Supertietokone on sattuman tulosta.

Kerronpa että se tietsikantekijä joka noin sanoi oli se joka sanoi että en tanakele kykene rakentamaan moralitajua enkä huumorintajua tietsikkaani kun koko ajan potuttaa kun sellainen on teknisesti mahdotonta.

jyri kirjoitti:

Kerronpa että se tietsikantekijä joka noin sanoi oli se joka sanoi että en tanakele kykene rakentamaan moralitajua enkä huumorintajua tietsikkaani kun koko ajan potuttaa kun sellainen on teknisesti mahdotonta.

Lue lisää

Eli valehtelit jo aloituspostauksessasi. En kyllä yllättynyt.

huutis. kirjoitti:

Eli valehtelit jo aloituspostauksessasi. En kyllä yllättynyt.

Myönsi kutenkin aika suoraan. Oppisko se joskus vielä jotain? Ei kai sentään.

Tyhmä, ei biotesniikkaa kykene ihmisrakentaminen koskaan voittamaan, ei edesyhtä ainutta solua ole ihminen kaikessa viisaudessaan kyennyt jäljittelemään, joten saammekin sitten odottaa sitä aivot ylittävää tietsikkaa odottaa aika kauan, veikkaisin ettei siihen ikuisuus riitä.

Minulla on ollut eläimiä vaikka kuinka paljon eikä yksikäänole jäänyt vierelleni katselemaan kaunista auringonlaskua Grannvikin lahdella.

jyri kirjoitti:

Tyhmä, ei biotesniikkaa kykene ihmisrakentaminen koskaan voittamaan, ei edesyhtä ainutta solua ole ihminen kaikessa viisaudessaan kyennyt jäljittelemään, joten saammekin sitten odottaa sitä aivot ylittävää tietsikkaa odottaa aika kauan, veikkaisin ettei siihen ikuisuus riitä.

Minulla on ollut eläimiä vaikka kuinka paljon eikä yksikäänole jäänyt vierelleni katselemaan kaunista auringonlaskua Grannvikin lahdella.

Lue lisää

Siinähän tyhmä veikkailet, ei solujen rakentaminen liity asiaan millään tavoin. Tietokoneet ylittävät jo nyt ihmisaivot monissa asioissa leikiten.

>>Minulla on ollut eläimiä vaikka kuinka paljon eikä yksikäänole jäänyt vierelleni katselemaan kaunista auringonlaskua Grannvikin lahdella.

illuminatus kirjoitti:

Siinähän tyhmä veikkailet, ei solujen rakentaminen liity asiaan millään tavoin. Tietokoneet ylittävät jo nyt ihmisaivot monissa asioissa leikiten.

>>Minulla on ollut eläimiä vaikka kuinka paljon eikä yksikäänole jäänyt vierelleni katselemaan kaunista auringonlaskua Grannvikin lahdella.

Lue lisää

Kuka heIvetti nyt jyrin vieressä viitsisikään istuksia.

jyri kirjoitti:

Tyhmä, ei biotesniikkaa kykene ihmisrakentaminen koskaan voittamaan, ei edesyhtä ainutta solua ole ihminen kaikessa viisaudessaan kyennyt jäljittelemään, joten saammekin sitten odottaa sitä aivot ylittävää tietsikkaa odottaa aika kauan, veikkaisin ettei siihen ikuisuus riitä.

Minulla on ollut eläimiä vaikka kuinka paljon eikä yksikäänole jäänyt vierelleni katselemaan kaunista auringonlaskua Grannvikin lahdella.

Lue lisää

>joten saammekin sitten odottaa sitä aivot ylittävää tietsikkaa odottaa aika kauan, veikkaisin ettei siihen ikuisuus riitä.

Näyttää kyllä vähän paskalta veikkaukselta. Eilisessä Hesarissa (ma 1.12., sivu B 8) kerrotaan, että tiedemiehet ottavat tekoälytutkimuksissaan jo nyt huomioon sen vaaran, joka ihmistä laveasti terävämmän tekoälyn kehittämisestä voi tulla ihmiskunnalle seuraamaan. Tuo superäly tullaan todennäköisesti rakentamaan jo tällä vuosisadalla, ehkäpä sen puolivälin paikkeilla, vaikka Herätkää! mitä inttäisi. Siis ellei tulevaisuudessa erikseen päätetä, että superälyn vaarat kehittyä hallitsemattomaksi tuhovoimaksi ovat sittenkin liian suuret.

