuten myös kaikkeen muuhunkin oleelliseen.
Paremmin suhtautuu oman perheen lapsiin, jos niitä jo on perheessä.Lapsen syntymä myöhemmin, joillekkin ongelma.Vieraat lapset on vieraita, samoin vieraat ihmiset, eivät koiralle minkään arvosia.
Kaikki rotikat ei siedä lapsia, ei edes omassa perheessä.Sama on muissa roduisa, jotkut sietää, jotkut ei ollenkaan.
Seurakoirat ovat yleensä suvaitsevaismpia, nehän on jalostettu seuraksi ;)
Rotikat on mainioita vahteja ja suojelijoita pienille lapsille, mutta kannattaa opettaa koiralle jokin sana tai ele siitä, että vaaraa ei ole. Tätä voit sitten aina käyttää, jos koira tulkitsee jotain väärin. Ja johtajuuden kanssa pitää olla kunnossa, että koira uskaltaa luottaa siihen, että sä tiiät parhaiten. Mä vaan tiiän yhen tosi vietikkään sakemannin, jota tuskin on suuremmin koulutettu, kun ei tunnu uskovan mitään. Tää ajattleee tekevänsä hyvän työn suojellessaan perheen lapsia ja pihaa, mutta koira on joskus meinannu suorastaan hyökätä vieraan kimppuun, vaikka omistajat on kuin siinä tilanteessa koittaneet sitä rauhoitella.
Kuinka moni ihminen ihan oikeasti tarvitsee sen suojelijakoiran?
Monellako on sellainen turhaan, vaarantamassa, ja väärin ymmärtämässä tilanteita?
Nykyään noi palvelusrotuiset on niin heikkohermosia, ettei tarvitse olla juurikaan mitään uhkaa.Lehdistä voi lukee, mihin ne kykenevät, kun karkaavat omistajan hallinnasta.Niin käy usein.
Syy on silloin toki omistajan, olis pitäny olla vahvempi kettinki ja kuonokoppa.Kuonokopalla ei pysty puremaan, mutta kyllä raapimisesta ja ihmisen kaatamisestakin jälet jää.
Kuinka moni oikeasti tarvii turvavyötäkään? Aika harva joutuu kolariin vaikka joka ikinen päivä tuolla ajetaan. Eikö niin. Miksi siis pidät turvavyötä? Lain takiako niitä turvavöitä pidetään?
Haloo, jos jonkun kimppuun se rotikka käy, niin miten sitten sille käykään?
Rotikka piikillle, ja omistajalle jopa tonneja maksettavaa, riippuu jäljistä.
Mitän niin kamalaa ei ketään ihminen voi tehdä, etteikö koiran omistaja joutuisi sitä koiransa aiheuttamaa vammaa korvaamaan, niin se mneee suomessa.
Ihan aina omistaja maksaa, myös silloin kun ryöstäjä tulee taloon yms.
Koira ei saa koskaan purra, ei missään tilanteessa.Eikä edes omistaja saa pahoinpidellä varasta vaikka varas sen hänen mielestää ansaitsisikin.Voi vain ilmoittaa varkaudesta poliisille.On monesti käynyt niin, että se omistaja joutuu maksumieheksi, rikollinen saa siis helppoa rahaa vaan, ei rangaistusta.
On jotenkin kieroutunutta ja sairasta ottaa koira aseeksi, muita ihmisiä vastaan.Se ase kun sitten yleensä aina laukeaa ihan viattomaan sivulliseen.Ja koira päätyy lopetettavaksi.Eli turha ostaa koko elukkaa,osta turvasuihke, värjäävä.Sen lauetessa, et joudu korvaamaan mitään, no korkeintaan vaatteet.Ja sen värin avulla rikollinen tunnistetaan helposti.Eikä hän voi hakea korvausta kivusta loppuikäänsä.
Jos pelkää paljon ihmisiä, ei sitä koiraa kannata siksi ottaa.Vaan menee itse puolustuskurssille, siitä on enemmän apua, kuin arvaamattomasta koirasta.
