Minulla on talo kallion kukkulalla, ja sieltä on kaivettu 300 metriä pitkä lenkki putkea (sisähalk. 38mm) järven pohjaan. Korkeuseroa putkilenkillä on varmaan noin 30 metriä.
Tarkoitus tällä olisi se, että kesähelteellä laitan veden kiertämään ja sen avulla viilennän taloa, kun naapureilla on kuuma. Mitään lämpöpumppua en tähän ola laittamassa.
Minkä tehoinen kiertovesipumppu tähän pitäisi laittaa, jotta jaksaa kierrättää vettä?
Ja onko tässä korkeuserolla mitään väliä? Meinaan, kun kiertovesipumpuissa on aina tuo nostokorkeus sanottu, vaikka sillä ei varsinaisessa kiertovesikäytössä minusta ole mitään väliä.
Kaverilla olisi myynnissä tuommoinen kohtalaisen isokokoinen 3-vaihepumppu, teho kuitenkin tähteen kytkettynä vain 50W. Uskallanko ostaa tämän?
Tarkoitus tällä olisi se, että kesähelteellä laitan veden kiertämään ja sen avulla viilennän taloa, kun naapureilla on kuuma. Mitään lämpöpumppua en tähän ola laittamassa.
Minkä tehoinen kiertovesipumppu tähän pitäisi laittaa, jotta jaksaa kierrättää vettä?
Ja onko tässä korkeuserolla mitään väliä? Meinaan, kun kiertovesipumpuissa on aina tuo nostokorkeus sanottu, vaikka sillä ei varsinaisessa kiertovesikäytössä minusta ole mitään väliä.
Kaverilla olisi myynnissä tuommoinen kohtalaisen isokokoinen 3-vaihepumppu, teho kuitenkin tähteen kytkettynä vain 50W. Uskallanko ostaa tämän?
Vastaukset 14
Vanhimmat
30 metriä - Järven pinnasta mitattuna?
50W - Varmaan virhe luvussa, sehän on vain himmeän hehkulampun verran.
Se pumpun teho on 50W. Ja kolmioon kytkettynä jotain suuruusluokkaa 80W.
Tuotto 3dl/sek. Ihmettelin aluksi itsekin, koska pumppu on tosi iso kokoinen. Tuuman lähdöt putkille ja laipan halkaisija varmaan 15 senttiä. Kierrosluku 24 kierr/s. -> selittää pienen tehon.
Ei onnistu! se on kiertovesipumppu!
Sen täytyy pystyä imemään vähintään 35 metriä!
Elikkä tarvitset tavallisen vesipumpun, mikä selvittää imu homman! Kallis käyttää, monta amppeeria, mutta mitä sillä on väliä, jos mökki pitää jäähdyttää! Terveisiä vaan, mutta älä osta kaverilta sitä 50 wattista!
Niin siis systeemi on semmoinen, että järveen menee putkilenkki, jonka molemmat päät on mulla pannuhuoneessa. Sama vesi kiertää, mutta käy järvessä jäähtymässä. Tästä sitten viileää vettä lämmönvaihtimen kautta ilmastointikoneen esilämmityspatterille.
Maalaisjärki sanoo tästä pumppu jutskasta, että ihan sama, vaikka kävisi kilometrin syvällä, koska vesi on ikäänkuin tasapainossa. Ainoa jotka minun mielestä merkkaa on putken pituus ja paksuus eli virtausvastus... Toimiiko maalaisjärki muuten kaupungissa? Pitäs joskus yrittää kokeilla...
Eli vielä toistaiseksi en ole hylännyt ajatusta tuosta pumpusta.
Sen kun joku vielä kertoisi, että miksi pitää tehdä noin pienitehoinen kolmivaihepumppu. Mitä etua kolmesta vaiheesta tässä tapauksessa on?
Sitten vielä semmonen juttu pätkähti mieleen, että sitä kun ei ole mualimassa pumppua, joka pystyy imemään yli 10 metrin korkeuteen. Eli vois putkiliikkeen setä selata pari katalookia ja myydä lopuksi eioota, jos sun speksin perusteella pumppua menisin ostamaan :)
Jopa tuli yhestä pumpusta taas juttua, kun pari olutta kerkesi ottamaan työviikon kunniaksi.
Oletko joskus kuullut juttua syväpora kaivosta?
Niissä kun vanhan malliset vesipumput "imee" jopa
sadan metrin syvyydestä!
Mutta siihen perusjuttuun, eli kierrätykseen,
en saa vastata! Pitää saada joku fysiikan tietomies kiinni, joka osaa tällaisen massan liikuttelu homman! Haeppa pari kaljaa, jääkaapista, niin jatketaan!
No nyt taas rankan rakennuspäivän jälkeen tultu jääkaapin kautta tänne...
Pumppu ei voi imeä enempää kuin tyhjiön, jonka paine olkoon nolla. Jos olis tällainen tyhjiöpumppu, niin vesi ei kerta kaikkiaan nouse ylemmäs kuin kymmenisen metriä, koska maan pinnalla paine on tyhjiöön verrattuna 1 bar enemmän.
1 bar on suunnilleen 1kg/cm2. Tästä kun alkaa laskemaan, niin vesipatsas, joka on neliösentin halkaisijaltaan, ja painaa kilon, on kymmenen metriä korkea.