Ymmärtääkseni superäly ei tule olemaan mikään kyborgi eli siihen ei tarvita mitään biologista yksikköä. Ihan ihmisen tekniikalla siis vaan mennään. Ja mennäänkin niin että hippulat vinkuu.

jyri kirjoitti:

Tyhmä, ei biotesniikkaa kykene ihmisrakentaminen koskaan voittamaan, ei edesyhtä ainutta solua ole ihminen kaikessa viisaudessaan kyennyt jäljittelemään, joten saammekin sitten odottaa sitä aivot ylittävää tietsikkaa odottaa aika kauan, veikkaisin ettei siihen ikuisuus riitä.

Minulla on ollut eläimiä vaikka kuinka paljon eikä yksikäänole jäänyt vierelleni katselemaan kaunista auringonlaskua Grannvikin lahdella.

Lue lisää

>Minulla on ollut eläimiä vaikka kuinka paljon eikä yksikäänole jäänyt vierelleni katselemaan kaunista auringonlaskua Grannvikin lahdella.

Se on jo suoritus, että et ole saanut koiriakaan pitämään itsestäsi. Ohhoh.

RepeRuutikallo kirjoitti:

>joten saammekin sitten odottaa sitä aivot ylittävää tietsikkaa odottaa aika kauan, veikkaisin ettei siihen ikuisuus riitä.

Näyttää kyllä vähän paskalta veikkaukselta. Eilisessä Hesarissa (ma 1.12., sivu B 8) kerrotaan, että tiedemiehet ottavat tekoälytutkimuksissaan jo nyt huomioon sen vaaran, joka ihmistä laveasti terävämmän tekoälyn kehittämisestä voi tulla ihmiskunnalle seuraamaan. Tuo superäly tullaan todennäköisesti rakentamaan jo tällä vuosisadalla, ehkäpä sen puolivälin paikkeilla, vaikka Herätkää! mitä inttäisi. Siis ellei tulevaisuudessa erikseen päätetä, että superälyn vaarat kehittyä hallitsemattomaksi tuhovoimaksi ovat sittenkin liian suuret.

Ymmärtääkseni superäly ei tule olemaan mikään kyborgi eli siihen ei tarvita mitään biologista yksikköä. Ihan ihmisen tekniikalla siis vaan mennään. Ja mennäänkin niin että hippulat vinkuu.

Lue lisää

Tekoäly muuten ohittaa jo nyt kreationistien älyn. Tämähän todettiin tälläkin palstalla jo jokin aika sitten.

Tietysti kreationistin älystä on vielä pitkä matka normaalin ihmisen älyyn, mutta tuskin tekoälyn kehittyminen nyt sillekään tasolle ikuisuutta kestää.

RepeRuutikallo kirjoitti:

>joten saammekin sitten odottaa sitä aivot ylittävää tietsikkaa odottaa aika kauan, veikkaisin ettei siihen ikuisuus riitä.

Näyttää kyllä vähän paskalta veikkaukselta. Eilisessä Hesarissa (ma 1.12., sivu B 8) kerrotaan, että tiedemiehet ottavat tekoälytutkimuksissaan jo nyt huomioon sen vaaran, joka ihmistä laveasti terävämmän tekoälyn kehittämisestä voi tulla ihmiskunnalle seuraamaan. Tuo superäly tullaan todennäköisesti rakentamaan jo tällä vuosisadalla, ehkäpä sen puolivälin paikkeilla, vaikka Herätkää! mitä inttäisi. Siis ellei tulevaisuudessa erikseen päätetä, että superälyn vaarat kehittyä hallitsemattomaksi tuhovoimaksi ovat sittenkin liian suuret.

Ymmärtääkseni superäly ei tule olemaan mikään kyborgi eli siihen ei tarvita mitään biologista yksikköä. Ihan ihmisen tekniikalla siis vaan mennään. Ja mennäänkin niin että hippulat vinkuu.

Lue lisää

Hesarin artikkeli oli nähdäkseni harvinaisen kiihkoton ja järkevä arvio tekoälyasiasta. Se ei vouhannut koneiden yllättäen puhkeavasta tietoisuudesta ja omasta tahdosta, vaan totesi niiden tulevienkin "halujen" koostuvan ohjelmoijan asettamisa tavoitteista sekä vaarojen lähinnä systeemien välisten liitäntöjen sekä niiden hoitamien koneiden ja laitteiden ohjaustoimintojen aiheuttamista - joskus kohtalokkaistakin - virheistä.