Koira ja turvavyö on tosi huono vertaus.Turvavyö ei mielestäni ole aiheuttanut viattomille sivullisille paikattavia jälkiä, eikä turvavyötä ole koskaan lopetettu sen toiminnan vuoksi.Toisin on koirien laita.
Minä pidän turvavyötä sekä lain, että oman ja muiden turvallisuuden vuoksi.On ihan tilastoitu, että sen käyttö vähentää kuoleman tapauksia.Entä vaarallisen koiran käyttö, eikö se juurikin lisää vain niitä?
Hoh, olipas mielipiteitä, oikeen silmissä kirvelee tuo kiihkoilu :)
Koira todellakin saa purra itsepuolustusmielessä, silloin kun on oikea aihe. Esim koiranomistajaa kohtaava uhka. Myös poliisikoirilla on oikeus purra, pidät sinä siitä tai et.
Haloo, jos jonkun kimppuun se rotikka käy, niin miten sitten sille käykään?
haloo vaan ei käy kun kasvattaa koiransa niinkuin 99.99% rotikan omistajista tuppaa tekemään
jos joku kimppuuni käy niin koirani tasan varmasti puree, ja helvetin hyvä niin, nimittäin ei riehu hyökkääjä kimpussani kauaa. minä kyllä kannan vastuun koirani tekosista.
onko turvavyö ase? onko koira ase? no ei ole, mene vittu länkyttämään muualle kun ei täällä kukaan koiraan aseeksi ota. turvaa se kyllä tuo ja sekös raiskarinretkuja vituttaa. Arvaappa kaksi kertaa murtautuuko meille kukaan kotiin? Oven takaa tulee sellainen ilmoitus että ei sitten tasan varmasti murtaudu!
Kuinka idiootti olet jos et ymmärrä että turvavyötä pidetään varmuuden vuoksi, vain idiootti pitää sitä lain vuoksi, ja samalla tavalla koira toimii turvana, vaikkei sitä olisi edes turvaksi hommattu. siitä oli kyse mutta tuollaisille luupäille pitää vääntää rautalangasta.
koirasta on turvaa halusit sinä sitä tai et. Ja meidän iso ei ketään tapa eikä ole mikään vitun aseen korvike
Poliisi koirat on ihan asia erikseen.
Laitappa linkki, jossa kerrotaan että koira puolusti puremalla omistajaa, ja ei omistaja joutunut korvaamaan pureman haittoja.Koska koira puolusti omjistajaa tai omaisuutta yms.
Haukku ei haavaa tee, eli haukkua toki saa.
Jos koira saisi purra , varmasti nämä purreiden omistajat vetoaisivat sen koiran vain puolustaneen....Mutta kun ei se koira saa purra ketään.Omistaja maksaa aina viulut.
Harhaluuloja että koira saisi purra, kannattaa ottaa selkoa, ettei tuleiso ylläri.
Noita ihmisten kimppuun käymisiä tapahtuu yleensä baariiltojen jälkeen, eihän silloin kellään varmaan ole rotikkaa tai vastaavaa matkassa ryyppyreissulla.
Tietysti on siitäkin kiinni, että missä slummialueella sitä asuu ja mihin aikaan missäkin liikkuu.
Onhan se kiva, että jos pelkää kovasti raiskureita ja kimppuunkäymisiä, niin rotikka yms.tuo sellaiselle ihmiselle turvaa.
Vaikutat kyllä kirjoituksestasi päätellen itse kovin agressiiviselta, ja helposti suuttuvalta , että oletko sinä sitten muille turvallien tuolla koirinesi...
Googleta vaikka noista rotikka hyökkäsi, rotikka puri,siellä ilmeisesti se pieni prosentti sitten niitä useita, joilta se koira jäi koulimatta, tai vain lähti lapasesta.
Tuskin oli suunniteltua sekään.
Koira on aina koira, ei se toimi aina niin kuin ihminen haluaisi.
On niitä ihan kokeneilta ja koulutettujakin rotikoita hyökkäämään lähtenyt, ihan oma perhe, ollut myös se hyökkäys kohe.Sitä hetkeä ennen, luulivat varmasti, että koira on tosi luotettava.
