A... Onko kaksikerros betonirakenne (ylhäältä päin: pinta betoni eriste betoni eriste) maata vasten alttiimpi homeelle kuin yksikerros rakenne (pinta betoni styrox maa), jos esim. alustäyttöhiekka ei ole kapillaarisuus mielessä ihan viimosen päälle. Yksikerros rakenteessahan betoni on ymmärtääkseni aina kuivempana lämmön takia.
B... Entäs rakenteet, joissa betoni styrox on maata vasten, mutta kuitenkin kannatettuna...esim kantava maanvarainenlaatta, paalutettu laatta. Eikös näissä maan painuessa synny matala tuulettamaton ilmatila styroxin ja maan valiin.
C... Entäs kasikerrosrakenteen ja kantavan maanvaraisenlaatan yhdistelmä em. olosuhteissa
B... Entäs rakenteet, joissa betoni styrox on maata vasten, mutta kuitenkin kannatettuna...esim kantava maanvarainenlaatta, paalutettu laatta. Eikös näissä maan painuessa synny matala tuulettamaton ilmatila styroxin ja maan valiin.
C... Entäs kasikerrosrakenteen ja kantavan maanvaraisenlaatan yhdistelmä em. olosuhteissa
Vastaukset 1
Vanhimmat
niitä ikuisuus ongelmia.
A- rakenne riippuu monesta tekijästä. Jos sinulla on rakennusalue salaojitettu, korkea perustus, kuiva moreenimäki, harkkoperustus, betoni tai reunavahvistettu laatta. Näissäkin tapauksissa, jos on käytetty muovikelmua asia muuttuu taas.
Ei kapillaarisuus nouse korkealle arvioisin n. 20cm:ä pohjavesipinnasta. Niissä tapauksissa joissa maasto nousee rakennuksen läheisyydessä saattaa luonnollinen vesipaine purkautua rakennuksen alta, koska perusmaa on häiriintynyt rakennettaessa.
B-rakenne seuraa maan painumista eikä ko.tilannetta synny. Paalutetulla perustuksella on taas kaksi mahdollisuutta, käytettäessä koheesiopaalua, perustus käyttäytyy kuten maavarainen laatta. Kalliokärjillä varustetussa paalutuksessa pitää huolehtia seinälinjojen putkiin joustokohdat. Mahdollisesti muodostuvan ilmatilan tuuletus hoituu reuna-alueilta.
C-käyttäytyy kuten maanpinta.
Reilusti yksinkertaistettuna asiat, mutta pääsääntöisesti näin.