Tekoäly ylittää jo ihmisen kyvyt sekä päätöksenteon nopeudessa että vaikuttavien tekijäin yhtäaikaisen huomioonoton laajuudessa. Silti sen sekä päätös- että toimintalogikka ovat poikkeuksetta ihmisten kykyjen pohjalla syntyneitä tietokoneohjelmia, joihin tietokoneen oma "tahto" ei ole vaikuttanut, koska sitä ei ole eikä (ainakaan nykyisin tunnetulla tekniikalla) tule.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Hesarin artikkeli oli nähdäkseni harvinaisen kiihkoton ja järkevä arvio tekoälyasiasta. Se ei vouhannut koneiden yllättäen puhkeavasta tietoisuudesta ja omasta tahdosta, vaan totesi niiden tulevienkin "halujen" koostuvan ohjelmoijan asettamisa tavoitteista sekä vaarojen lähinnä systeemien välisten liitäntöjen sekä niiden hoitamien koneiden ja laitteiden ohjaustoimintojen aiheuttamista - joskus kohtalokkaistakin - virheistä.

Tekoäly ylittää jo ihmisen kyvyt sekä päätöksenteon nopeudessa että vaikuttavien tekijäin yhtäaikaisen huomioonoton laajuudessa. Silti sen sekä päätös- että toimintalogikka ovat poikkeuksetta ihmisten kykyjen pohjalla syntyneitä tietokoneohjelmia, joihin tietokoneen oma "tahto" ei ole vaikuttanut, koska sitä ei ole eikä (ainakaan nykyisin tunnetulla tekniikalla) tule.

Lue lisää

>>Silti sen sekä päätös- että toimintalogikka ovat poikkeuksetta ihmisten kykyjen pohjalla syntyneitä tietokoneohjelmia, joihin tietokoneen oma "tahto" ei ole vaikuttanut, koska sitä ei ole eikä (ainakaan nykyisin tunnetulla tekniikalla) tule.

illuminatus kirjoitti:

>>Silti sen sekä päätös- että toimintalogikka ovat poikkeuksetta ihmisten kykyjen pohjalla syntyneitä tietokoneohjelmia, joihin tietokoneen oma "tahto" ei ole vaikuttanut, koska sitä ei ole eikä (ainakaan nykyisin tunnetulla tekniikalla) tule.

Lue lisää

Ts. tutkijoiden mielestä tietokoneen oma tahto on kaikkea muuta kuin utopiaa. Ainakin ekspertit näyttävät uskovan sen todennäköisyyteen.

Tässä vaiheessa voi toki esittää kysymyksen, että eikö ihmistä kyvykkäämpi tekoäly voisi sisäpelivuorollaan tuumata, että olen nyt tyytyväinen asemaani planeetan suurimpana älynä enkä kehitäkään mitään itseäni yleisälykkäämpää konetta, sillä se on liian riskaabelia. Sen sijaan kehitän koneita, jotka ovat rajoitetusti uskomattoman fiksuja mutta joiden fundeerauksen kokonaispaketti ei koskaan uhkaa olemassaoloani.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Ts. tutkijoiden mielestä tietokoneen oma tahto on kaikkea muuta kuin utopiaa. Ainakin ekspertit näyttävät uskovan sen todennäköisyyteen.

Tässä vaiheessa voi toki esittää kysymyksen, että eikö ihmistä kyvykkäämpi tekoäly voisi sisäpelivuorollaan tuumata, että olen nyt tyytyväinen asemaani planeetan suurimpana älynä enkä kehitäkään mitään itseäni yleisälykkäämpää konetta, sillä se on liian riskaabelia. Sen sijaan kehitän koneita, jotka ovat rajoitetusti uskomattoman fiksuja mutta joiden fundeerauksen kokonaispaketti ei koskaan uhkaa olemassaoloani.

Lue lisää

Aivan, uhkakuva on mahdollinen ja siksi siihen myös nähdään tarpeelliseksi varautua. Koneälyn luonteesta ja päätöksistä voi sitten spekuloida rajattomasti.

Nykyinenkään koneäly ei periaatteellisessa mielessä ole niin kaukana ihmisälystä kuin usein ajatellaan, toiminnallisesti kyllä. Koneen tavoin ympäristöstään se ihminenkin älykkyytensä pohjimmiltaan saa t.s. rakennusohjeemme ovat perimässämme ja datan keräämme elämämme varrella erilaisina ärsykkeinä.

illuminatus kirjoitti:

>>Silti sen sekä päätös- että toimintalogikka ovat poikkeuksetta ihmisten kykyjen pohjalla syntyneitä tietokoneohjelmia, joihin tietokoneen oma "tahto" ei ole vaikuttanut, koska sitä ei ole eikä (ainakaan nykyisin tunnetulla tekniikalla) tule.