Eikö se kuitenkin yleisempää olekkin, että koira puree omanperheen jäsentä, kuin vierasta.Niin jostain luin.Onko sitten pitänyt uhkana tai mitä, mutta omalle perheelle suurempi riski, kuin vieraille.
Lapsia puree yleensä omanperheen tai sukulaisten tai tuttavien koirat, harvemmin ventovieraat.
Kovastippa oli toiveajattelua siinä. Koira ei ole mikään vaara yhtään kellekkään kun sen kouluttaa hallitsee ja valvoo. Että näin. Joka ikinen päivä suomessa jossain murtaudutaan taloon. Tiesitkö?
Suomalaiskotiin murtaudutaan joka toinen tunti, eli keskimäärin 12 x joka päivä*
Monta asiaa voi tehdä välttääkseen tuon, ja koira toimii siinä joukossa oikein mainiosti, jos sellainen vain sattuu kotoa löytymään. Pieni nyrkinkokoinenkin koirakin saa isäntäväen hereille, ja todennäköisesti varkaat katoamaan paikalta.
* http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/varaudu-oikein-suomalaiskotiin-murtaudutaan-joka-toinen-tunti/4441264
Munanjatkeeksiko rotikkaa olet hankkimassa?
Joo, se bichon ei riitä mihinkään, jos niin pienet on pelit.Eikä kukaan pidä sellaista kovana ja pelottavana.Joten ei saa riittävää huomiota.Rotikka ja finnit kainalossa hidastettu kävely, se on sitä mistä haaveilee.
Valitettavasti se ei aina vaan mene niin kuin elokuvissa, lapasesta usein lähtee, se ei tottele eikä lopeta.
Vakuutukset kannattaa olla kunnossa, kuonokoppaa käyttää aina jos lapsia liikkeellä.Ettei sitten aiheuta kellekkään sivulliselle mitään arpia tai traumoja egonjatkeellaan.
Säälittää ihan kun noita näkee, jo pelkästä olemuksesta huokuu, miksi koiran otti.
Kovalle jätkälle riittää pienikin koira, kun egoa on jo riittävästi itsessä ;)
kovalla jätkällä ja naisella voi olla ihan mikä vaan koira kokoon katsomatta. tuollaiset pienimunaiset pelkää kaikki spanielia isompia ja länkyttää sitten täällä
Sen sijaan komeiden, vakaiden koirien omistajille tuntuu sakkautuneen kaikki aggressio ja räkyttäminen, joista heidän koiriaan mukamas syytetään :D
Mun mielestä on kyllä hyvän näköstä, kun on itsestään huolehtiva ihminen, ja sellanen sulonen pieni koira.Varsinkin jos on iso mies, ja pieni koira.Ne miehet yleensä on ilosia, ja hyväntuulisia, sekä sosiaalisia, niinkun pienet koiransakin ;)
Sit on niitä suttusia ihmisiä, joilla on agreja koiria, ja omistajalla on naama aina ihan norsunvitulla.Ei kyllä näytä kivalta XD
Omistaja usein luonteeltaan saman tyyppinen kuin koiransa, mukava ja sosiaalinen tai sitten hermostunut ja agressiivinen.
Mahtaisko siihen rodun vaihto auttaa.Jos ei tarvis stressaa koirasta niin paljoa, niin vois olla vaan rento ja onnellisen näkönen.
musta on hyvän näköistä kun on itsestään huolehtiva, reipas ja hyväntuulinen ihminen jolla on iloinen ja räkyttämätön koira, eli siis varsin usein pikkukoiraa isompi koira. Pienten koirien kanssa ei tehdä aina kunnon lenkkejä vaan pakolliset kakatukset, joten omistajatkin on sitten sen näköisiä. Ei koske tietenkään kaikia mutta meillä päin kaikki "takapihakoirat" on pieniä koiria lukuunottamatta muutamaa metsästäjää. Ne luulee ettei pieni chihu tai muu pumpuli tartte kunnon lenkkiä kun se on niin pieni
Ehkä ovat valinneet pienen koiran juuri siksi, että se on helpompi.Se ei syö ovia rikki, tai sekoa täysin, jos siltä jää päivän pitkä lenkki väliin.
