Mietitäänpä aikaa ennen nettirekisteröintiä eli ennen sitä aikaa kun ohjelmistot rupesivat ns. soittamaan kotiin tiedottaakseen kehittäjälle, millaisella lisenssiavaimella / mistäkin IP:stä / mihin aikaan / millaisella kokoonpanolla ohjelmisto on rekisteröity. Nettirekisteröinnin myötä (kun ohjelma otti siis yhteyttä kehittäjien servereille) kehittäjä sai monitoroitua hyvin, missä ohjelmistoja käytetään ja sai myös laitettua halutessaan mustalle listalle lisenssiavaimia jos esim. kävi ilmi, että jotakin tiettyä lisenssiavainta levitettiin vaikkapa astalavista.box.sk -sivustolla tai muilla keygen- ja "kräkkisaiteilla" tai jos yhdellä ja samalla avaimella rekisteröitiin useimpia ohjelmia.
Eli jos mietitään aikaa ennen noita nettirekisteröintejä, ja mennään siihen aikaan kun pelit ja ohjelmat eivät rekisteröintivaiheessa ns. soittaneet kotiin tai tarkistaneet lisenssi- tai CD-avaimen validiutta kehittäjien servuilta, niin kysymys on yksinkertaisuudessaan:
1) Mihin tällaisten vanhojen ohjelmien lisenssiavaimet oikein perustuvat? Tarkoitan, onko kehittäjä alunperin luonut jonkin listan valideista lisenssiavaimista, joita olisi mieletön määrä, vai perustuvatko nuo vanhat CD- ja lisenssiavaimet johonkin algoritmiin tai siihen, että niissä on jokin muu logiikka? Jos ohjelma ei rekisteröintivaiheessa ns. soita kotiin, niin luulisi, että jossakin ohjelman tiedostossa on tuo algoritmi (olkoonkin, että ne on varmaan pakattu/piilotettu siten, ettei ihan aloitteleva "kräkkeri" niitä löydä), jotta avaimen voimassaolo tai paikkansapitävyys (laillisuus) voidaan varmistaa.
2) Otettaessa käyttöön vanhoja Windowseja (kuten 95/98/2000/Me) joutui näppäilemään jonkinlaisen CD-keyn tai tuoteavaimen (esim. allekirjoittaneen vieläkin avaamattomassa Windows 98 -pakkauksessa on "Product Key", joka muistuttaa modernienkin Windowsien lisenssiavaimia). Ottivatko nämä vanhat Windowsit yhteyttä Microsoftin servereille aktivoinnin (tms.) kontrolloimiseksi samaan tapaan kuin esim. Windows 7?
Eli jos mietitään aikaa ennen noita nettirekisteröintejä, ja mennään siihen aikaan kun pelit ja ohjelmat eivät rekisteröintivaiheessa ns. soittaneet kotiin tai tarkistaneet lisenssi- tai CD-avaimen validiutta kehittäjien servuilta, niin kysymys on yksinkertaisuudessaan:
1) Mihin tällaisten vanhojen ohjelmien lisenssiavaimet oikein perustuvat? Tarkoitan, onko kehittäjä alunperin luonut jonkin listan valideista lisenssiavaimista, joita olisi mieletön määrä, vai perustuvatko nuo vanhat CD- ja lisenssiavaimet johonkin algoritmiin tai siihen, että niissä on jokin muu logiikka? Jos ohjelma ei rekisteröintivaiheessa ns. soita kotiin, niin luulisi, että jossakin ohjelman tiedostossa on tuo algoritmi (olkoonkin, että ne on varmaan pakattu/piilotettu siten, ettei ihan aloitteleva "kräkkeri" niitä löydä), jotta avaimen voimassaolo tai paikkansapitävyys (laillisuus) voidaan varmistaa.
2) Otettaessa käyttöön vanhoja Windowseja (kuten 95/98/2000/Me) joutui näppäilemään jonkinlaisen CD-keyn tai tuoteavaimen (esim. allekirjoittaneen vieläkin avaamattomassa Windows 98 -pakkauksessa on "Product Key", joka muistuttaa modernienkin Windowsien lisenssiavaimia). Ottivatko nämä vanhat Windowsit yhteyttä Microsoftin servereille aktivoinnin (tms.) kontrolloimiseksi samaan tapaan kuin esim. Windows 7?