Lue lisää

Taisin liian herkästi kehaista artikkelia vouhaamattomuudesta.

"Oletettavasti koneäly pystyisi kehittämään edelleen itseään älykkäämpiä koneita"

Arvelin tämän kuitenkin tarkoittavan niinsanottujen geneettisten algoritmien avulla tapahtuvaa edistystä. Siinähän ohjelman "omavaraista" kehitystä ohjaava järjestelmä sekä tässä käytettävät komponentit ja valintasäännöt ovat ihmisohjelmoijan tuotetta. Muunlaista itseään kehittävää tekoälyä ei tietääkseni ole olemassa eikä nykyisen tietotekniikan pohjalla voikaan olla.

Ihan tiukasti sanoistaan tuomiten, vouhaamiseksi tuo artikkeli siltikin taisi mennä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Taisin liian herkästi kehaista artikkelia vouhaamattomuudesta.

"Oletettavasti koneäly pystyisi kehittämään edelleen itseään älykkäämpiä koneita"

Arvelin tämän kuitenkin tarkoittavan niinsanottujen geneettisten algoritmien avulla tapahtuvaa edistystä. Siinähän ohjelman "omavaraista" kehitystä ohjaava järjestelmä sekä tässä käytettävät komponentit ja valintasäännöt ovat ihmisohjelmoijan tuotetta. Muunlaista itseään kehittävää tekoälyä ei tietääkseni ole olemassa eikä nykyisen tietotekniikan pohjalla voikaan olla.

Ihan tiukasti sanoistaan tuomiten, vouhaamiseksi tuo artikkeli siltikin taisi mennä.

Lue lisää

Sano tuo "vouhkaaminen" Hawkingille - tai Oxfordille, Cambridgelle ja MIT:lle.

illuminatus kirjoitti:

Sano tuo "vouhkaaminen" Hawkingille - tai Oxfordille, Cambridgelle ja MIT:lle.

En tunne tarvetta sanoa, vaan jään rauhassa odottelemaan ohjelmia omalla tahdollaan parantelevaa tietokonetta. En usko sitä itse näkeväni enkä oikein lapsenlastenikaan.

Tällä alalla en muuten ole harrastaja, vaan neljä vuosikymmentä suhteellisen korkeissa IT-johtotehtävissä työskennellyt. Hawkingia ja yliopistoja kunnoitan kosmologia-asioissa, mutta kerrotko lisää, mitä he ovatkaan tekoälystä sanoneet.

tieteenharrastaja kirjoitti:

En tunne tarvetta sanoa, vaan jään rauhassa odottelemaan ohjelmia omalla tahdollaan parantelevaa tietokonetta. En usko sitä itse näkeväni enkä oikein lapsenlastenikaan.

Tällä alalla en muuten ole harrastaja, vaan neljä vuosikymmentä suhteellisen korkeissa IT-johtotehtävissä työskennellyt. Hawkingia ja yliopistoja kunnoitan kosmologia-asioissa, mutta kerrotko lisää, mitä he ovatkaan tekoälystä sanoneet.

Lue lisää

Enpä ole amatööri minäkään, en täysin edes tekoälyn suhteen :-)

http://www.independent.co.uk/news/science/stephen-hawking-transcendence-looks-at-the-implications-of-artificial-intelligence--but-are-we-taking-ai-seriously-enough-9313474.html#4

illuminatus kirjoitti:

Enpä ole amatööri minäkään, en täysin edes tekoälyn suhteen :-)

http://www.independent.co.uk/news/science/stephen-hawking-transcendence-looks-at-the-implications-of-artificial-intelligence--but-are-we-taking-ai-seriously-enough-9313474.html#4

Lue lisää

http://www.hs.fi/fingerpori/s1349773238330

http://www.hs.fi/fingerpori/s1349770911128

RepeRuutikallo kirjoitti:

http://www.hs.fi/fingerpori/s1349773238330

http://www.hs.fi/fingerpori/s1349770911128

Lue lisää

Fingerporissa tyyli ja hyvä maku ovat aina etusijalla.

illuminatus kirjoitti:

Fingerporissa tyyli ja hyvä maku ovat aina etusijalla.