Elikkäs jos olisi tyhjiöpumppu ja 20 metriä korkea imuletku, niin vesi nousisi kymmeneen metriin ja sen jälkeen olisi tyhjiö.
Ne porakaivopumput toimii ejektoriperiaatteella, eli kaivoon menee 2 putkea. Toisella painetaan vettä kaivoon, ja pohjalla oleva ejektori "ampuu" vettä ylöspäin, ja repii samalla kaivosta vettä mukaansa. Painepuolella ei tietenkään ole mitään periaatteellista rajaa.
Minkäköhän tehoisia ne kiertovesipumput noissa maalämpösysteemeissä on? Niistä vois saada vähän osviittaa.
No niin, tässä sitä taas ollaan, kun ollan juttelemassa näitä käytännön juttuja, niin joku tulee väliin.
Ei niissä vanhoissa kaivoissa ollut kun yksi putki! Ei niisä mitään ejektroja ollut.
No sitten pitää sanoa, että ei nouse vesi sisälle asti. Paitsi jos 100 metriä syvässä reiässä vedenpinta nousee siihen vajaaseen kymmeneen metriin...
Niin, noissa porakaivoissa on monesti uppopumppu.. Ja sähköjohto voi kulkea vesiputken sisällä. Olisko tämmönen?
Meillä oli kotipaikalla 64 metriä syvä porakaivo, jossa tuommonen ejektoripumppu. Itse pumppu oli noin metrin korkea, jossa oli 11 siivikkoa. Olisko ollut joku luokkaa kolmen kilowatin kolmivaihemoottori. Veden ulosotto oli 3. ja 4. siivikon välissä, eli ejektorille oli tämän jälkeen vielä 8 siivikkoa.
Tais olla vuosi -81, kun tuo rakennettiin. On muuten vieläkin sama pumppu toiminnassa, mitään ei ole tarvinnut tehdä. Ja pumppu on porareiän päällä olevassa "kuivassa" kaivossa. Siis kylmässä ja kosteassa tilassa.
Tarviiko uppopumpun nostaa rengaskaivosta ylös talveksi?
Maalämpöpumpuissa Käytämme keruupiirin pumppuna kolme nopeuksista tehot ovat 1 nopeus 1200k/min= 0.50A=106W 2 nopeus 1800k/min=0,73A=159W 3nopeus 2460k/min=0,84A=193W Tyypiltään tällainen pumppu on RL 25/70-K KTL valmistajan nimeä en viitsi mainita ettei mene mainostamiseksi tämän kokoinen pumppu kierrättää 180m syvissä porareijissä nestettä 40millisissä putkissa varmasti riittää kyseiseen tarkoitukseen eikä ole koolla pilattu vähän reilumpi luin miehen nyrkki .
Kannattaa miettiä kaksi kertaa ennen kuin alkaa jäähdytystä taloon rakentamaan. Ensimmäiseksi nykyisten ilmanvaihto koneiden ilmankäsittely kapasiteetti on liian pieni talon jäähdyttämiseen. Toiseksi jos jäähdytys ilman lämpötila laskee alle kastepisteen, eikä tuloilma kanavia ole eristetty, alkaa IV kanavat hikoilemaan. Joten mietippä vielä kerran...
Joo, onhan tuo käynyt mielessä, että ilmastointikoneen teho ei tässä tarkoituksessa välttämättä ole riittävä, tai sitten kondensoitumista voi esiintyä.
Itse lämmönvaihtimen kennossa kondensoituminen ei tietysti haittaisi, kun siinä on viemäröinti sitä varten. Pitäskin tutkia tuota kondensoitumista tarkemmin, jotta millä lämpötiloilla ja kosteusarvoilla sitä alkaa esiintyä... Varmaan kesäkuumalla tuolta ei kuitenkaan alle 15 asteista vettä saa.. Tai mistäpä tuon tietää ennenkuin kokeilee.
Sitä kun on tämmönen hullu ihminen, niin sitä vaan pitää kokeilla kaikenlaista... Tässä nyt on semmonenkin pointti, että on se asteen-parin pudotuskin parempi kuin ei mitään. Pienellä viilennyksellä ei varmaan tuota kondenssiongelmaakaan synny.
Tai jos ei pelaa ollenkaan/kondensoi, niin sitten otan varaosa-Land-Cruiserista syylärin, ja laitan sen tohottamaan viileää ilmaa pannuhuoneessa. Kun pitää ovia auki, niin ainakin vetoa saa aikaiseksi jos ei muuta.. Ja kylähullun maineen.
Putken painehäviöksi jos laskee 100Pa/metri niin tuon kokoisesta putkessa kiertää noin 0,5l/s vettä. Pumpun nostokorkeudeksi tulee siis PELKÄN PUTKEN osalta 100Pa*300=30kPa. Lisäksi tulee vielä muiden tavaroiden painehäviöt päälle.
Huomaa että jos virtaamaa onkin 1l/s niin nostokorkeutta tarvitaankin jo noin 75kPa pelkän putken osalta.
(painehäviöt ovat muoviputkelle)
Korkeus erolla ei ole merkitystä koska kyseessä on suljettu lenkki.