Vastaukset 9
Vanhimmat
1) Algoritmiin perustuva. Aikoinaan oli erilaisia key generator ohjelmia joilla sai validin koodin useimpiin softiin.
2) Eivät ottaneet. XP oli ensimmäinen joka vaati aktivoinnin vahvistuksen Microsoftilta.
Noita generaattoreita tehtaillaan edelleen ohjelmiin jotka ei tarkista lisenssiä aktivoinnilla. Mihin lie perustuvat, pitkään matikaan? Tarksitussummaan?
Johan tuo on mainittu mihin perustuu, algoritmiin.
Katos, aloittaja jo totesi että perustunee alkoritmiin, mistä tässä pullistellaan?
Mielenkiintoinen juttu tuossa alroritmissa on se, miten se algoritmi piilotetaan.
Eli kun sinulla on ohjelman assemblykoodi, taitava tyyppi saa sieltä kaivettua esille sen algoritmin, ja tekaisee sillä omat avaimensa.
Miten se algoritmi piilotetaan?
Eipä tuolla paljoa merkitystä ollut kun sitä ei tarkistettu netin kautta, että onko päällekkäisiä kopioita niin piratisointi onnistui kunhan joku vaan jakeli asennusmediaa JA avainta.
Sai sitä koodia tietysti sotkettua Jäi vähän epäselväksi, että mitä tällä tiedolla haetaan.. Ei noita CD-levyjä oikein käytetä enää. Nykyään homman voi tehdä fiksumminkin, kuten vaikka vesileimaamalla binaarit.
"1) Mihin tällaisten vanhojen ohjelmien lisenssiavaimet oikein perustuvat?"
Algoritmi. Yksinkertaisuudessaan kai jotain sellaista, että avaimesta tehdään algoritmilla hash ja siitä tulee se varsinainen koodi jonka pitää täsmätä.
Sitten niitä CD-levyjä tehdään esim. 1000kpl erissä ja vaihdetaan sitä koodia, jotta saadaan kytkettyä asennusmediat niihin lisenssiavaimiin.
Nykyisinkin siellä on se aktivointikoodi mutta tarkistus tehdään Microsoftin palvelimelle jotta voidaan tarkistaa, että samalla avaimella ei ole asennettu moniin koneisiin.
"2) Otettaessa käyttöön vanhoja Windowseja (kuten 95/98/2000/Me) joutui näppäilemään jonkinlaisen CD-keyn tai tuoteavaimen (esim. allekirjoittaneen vieläkin avaamattomassa Windows 98 -pakkauksessa on "Product Key", joka muistuttaa modernienkin Windowsien lisenssiavaimia). Ottivatko nämä vanhat Windowsit yhteyttä Microsoftin servereille aktivoinnin (tms.) kontrolloimiseksi samaan tapaan kuin esim. Windows 7?"
Ei. Tämä avaimen tarkistus tuli Windows XP:ssä ja sitä on paranneltu joka Windowsissa. Aikaisemmin se oli pelkkä algoritmi ja koodi vaihtui joka erässä mitä tehtiin asennuslevyjä.
"Algoritmi. Yksinkertaisuudessaan kai jotain sellaista, että avaimesta tehdään algoritmilla hash ja siitä tulee se varsinainen koodi jonka pitää täsmätä."
-Katsoinpahan vain kerran kun eräs IT:stä tietävä kaverini mietti hetken aikaa lisenssiavainta asentaessaan "waretettua" Windows 2000:sta VirtualBoxiin, ja hetken pohdinnan jälkeen näppäili täysin toimivan lisenssin katsomatta sitä mistään. Tästä on jo vuosia aikaa, mutta haluaisin uskoa, että tuo kaveri oli perehtynyt Windowsin lisenssiavainten/tuoteavainten algoritmeihin. Kuulostaa mahdottomalta? En tiedä, koska hän oli hyvä matemaattisessa ajattelussa. Ehkä todennäköisempää on kuitenkin, että hän muisti ulkoa Windows 2000:n master keyn (joka on nykyään julkisessa levityksessä).
Tässä vähän tekstiä tiedonjanoisille, tosin vuodelta 2001 ja koskee lisenssien lisäksi mm. XP:n aktivointia:
http://www.licenturion.com/xp/fully-licensed-wpa.txt