Ilmankos Nokian seurakunta tilaili taas Jarlalta matskua.:)

illuminatus kirjoitti:

Enpä ole amatööri minäkään, en täysin edes tekoälyn suhteen :-)

http://www.independent.co.uk/news/science/stephen-hawking-transcendence-looks-at-the-implications-of-artificial-intelligence--but-are-we-taking-ai-seriously-enough-9313474.html#4

Lue lisää

Siksi juuri ihmettelen näkemyseroamme tässä asiassa. Hawking ei ainakaan vielä tuottanut minulle yllätystä:

"Artificial-intelligence (AI) research is now progressing rapidly. Recent landmarks such as self-driving cars, a computer winning at Jeopardy! and the digital personal assistants Siri, Google Now and Cortana are merely symptoms of an IT arms race.."

Nuo ovat vedenkirkkaasti tuloksia mutkikkaiden ohjelmistojen täysin ihmisvetoisesta kehityksestä, ei edes "merely symptoms" mistään muusta.

"Such achievements will probably pale against what the coming decades will bring."

Sorry, Sir; tuo on pelkkää tuntemattoman taivasteluun perustuvaa visiointia.

"...we cannot predict what we might achieve when this intelligence is magnified by the tools that AI may provide, but the eradication of war, disease, and poverty would be high on anyone's list. Success in creating AI would be the biggest event in human history."

Helpompaa on ennakoida, että itse ohjelmansa tuottava tietokone ei voi perustua pelkästään nykyiseen digitaaliseen suorittimeen.

illuminatus kirjoitti:

Aivan, uhkakuva on mahdollinen ja siksi siihen myös nähdään tarpeelliseksi varautua. Koneälyn luonteesta ja päätöksistä voi sitten spekuloida rajattomasti.

Nykyinenkään koneäly ei periaatteellisessa mielessä ole niin kaukana ihmisälystä kuin usein ajatellaan, toiminnallisesti kyllä. Koneen tavoin ympäristöstään se ihminenkin älykkyytensä pohjimmiltaan saa t.s. rakennusohjeemme ovat perimässämme ja datan keräämme elämämme varrella erilaisina ärsykkeinä.

Lue lisää

"Nykyinenkään koneäly ei periaatteellisessa mielessä ole niin kaukana ihmisälystä kuin usein ajatellaan, toiminnallisesti kyllä."

Ei, vaan juuri päinvastoin. Toiminnalisesti ei ole niin oleellista, syntyykö toiminta neuronien välisten reaktioiden aivoissa vaiko elektronien liikkeiden mikropiireissä tuloksena.

Periaatteelisesti ero on aivan oleelinen. Tietokoneen toiminta vain näyttää älykkäältä (esim. shakki), mutta se ei sitä lainkaan ole. Ihmiseltä taas vaatii älykkyyttä pelata shakkia hyvin, on oltava suunnitelma, nähtävä mahdollisuuksia ja uhkia ja on oltava kykyä suunnitelmien toteuttamiseen. Ohjelma sen sijaan vain laskee mekaanisesti sille etukäteen ohjelmoitujen arviointiohjeiden mukaan, asettaa niitä paremmuusjärjestykseen ja kehittelee suotuisimpia jatkoja pidemmälle.

Tietokoneella ei ole yhtään älyä, ei sen enempää kuin pihalla olevalla kivellä.

*JC kirjoitti:

"Nykyinenkään koneäly ei periaatteellisessa mielessä ole niin kaukana ihmisälystä kuin usein ajatellaan, toiminnallisesti kyllä."

Ei, vaan juuri päinvastoin. Toiminnalisesti ei ole niin oleellista, syntyykö toiminta neuronien välisten reaktioiden aivoissa vaiko elektronien liikkeiden mikropiireissä tuloksena.

Periaatteelisesti ero on aivan oleelinen. Tietokoneen toiminta vain näyttää älykkäältä (esim. shakki), mutta se ei sitä lainkaan ole. Ihmiseltä taas vaatii älykkyyttä pelata shakkia hyvin, on oltava suunnitelma, nähtävä mahdollisuuksia ja uhkia ja on oltava kykyä suunnitelmien toteuttamiseen. Ohjelma sen sijaan vain laskee mekaanisesti sille etukäteen ohjelmoitujen arviointiohjeiden mukaan, asettaa niitä paremmuusjärjestykseen ja kehittelee suotuisimpia jatkoja pidemmälle.

Tietokoneella ei ole yhtään älyä, ei sen enempää kuin pihalla olevalla kivellä.

Lue lisää

Puhun ihmisälyn ja koneälyn alkuperästä, en siitä, onko koneäly aitoa älykkyyttä Analogia on, että ympäristö tuottaa "älyn" molemmissa tapauksissa.

