Johtajuus?

Vaadin koiralta ohituksessa enemmän seuraamista, nopeampaa etenemistä; silloin on voin varmemmin palkita hyvästä seuraamisesta, kuin että jos koira vain istuu ja katselee, pahimmassa tapauksessa jännittää --ja saa palkinnon tuosta tuijottamisesta ja jännittämisestä.

Jos on tilanne että todellakin pitää väistyä syrjemmälle, ei se todellakaan jää siihen että koira hinataan syrjemmälle ja toljottelee toisia, vaan se käskystä tai omalla keholla pakottaen laitetaan väistämään edeltä. Näin omistaja jää väliin toisiin kulkijoihin nähden, vähän kuin omistaa tilanteen ja muut kulkijat. Ja koiran tulee ottaa katsekontaktia, jotta sekin tietää toimivansa omistajansa kanssa ja alaisuudessa.

Palkitseminen on todella tarkkaa työtä, nameja ei noin vain voi heitellä koiran kitaan aina ohituksesta, kun se ei saa jäädä niskakarvat pystyssä kuulostelemaan toisia, silloinhan se saa palkinnon myös jännittämisestä.

Ohitusten vastapainoksi pitää olla myös sosiaalistamista, esim. laumauttamista, jotta koira saa riittävästi kontakteja ja seuraaa. Muu koulutus tukee myös seuraamista ohituksissa.

Viestisi kuuluu tuonne http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3526

on(tai oikeastaan oli), että kerron koiralle kuka on tulossa. Keksin nimen ellen tiedä. Jostain syystä se rauhoittaa menoa meillä. Kerron myös mitä se on tekemässä, eli lenkittämässä "isiään" tai "äitiään", tai on "turvamiehenä" vauvelille tmv. Puhun siis koko ajan. Tervehdin myös vastaantulijaa ja jos koiransa haukkuu, myös sitä. Jo tutuksi tulleita saatetaan pysähtyä moikkaamaan, ja aika ajoin myös pyritään tutustumaan uusiin tuttavuuksiin.

Ja kun nämä toimivat keinot hoksasin, alkoi nopea edistyminen. Koira on kodinvaihtaja ja alussa olisi varmaan tappanut kaikki muut. Nyt monta vuotta saatu jo kulkea rauhassa ja voidaan totuttaa nuorempia tulokkaita niille nk."koirien tavoille" jotka me ihmisetkin voimme hyväksyä.

Meidän tapa: Anteeksi, mutta "teidän tapa" on vastaan tulevan ison koiran omistajan kauhu. Ilmeisesti sulla on jokin pieni rotu. Ohitus tilanteissa te luotte vastaan tulevalle kiinnostuksen teihin. Ja jos sattumalta tätä vastaan tulevaa koulutetaankin ohittamaan huomiotta muut (niin kuin kuuluisi), niin teidän tapanne aiheuttaa vastaan tulevalle häriön. Varsinkin nuori iso koira, joka on vasta oppinut oikean ohituksen, mutta sillä ei ole vielä malttia häiriössä ohitukseen saattaa hyökätä. Ja siitä usein syntyy nämä remmirähjät.

Hukassa? Johtajuus ei aina tarkoita sitä, että koira tottelee, kun olen "hyvä johtaja".

Johtajuus on laaja käsite ja se sisältää nro 1 luottamuksellisen suhteen luomisen. Ellei tätä ole, niin ei ole johtajuutta. Luottamuksellisen suhteen luomisessa omistaja ei koskaan vie koiraa niin lähelle uhkaa, että koira joutuu harkitsemaan omaa vallan käyttöä. Perusta luodaan kaukaa ohittaen käskyllä "seuraa", jolloin koira näkee ohitettavan esim. kadun toisella puolella ja huomioi myös, ettei omistaja huomioi tilannetta. Kun koira on tottunut tähän tilanteeseen, voidaan vaikeuttaa koulutusta.

Kuljetaan normaalisti remmi lyhyellä, kaulapanta löysällä (voi myös käyttää kuonopantaa sidottuna kaulapantaan) ja käskyllä "seuraa".Annetaan koiralle tilanteen huomiointi. Katsotaan koiran reakointi. Jos koiran reaktio on hännän, turkin ja korvien nosto, voidaan tunnetila kieltää "seuraa" käskyllä. Mikäli koira ei kuuntele, vaan tekee ryntäilyeleen, niin käännytään toiseen suuntaan, eikä enää kohdata. Koira ei silloin ole vielä valmis ohituksiin. Jatketaan näitä pois kääntymisiä ja tehostetaan niiden aikana tottelevaisuutta. Kun päästään siihen vaiheeseen, ettei koira reakoi voimakkaasti vastaan tulijaan, vaan haistelee mieluummin kadun reunoja ja antaa itselleen "tilaa", siis tutkia maastoa välittämättä vastaantulijasta, ollaan saavutettu luottamus, tottelevaisuus.

Sen jälkeen voidaan vaatia koiralta "seuraa" käskyn noudattamista ja kuljetaan koira vasemmalla, kaulapanta löysällä ja remmi niin lyhyellä. että omistaja pystyy pitämään riuhtaisuotteen. Tämän tukemiseen on myös kuonopanta hyvä väline.

"Meidän tapana jatkaa
29.11.2014 00:14
Ensisijaisesti siis pidin koirani rauhallisena alussa tuolla jatkuvalla puhumisella ja kertoilemisella mitä tapahtuu."

On totta, että omistajan puhuminen rauhoittaa koiraa. Mutta, jos omistaja toistaa Hyvää, hyvää, mennään tai jo 20m:n päästää huutaa vastaan tulijalle, Onks toi uros vai narttu, niin vastaan tuleva koira luulee, että puhutaan sille ja reakoi puheeseen. Samoin nämä kännykkään puhujat, jotka ohittaessa kikattavat, huutavat ym.

" Mutta jos useampi ymmärtäisi puhua koirilleen opastaen niitä oikeaan toimintaan komentamisen, uhkailun, repimisen tai nakittamisenkin(vähiten huono vaihtoehto) sijaan, niin sanoisin että vähemmän näitä remmirähjiä olisi. Minusta koiran ei ole edes välttämätöntä tuijotella omistajaa"

Koira reakoi aina omistajan käytökseen ja sen kuulo on huomattavasti herkempi, kuin ihmisen. Koira saattaa yhdistää puhumisen myös negatiiviseksi, kun huomaan puheen toistuvan aina kohdatessa. Samoin katsekontaktin vaatiminen, nakittaminen, riuhtominen ym. Siksi lenkkeilyssä pitää olla selkeät käskyt ja vakio omistajan käytös. Silloin koira oppii, että ohitus on normaalia menoa.

"Kun äänensävy on täsmälleen oikea niin tuota reaktiota josta sanoit ei synny. Jos sinulla on vielä ongelmaa jäljellä, niin kokeilepa etsiä se oikea sävy."

Hyvä, että selvensit. Minulla ei ole ongelmia ohituksissa. Olen kouluttaja ja siksi tuohon puutuin, ettei lisääntyisi omistajien käsitys järjestää koiralleen jokin swou ohituksen ajaksi. Niitä erilaisia näkee nyt jo ihan tarpeeksi.

Itselläni on käytössä mielihyvää antava (suhdetta vahvistava) merkkilause, joka on opetettu koiralle jo pentuna. Tätä lausetta toistan muutaman kerran, mutta vain ennen ja jälkeen ohituksen. Lausetta sanon myös muissa koiralle oudoissa tilanteissa, kuten ell:llä.