Väärin. Pienet koirat usein haastavampia kuin isot, energisyytensä, itsepäisyytensä (terrierit) ja älykkyytensä vuoksi. Yksi kolmesta itellä ollut pieni ja allekirjoitan täysin. Terrieri juuri sekoaa jos ei saa tarpeeksi älyllisiä ja fyysisiä haasteita, joihin lenkki myös kuuluu.
Kerro se mun naapurille jonka terrieri söi aikansa kuluksi puiset portaat. Sitä paitsi se pieni koira sekoaa ihan saman lailla kuin isompikin jos ei lenkille pääse.
Onhan se älytöntä ottaa koiraa, jos ei ole aikaa lenkittää sitä edes.Koira tarvitsee paljon lenkitystä, koulutusta ja leikkiä.
Vähemmästäkin tulee riitaa, tuohan on todella huono valinta.
Keksi joku järkevämpi.Osta vaikka Jenkki auto, se on sentään turvallisempi, kuin normaali auto.Pitkää peltiä, ja massaa.
Eikö ne itsestään epävarmat ihmiset yleensä kompensoi ulkonäköään juurikin komealla autolla tai hurjalla koiralla ?
Voi ollakkin. Mutta tuohan ei tarkoita että jos omaa komean auton ja hurjan koiran mitä tuo sitten tarkoittaakaan, olisi huono itsetunto. Makuasioita ja massi kunnossa niin rotikka menee ison uuden bemarin perälle heittämällä :)
Niin, jos ottaa rotikan, niin se elämä milteimpä kaikki vapaa ajat menevät sen koulutukseen.Toiset valitsee koiran, jolle riittää pelkkä perustottelevaisuus koulutus, muutamine hauskoine temppuineen.Ja koira on seurakoira, jonka voi halutessaan ottaa mukaan mihin vaan, ilman pelkoa että se ei osaakkaan käyttäytyä, tai ei siedä vieraita tai vieraita koiria.
Jotkut rotikat ja toopet kuulemma tarvitsevat ihan sen harrastuksen, jossa on käytävä parikin kertaa viikossa,ja tietysti muutenkin koulittava ahkerasti.Siinä ei jää aikaa puolisolle, lapsille, eikä kavereillekaan.
Tietysti, jos haluaa elää vain sille rotikalle, niin se sopii sellaiselle hyvin.
Heh heh tästä kotokadulta löytyy yksi rotikkakin ja kas kun koko perheen voimin käyvät lenkillä ja kaikki pitävät koirasta kovasti, etenkin lapset. Sinun tarinat ei kyllä oikein osu. Rotikka sietää meidän koiraakin oikein hyvin. Rotikka ei sovi kaikille mutta kun peruskoulutus tehdään oikein niin tulos on kuten kerroin
Miksi tietyistä roduista kiinnostuneet leimataan aina joiksikin? Aivan älytöntä. Minäkin leimaan kaikki pikkukoirien omistajat tästälähin. Bichonien omistajat ovat itsekeskeisi diivoja, joille koira on vain muotiasuste. Chihuahua menee samaan kastiin. Mopsien ja ranskisten omistajat haluavat vain näyttää, että rahaa on.
Miksi on mahdotonta, että joku ottaa tietyn rodun siksi, koska on kiinnostunut rodusta, se sopii ommiin tarpeisiin ja omaan elämään.
AP:lle sanon, että täällä on ihan turhaa tulla puhumaan muista roduista kuin labbiksesta, kaikki muu ja vähänkin isompi koira on automaattisesti egonjatke, ja omistaja jonkinsortin hullu, täällä vinkujien mukaan.
Eiköhän yleensä se koirarodun leimaaminen johdu ihan siitä koiran ja omistajan käytöksestä kylillä.Siellä tosi elämässä näkee miten koiran kanssa sujuu.Vastaantulijat esim.huomaavat sen heti jos koiralla on käytös ongelmaa, vaikeuksia omistajalla hallinnassa jne.Winks.