Sitä paitsi shakkiohjelmat perustuvat moneen muuhunkin asiaan kuin Brute force-laskentaan. Niistä on tehty myös pelaamalla oppivia versioita, mutta niiden taso ei ole ainakaan toistaiseksi noussut kovin korkealle vaihtoehtojen astronomisen määrän takia.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Siksi juuri ihmettelen näkemyseroamme tässä asiassa. Hawking ei ainakaan vielä tuottanut minulle yllätystä:

"Artificial-intelligence (AI) research is now progressing rapidly. Recent landmarks such as self-driving cars, a computer winning at Jeopardy! and the digital personal assistants Siri, Google Now and Cortana are merely symptoms of an IT arms race.."

Nuo ovat vedenkirkkaasti tuloksia mutkikkaiden ohjelmistojen täysin ihmisvetoisesta kehityksestä, ei edes "merely symptoms" mistään muusta.

"Such achievements will probably pale against what the coming decades will bring."

Sorry, Sir; tuo on pelkkää tuntemattoman taivasteluun perustuvaa visiointia.

"...we cannot predict what we might achieve when this intelligence is magnified by the tools that AI may provide, but the eradication of war, disease, and poverty would be high on anyone's list. Success in creating AI would be the biggest event in human history."

Helpompaa on ennakoida, että itse ohjelmansa tuottava tietokone ei voi perustua pelkästään nykyiseen digitaaliseen suorittimeen.

Lue lisää

Ilmeisesti tekoälyn määritelmäsi on kovin suppea ja pidät koneen kykyä itsenäiseen ongelmanratkaisuun uusissa tilanteissa tekoälynä vain, jos taustalla toimiva järjestelmä ei ole miltään osin ihmisen laatima.

Kielitoimiston määritelmä:

Tekoäly tarkoittaa sellaisia tietokoneen toimintoja, jotka jäljittelevät ihmiselle tyypillisiä älykkyyttä vaativia toimintoja

illuminatus kirjoitti:

Puhun ihmisälyn ja koneälyn alkuperästä, en siitä, onko koneäly aitoa älykkyyttä Analogia on, että ympäristö tuottaa "älyn" molemmissa tapauksissa.

Sitä paitsi shakkiohjelmat perustuvat moneen muuhunkin asiaan kuin Brute force-laskentaan. Niistä on tehty myös pelaamalla oppivia versioita, mutta niiden taso ei ole ainakaan toistaiseksi noussut kovin korkealle vaihtoehtojen astronomisen määrän takia.

Lue lisää

"Puhun ihmisälyn ja koneälyn alkuperästä ... Analogia on, että ympäristö tuottaa "älyn" molemmissa tapauksissa."

Tietokoneiden näennäisen älyn takana on oikea äly, tietoinen ja päämääräänsä pyrkivä ohjelmoija. Shakin tapauksessa hänen on kyettävä kertomaan ohjelmalle, mitkä asiat tekevät asemasta kulloinkin vahvan ja mitkä heikon. Asemalle on kyettävä antamaan numeerinen arvo. Arvioiminen vaatii pelin syvällistä ymmärrystä, nappuloiden liikkumisen ja pelin lopullisen päämäärän tuntemus ei vielä riitä mihinkään.

Vastaavasti ihmisen todellisen älyn takana on todellinen ja rajattoman älykäs Luoja-Jumala. Tässä on analogia: äly voi syntyä vain älystä. Näennäisen älynkin luominen vaatii ihmiseltä paljon. Huoli siitä, että näennäinen äly itsestään voisi muuttua todelliseksi älyksi, on varmasti aiheeton. Määrä ei voi tässä korvata laatua: suuri määrä näennäistä älykkyyttä on vain suuri määrä älyttömyyttä.

*JC kirjoitti:

"Puhun ihmisälyn ja koneälyn alkuperästä ... Analogia on, että ympäristö tuottaa "älyn" molemmissa tapauksissa."

Tietokoneiden näennäisen älyn takana on oikea äly, tietoinen ja päämääräänsä pyrkivä ohjelmoija. Shakin tapauksessa hänen on kyettävä kertomaan ohjelmalle, mitkä asiat tekevät asemasta kulloinkin vahvan ja mitkä heikon. Asemalle on kyettävä antamaan numeerinen arvo. Arvioiminen vaatii pelin syvällistä ymmärrystä, nappuloiden liikkumisen ja pelin lopullisen päämäärän tuntemus ei vielä riitä mihinkään.

