Oon lukenut kaikki sun juttus tääl ja epäilisin, että sun vahvempi alas ois joidenkin novellien tms. kirjoittaminen(?) . jos on, pysy siinä, sillä kovinkaan hyvin et tunnu osaavan runoilla. En tahdo pahoittaa mielipidettäsi, mutta sanon vain oman mielipiteeni!
JANE HUOMIO
ehdotus
7412
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mä kans oon lukenu Janen kaikkia erilaisia juttuja ja oon kyllästyny siihen olen*rakastunut*poika*juttuun. Myös sä kerroit jossain muualla jostain poliisikammosta ja sit siitä et sun kaveris on nukkunu just pois(?)
Must toi kaikki ei kuulosta jokasen ihmisen normaalilta elämältä. Ehkä sun pitäis mennä juttelemaan jollekin koulupsykologille tai muulle sun ongelmistas. Sä vaan muutenki luulet olevas rakastunu siihen poikaan, jota et edes tunne!!!! SIt luulen et oot kirjottanu samasta aiheesta jollain toisella nimimerkillä ja eri kirjotustyylillä.
Ja siitä novellipöpötyksestä. Ehkä ne sopii johonki Mekaks-tyyppiseen lehteen (onko tota ees enää?), mutta en usko, että tommoset ihmisuhdejutskat menestyy edes novelleina. Hanki Jane uus aihe!
Mulla ei ollut pienintäkään aikomusta suututtaa/ärsyttää ketään näillä jutuilla.
Täällä on moni muukin kuin minä kirjoittanut näitä rakkaus poika juttuja. Ja ihmiseltä voi nukkua pois rakkaita ihmisiä. Mun ei varmaan tarvitse alkaa selitellä miten se mun kaveri kuoli. Se sattuu pikkasen liikaa. Ja mä voin sanoa, että en todellakaan ole mikään hullu. Mä vaan olen sattunut kokemaan kaiken laista. Te jotka olette kasvaneet höyhenissä niin ette tiedä millaista on elää alkoholiperhees ja jne.
Ja niis poliisikammoista ja sellasista niin ne tapahtu joskus hyvin kauan aikaa sitten. Mun ei varmaan tarvtse selitellä kauheesti enempää mun menneisyyttä. Ja jos se sun oloasi helpottaa niin näitä asioita on jauhattu ties kuinka monta kertaa milloin missäkin..kun olen hakenut uutta kouluu ja jne. Toi on todella kannustavaa kun tulee tollasia ja kun on paha olo. Ja mä kyllä kirjoitan paljon, koska se on mun keino purkaa pahaa oloa. Mutta en julkaise niitä sen ihmeemmin, koska ne kertoo hieman liikaa mun menneisyydestä ja jne.. Ja mä todellakin olen rakastunut ja tunnen sen ja tiedän missä se on. Mutta tämä on paikka jossa ei kauheemmin viitsi nimiä paljastella..hullukin sen nyt tajuis...Mutta niillä joilla on höyheniä ja untuvaa ympärillä koko ajan niin toivon, että joskus ymmärrätte, että kaikilla ei ole samanlaista lapsuutta, kasvuympäristöä, paljon kavereita ja mahdollisuutta tehdä kaiken näköstä..
Ja mun juttuja ei takuulla edes huolittais mihinkään on ne sen verran pitkiä..Mutta koittakaa ymmärtää, että kaikilla ei ole samanlaista. Maailmassa on paljon ikäviä asioita ja yksi niistä joilla on asiat kirjaimellisesti huonosti on tässä.
No anteeks, että kirjotin niin kärkkääseen sävyyn sulle. Ehkä just noi sun jutut ärsyttikin siks, että muillakin on huolia ja se poika-hommeli tuntuu musta tällä hetkellä niin pieneltä ongelmalta. Niin ku "ehdotus" sano, ei kaikki ihmistet oo kasvanu höyhenissä - luulenpa itseasiassa, että suurin osa ei oo sellasia hemmoteltuja penskoja.. en minä ainakaan. Enkä jaksa tota mun juttua kommentoida sen kummemmmin, mtta sanon, ettei sitä muillakaan ole helppoa ja siks on just ikävä lukea samasta aiheesta koko ajan samanlaisia surutarinota.
Ku koettaisit löytää jotain kivaa runoainesta, sellasta, että muidenkin huolet ja murheet katoaa. Se helpottais sun omaaki elämää ja sitä kautta saa enemmän ystäviä - elämänmyönteisellä asenteella - eikä sillä, että ilmasee kaikki sielun murheet toisille. En väitä, etteikö ihminen saisi purkaa tunteitaan, varsinkin jos sydän itkee ja huutaa. Sillon pitääkin huutaa, eikä välittää näistä nipottajien telksteistä, jotka itekin voivottelee elämäänsä (niin ku minä) vaan antaa mennä vaan. Mutta mun tarkotus oli vaan neuvoa sen verran, että suain auttais ehkä se, että osaisit kattoa elämääs joltakin muultakin kannalta kuin siltä sydänsuru*poika*rakkaus - kannalta. Jookosta? Lupaa edes yrittää... mun vuoks, vaikka olenkin kritisoinut ikävällä sävyllä sua. Anteeksi siitä jälleen.
Niin ja vielä sen verran kritisoin, että tosiaan... jos sä vaihtaisit sitä aihetta siitä poika-jutusta muuhun niin sun novellit/kautta pienoisromaanit saattaisivat pärjätäkin. Ei sun tekstinlaatus huonoa oo - oikea aihe puuttuu vaan!
Olen täysin samaa mieltä epun kanssa!
Hei.
No se on totta, että runoilu ei ole vahvin alani.Mutta en myöskään kirjoita mitään novelleja, koska juttuni pituus vaihtelee 100 sivusta 300 sivuun. Riippuu siitä miten pitkälle juonta ja ajatusta riittää..
Mutta ainakin olen yrittänyt vähän kertoa muille millasia jätkät ja tietty naisetkin voi olla. Ja ilmaista pahaa oloa ja pistää ajatukset runojen muotoon. vai käviskö paremmin laulujen sanoitukisksi..niitä ne enimmäkseen on..ainakin se mun ensimmäinen...oli laulunsanoitus.
Ja mä en ole ainut jotka tota Rakkaus/poika/särkynyt sydän juttuja kirjoittaa, että ne ketkä on kyllästynyt niihin niin ei kannata lukea niitä sitten...jos ne lukijoita ärsyttää...
No jos sun tarinas o niin pitkiä ni vie ne johkin kustannusyhtiöön. Ei huolittavuuus pituudesta riipu, vaan sisällöstä!
Ja vaikka ihmiset jauhaa tosta aiheesta siis särkynyt sydän jne. ni sun juttus o aina samantyyppisiä! VArmaan koskee samaa jätkää. Kirjoitapa vaihteeksi elämäs iloista! Ja kuule kyllä ihmiset tietää että mimmosta o kasvaa vähän huonommassa perheessä, älä luule että olet ainut!!!!!!!
Maailma o täynnä ihmisiä joilla menee tuhat kertaa huonommin ku sulla!!!!
Sun elämässäs o takuulla muutakin ku se vitun jätkä josta kirjoitat.
Ja muut jotka kirjoittaa ns. samasta aiheesta, niin kirjoittaa eri lailla. Ja ne sentään osaa riimitellä.
Ja eiköhän kaikki tiedä että jätkät/kimmat osaa olla kusipäitä!