Ranskiksia on halpiksina paperittomina ja cihuja, eli turha luulla että niistä kaikista paljoa on maksettu.Virosta tuovat edukkaasti ;)
tuo ei vastannut siihen, miksi kaikki esim rotikkaa pohtivat ihmiset leimataan ottamaan aina egonjatkeeksi. Aina kun on jokin isompi tai haastavampi rotu, se on teikäläisten mielestä egonjatke.
Jokainen ottakoon minkä haluaa.Mitä sitä täältä kyselemään, siis oikeesti, ei täältä siihen vastausta löydy.Eikä täällä voi toiset ottaa vastuuta toisten koiravalinnoista,tai oikeaa tietä valintaan neuvoa.
Eikä tänne voi valittaa, tai palauttaa koiraa jos sitten valitsee väärin, itse on otettava siitäkin vastuu.
Jos ei ole varma koiran ottamisesta, ja siksi täällä kyselee, niin eiköhän silloin ole parasta jättää se ottamatta.Jos on epävarma, se on merkki siitä, ettei ole valmis koiran ottoon, oli sitten kyseessä tietty rotu, tai koira yleensä.Jos rotu mietityttää, epäilyttää, ei kannata sellaista ottaa.Valitsee toisin, jospa se tuntuisi paremmalta, tai on sitten ottamatta.....egonjatkeeksi jos on ottamassa, niin sitten on koirasta tuleva kodinvaihtaja.
No nii-in, nimenomaan, ei ole toisten päänvaiva minkä koiran jokainen ottaa. Joten miksi siitä täällä aina vingutaan?
Edelleen kysymys oli, miksi kaikki rotikasta, pitistä tms vähänkin lihaksikkaammasta tai haastavammasta rodusta kiinnostuneet aina leimataan? Miksi jokainen leimataan ottamaan vaan egonjatkeeksi? Kun joku pohtii rotikkaa, miksi heti ensimmäiset vastaukset ovat "otat egonjatkeeksi". Miksi ei voi olla aidosti kiinnostunut ko rodusta? Tai molossiroduista ylipäätään?
Jos seurailet myynti ja lahjoitus palstoja.Sieltäkin näkee, että hetken mielijohteestä koiria otetaan, haastavia koiria joiden kanssa ei sitten kuitenkaan pärjätä.
Kaveri otti, kehui koiran pelottavaa rajua ulkonäköä yhtenään, hehkutti sitä kyllästymiseen asti.Häntä ei kiinnostanut koira muuten, se ulkonäkö, oli se juttu.
Kun koiralle tuli ikää, oli kaverista mahtavaa kun koira murisi hiukan vieraille.PUOLUSTI häntä, kaveri oli niiiin ylpeä koirastaan.Koira kasvoi, ja vaistot sen mukana.Se tuijotteli ja murisi, "ei saanut katsoa päin", provosoi vain koiraa.
Hänen luonaan ei viitsinyt enää käydä, tai mennä juttelemaan, jos koira oli mukana.Tein aina muka vääriä liikkeitä, tai muka katsoin, joten koira hermostui totaalisesti.Siis, yritin kyllä olla kuin ei sitä olisikaan.
Lopulta koira kääntyi myös kaveriani vastaan, ja hän joutui luopumaan siitä.Meni jollekkin paremmin rotua ymmärtävälle, ja kokeneemmalle.
Hyvä koiran kannalta, eihän kaveri nähnyt siinä kuin kovan koiran.Ja hyvä kaverinkin kannalta, sai elämänsä takaisin.Molemmat voittivat.
Mutta , ei olis kannattanut ottaa ollenkaan, kun ei tiennyt mitä oli ottamassa.
Tuo koira oli kaverilla alle kolmevuotta, sitten ei enää sen kanssa pärjännyt.
Ja vaikeatahan se oli sen kanssa koko ajan, tai siltä näytti.
Kyllä monen kannattais tosiaankin jättää koira ottamatta, varsinkin, jos ulkonäkö on se tärkein asia koirassa.