Vastaavasti ihmisen todellisen älyn takana on todellinen ja rajattoman älykäs Luoja-Jumala. Tässä on analogia: äly voi syntyä vain älystä. Näennäisen älynkin luominen vaatii ihmiseltä paljon. Huoli siitä, että näennäinen äly itsestään voisi muuttua todelliseksi älyksi, on varmasti aiheeton. Määrä ei voi tässä korvata laatua: suuri määrä näennäistä älykkyyttä on vain suuri määrä älyttömyyttä.

Lue lisää

Älykkyys on suoraan sidoksissa aivojen ominaisuuksiin, ja sinunkin aivosi ovat evoluution muokkaamat - ja aivojesi älyn lisäksi sinua ohjaavat mm. vietit, vaistot ja ympäristön vaatimukset.

SInut on ympäristösi ohjelmoinut.

illuminatus kirjoitti:

Älykkyys on suoraan sidoksissa aivojen ominaisuuksiin, ja sinunkin aivosi ovat evoluution muokkaamat - ja aivojesi älyn lisäksi sinua ohjaavat mm. vietit, vaistot ja ympäristön vaatimukset.

SInut on ympäristösi ohjelmoinut.

Lue lisää

Mutta kuinka evoluutio selittää huomattavat älykkyyden vaihtelut ihmisten kesken? Jos älykkyys ja myös sen puute ovat periytyviä, kuinka vähemmän älykkäitä ihmisiä on edelleen niin paljon keskuudessamme? Eikö älyn puute olisi evoluutiolle huomattava rasite, eikö nykyään tulisi olla vain älykkäitä ihmisiä, pitkän "kehityksen" tuloksena?

Itse tiedän rappeutumisen olevan tässä selittäjänä. Mainitsemasi vietit ja vaistot ovat tietysti hallitsevampia vähemmän älykkäiden joukossa. Siten rappio on heidän keskuudessaan edennyt ja siten selittyy vähemmän älykkäiden ihmisten suurehko määrä.

Ja toki tässä suhteessa siunatummat ihmiset viihtyvät kaltaistensa seurassa. Heidän jälkeläistensä rappeutuminen on huomattavasti vähäisempää, hitaampaa. Mutta on samalla muistettava, että pelkkä äly ei riitä. Älykäskin ihminen voi eksyä totuudesta jos hänen luonteensa ei ole tarpeeksi vahva, jos hän lankeaa kiusauksiin ja haluaa kehitellä omat maailmanselityksensä.

Vähemmän älykkäälle valheen tielle joutuminen on näkemäni mukaan vielä suurempi onnettomuus.

"SInut on ympäristösi ohjelmoinut."

Ei, vaan älymme kuvastaa Luojaamme.

*JC kirjoitti:

Mutta kuinka evoluutio selittää huomattavat älykkyyden vaihtelut ihmisten kesken? Jos älykkyys ja myös sen puute ovat periytyviä, kuinka vähemmän älykkäitä ihmisiä on edelleen niin paljon keskuudessamme? Eikö älyn puute olisi evoluutiolle huomattava rasite, eikö nykyään tulisi olla vain älykkäitä ihmisiä, pitkän "kehityksen" tuloksena?

Itse tiedän rappeutumisen olevan tässä selittäjänä. Mainitsemasi vietit ja vaistot ovat tietysti hallitsevampia vähemmän älykkäiden joukossa. Siten rappio on heidän keskuudessaan edennyt ja siten selittyy vähemmän älykkäiden ihmisten suurehko määrä.

Ja toki tässä suhteessa siunatummat ihmiset viihtyvät kaltaistensa seurassa. Heidän jälkeläistensä rappeutuminen on huomattavasti vähäisempää, hitaampaa. Mutta on samalla muistettava, että pelkkä äly ei riitä. Älykäskin ihminen voi eksyä totuudesta jos hänen luonteensa ei ole tarpeeksi vahva, jos hän lankeaa kiusauksiin ja haluaa kehitellä omat maailmanselityksensä.

Vähemmän älykkäälle valheen tielle joutuminen on näkemäni mukaan vielä suurempi onnettomuus.

"SInut on ympäristösi ohjelmoinut."

Ei, vaan älymme kuvastaa Luojaamme.

Lue lisää

"Mutta kuinka evoluutio selittää huomattavat älykkyyden vaihtelut ihmisten kesken?"

Periytyvä älykkyys on erittäin vaikeasti mitattava asia. Suuri osa älykkyyden eroista selittyy ympäristöllä. Globaalissa mittakaavassa jo kehitysaikana saatava ravintokin vaikuttaa. Tätä voisi verrata lihaksistoon. Erot lihaksien määrässä ihmisten kesken ovat valtavat, mutta vain osa niistä selittyy genetiikalla. Suurin osa selittyy harjoittelulla ja ravinnolla.

