Kertooko amk:n pisterajat mitään siitä, kuinka vaativaa opiskelu on siinä koulussa? Haaga-heliassa liiketalouden pisterajat jotain 68 ja jossain muissa jotain 45 pistettä. Kun opiskelija-aines on parempaa niin onko heikommalle opiskelijalle vaikeampaa opiskella sellaisessa koulussa?
Opiskelija jonka hakupisteet 45, menee haagaan jossa 68 niin tuleeko propleemia? Vai onko mitään merkitystä?
Opiskelija jonka hakupisteet 45, menee haagaan jossa 68 niin tuleeko propleemia? Vai onko mitään merkitystä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eikös se ole melko sama mistä ne amispaperit saa?
Hei haloo! Eihän se kerro mitään opetuksesta millasilla pisteillä sinne pääse vaan paljonko sinne hakee porukka. Isoissa kaupungeissa on aina korkeet pisteet ja laadullisesti parasta opetusta saada jossain Utsijoen opistossa. Itseasiassa mitä olen kuullut niin Haagat, Metrot, JAMKI, TAMKIt on just huonomipa kun ne saa porukkaa sisään ilman mainostusta niin se on ihan sama millasta se opetus on.
Karrikoidusti hyvä opetus on sitä, että ns. "heikkotasoisempi" porukka saadaan opintoputken läpi ja kyseinen porukka myös jotain oppii.
Jos ajatellaan, että korkeat pääsykoepisteet saaneet opiskelijat ovat ns. "hyvätasoisia" (tai ainakin erittäin motivoituneita), niin tällaisen porukan saaminen opintoputken läpi on opettajalle osin helpompaa kuin toisessa tilanteessa.
Miettikää taannoin uutisoitua lukiovertailua:
"Niin sanotut eliittikoulut katoavat jonnekin keskikastiin. Tutkijoiden mukaan tämä on todettu arvonlisätutkimuksissa myös muun muassa Kiinassa ja Yhdysvalloissa...
"Eliittikouluissa olevat saavuttaisivat hyvät tulokset missä tahansa koulussa", hän [VATT:n tutkija] sanoo." http://www.hs.fi/kotimaa/a1416551566071
Mainittakoon vielä, että esim. Haagan, Metropolian, Tamkin ja Jamkin pisterajoissa ja hakijamäärissä näkyy paljolti se, että seudut, joilla kyseiset koulut sijaitsevat, vetävät puoleensa. Utsjoelle ei moni halua - Helsinkiin lähes kaikki.
Tosiasiassa pääsykoe on korkean pisterajan koulussa se kaikkein vaikein osio. Loppu meneekin sitten pelkkää alamäkeä lasketellen.
Pääsykoe tosiaan on monessa tapauksessa yksi vaikeimmista tenteistä.
En nyt kuitenkaan muuten allekirjoita tuota. Tai siis motivatio ja omat tavoitteet ynnä muu ratkaisee, millä tavalla kukin opintonsa sitten hoitaa.
Joillekin opiskelun päätavoite on saada tutkintotodistus ja siirtyä työelämään -- asenne on siis hyvin pragmaattinen (hyvä näin). Toisille opiskelun päätavoite on opiskelu ja oppi sinänsä -- asenne on jossain määrin opiskelua idealisoiva (ihan ok tämäkin). Etenkin jälkimmäiseen sakkiin lukeutuvat opiskelevat esim. vaaditun kurssiaineiston kylkiäisiksi aihetta sivuavaa materiaalia ja etsivät tietoa pitkälti omatoimisesti -- näistä tyypeistä tulee usein tutkijoita, tai ainakin heillä on siihen potentiaalia.
Mutta... Pääsykokeen jälkeen useimmilla aloilla seuraava varsinaisesti kovempi paikka on opintoputken lopussa päättötyö tai yliopistossa gradu (ehkä joillekin jo kanditutkielmakin). Riippuu kylläkin alasta ja osin esim. kunkin yksilön persoonasta -- voihan noita kovia paikkoja olla monesta syystä välissäkin.
Lisättäköön vielä tuohon yhteen aiempaan viestiini, että Helsinkiin (tai vaikkapa Tampereelle) haluaa moni ei niinkään jonkin tietyn oppilaitoksen takia vaan täysin oppilaitoksista sinänsä riippumattomista syistä -- siis kasvukeskukset vetävät puoleensa.