Ja kannattas myös muistaa, että koirat elää noin 10vuotta.Pitää valita koira/rotu jota voi pitää myös silloin kun, ero tulee, lapsi syntyy, muutetaan toiseen asuntoon jne. jne.
Totta, totta, ja tuo on ikävää. Mutta edelleen. Jos henkilö X kysyy rotikasta tai vaikka canariosta, miksi ensimmäiset vastaukset ovat tyyliin "otat egonjatkeeksi". Edelleen. Miksi????? Miksi oletetaan, että kaikki kiinnostuneet ottavat aina vain egonjatkeeksi? Miksi ei ymmärretä, että joku saattaa oikeasti olla kiinnostunut ko. rodusta?
Te, jotka suu vaahdossa vaahtoatte _jokaiselle_ haastavammasta rodusta kiinnostuneelle egonjatkeilusta, vastatkaa. Jos kyseessä on mikä tahansa muu rotu kuin labbis tai puudeli, on se teidän mielestä "harvinaisten rotujen shoppailua" "egonjatke" yms paskaa. Miksi??
Tuskin on kyllä kateudesta kyse, noitahan saa edullisesti, monet ei vaan niitä halua.Ehkä siksi,että ovat haastavia,vaikeasti hallittavia ja usein ihmisillekkin vaaralliseksi tiedettyjä rotuja.
Ehkä siksi ihmetellään, että miksi kyseisiä rotuja halutaan?
No jos vaikka nyt kysyn, että miski haluat juuri sellaisen?
Tai miksi halutaan palveluskoirarotu?
Noin luulisin sen menevän ;)
Samoin perustein voidaan ottaa rotikka, kuin vaikka pk-rotu, eli rodusta ollaan kiinnostuneita. Ei ole mitään väärää olla kiinnostunut haastavammasta rodusta. Vaikeasti hallittava, vaarallinen? Niin ehkä egonjatkeina. Mutta toki jos leimaatte kaikki vastaavanlaiset koirat vaikeiksi ja vaarallisiksi, niin tämäkin keskustelu on turhaa. Kun ette vaan tahdo ymmärtää, että siinä missä joku on innokas kultsuharrastaja, joku toinen on innokas rotikkaharrastaja, tietää rodusta ja täyttää sen vaatimukset sopii ko henkilölle.
Kyllä varmasti noinkin on.Harmillisia ovat ne tapaukset,kun koira käy kiinni vieraaseen koiraan,tai jopa hevoseen.Kun omiataja ei väliil kerennyt.Siinä on omistajalta jäänyt sekä koulutus,että koiran luonne ja se mihin se kykenee opiskelematta.Onneksi on niitä isojakin meihiä omistajina joilta ei niin helpolla koirat lähde, 50kiloisilta tyttösiltä ne lähtee helposti.Oli sitten mikä' tahansa suurempi koira kyseessä.
Suurin virhe on luottaa koiraan liikaa, ja tuudittautua siihen, että jos tänään ei lähtenyt vieraan perään, ei koskaan lähde.Uutisoinnissa on kyllä se hyvä puoli, että jospa egonjatkeeksi havitteleva jätäisi siksi ottamatta, niin uutinen on ollut hyödyllinen.
Varmasti ne pärjäävät,jotka tietävät rodun taustat, ja mihin rotu pahimmillaan kykenee,eivätkä sokeana luota eläimeen.
Vaikeita ja vaarallisia ovat koirat, jotka selkästi eivät ole omistajan hallinnassa.Irtonaisena räyhäten tulevat luo.Tai tempolevat räyhäten hihnassa ohituksissa.Siihen pisteeseen ei koskaan pitäisi minkään rotuista koiraa päästää, mutta silti niitä välillä näkee.RFodusta on paljon sitten kiinni, että mitä tapahtuu kun hihna katkeaa, tai lipeää käsistä.Monia pikkuräksyjä nähneenä, voin todeta että pelkoaan haukkuvat, eivät ole luo edes oikeasti tulossa.Isompien kanssa onkin sitten vähän eri juttu.