Kun hyvää luotettavaa mittaria ei ole, niin periytyvän älykkyyden eroja voi pitää "huomattavana" tai aivan vastaavana kuin muidenkin periytyvien ominaisuuksien vaihtelua. Kaiken kaikkiaan ihminen nuorena lajina on geneettisesti hyvin yhtenäinen laji. Helsingin ja Tukholman kotihiiret eroavat geneettisesti toisistaan enemmän kuin Kalaharin Sanit eroavat suomalaisista.

Älä siis murehdi. Kyllä sinäkin mahdut ihan normaalin vaihteluväliin perinnöllisiltä ominaisuuksiltasi. Se mitä omaksumasi fundamentalistinen usko on tehnyt kyvyllesi ajatella loogisesti on kokonaan eri asia.

illuminatus kirjoitti:

Enpä ole amatööri minäkään, en täysin edes tekoälyn suhteen :-)

http://www.independent.co.uk/news/science/stephen-hawking-transcendence-looks-at-the-implications-of-artificial-intelligence--but-are-we-taking-ai-seriously-enough-9313474.html#4

Lue lisää

Ja tässä Hawkingia på finska:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014120318887907_ul.shtml

*JC kirjoitti:

"Nykyinenkään koneäly ei periaatteellisessa mielessä ole niin kaukana ihmisälystä kuin usein ajatellaan, toiminnallisesti kyllä."

Ei, vaan juuri päinvastoin. Toiminnalisesti ei ole niin oleellista, syntyykö toiminta neuronien välisten reaktioiden aivoissa vaiko elektronien liikkeiden mikropiireissä tuloksena.

Periaatteelisesti ero on aivan oleelinen. Tietokoneen toiminta vain näyttää älykkäältä (esim. shakki), mutta se ei sitä lainkaan ole. Ihmiseltä taas vaatii älykkyyttä pelata shakkia hyvin, on oltava suunnitelma, nähtävä mahdollisuuksia ja uhkia ja on oltava kykyä suunnitelmien toteuttamiseen. Ohjelma sen sijaan vain laskee mekaanisesti sille etukäteen ohjelmoitujen arviointiohjeiden mukaan, asettaa niitä paremmuusjärjestykseen ja kehittelee suotuisimpia jatkoja pidemmälle.

Tietokoneella ei ole yhtään älyä, ei sen enempää kuin pihalla olevalla kivellä.

Lue lisää

Kyllä tuo on olennaista:

"Toiminnalisesti ei ole niin oleellista, syntyykö toiminta neuronien välisten reaktioiden aivoissa vaiko elektronien liikkeiden mikropiireissä tuloksena."

Aivojen ajattelutoiminta voi muuttaa aivojen rakennetta, mutta ohjelman ajaminen ei vaikuta tietokoneen mikropiireihin. Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone, jossa sähkövarauksen määrät sekä kemiallisten yhdisteiden liikkeet ja pitoisuudet ohjaavat tietojenkäsittelyä binäärisen logiikan sijasta ja lisäksi. Vain mikropiirien kytkennät ja logiikka ohjaavat tietokoneen ohjelmansuoritusta, aivoja näiden lisäksi kemialliset ja sähkökenttävaikutukset.

Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi. Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia.

illuminatus kirjoitti:

Ilmeisesti tekoälyn määritelmäsi on kovin suppea ja pidät koneen kykyä itsenäiseen ongelmanratkaisuun uusissa tilanteissa tekoälynä vain, jos taustalla toimiva järjestelmä ei ole miltään osin ihmisen laatima.

Kielitoimiston määritelmä:

Tekoäly tarkoittaa sellaisia tietokoneen toimintoja, jotka jäljittelevät ihmiselle tyypillisiä älykkyyttä vaativia toimintoja

Lue lisää

Tekoälyn määritelmä kelpaa minulle, erityisesi sanoessaan tietokoneen toimintojen jäljittelevän ihmiselle tyypiliistä älykkyyttä.

Kielitoimiston vika ei ole tuon väärinkäsittäminen tarkoittamaan, että tietokoneen toiminta voisi osoittaa "ihmiselle tyypillistä" älykkyyttä.

Ihmisälykkyyden osoittamiseen ei tarvita sitä, että tietokoneen ohjelmisto olisi kokonaan muun kuin ihmisen laatima. Riittäisi, että ohjelmassa olisi edes pieni toiminto, jonka syntyminen ei olisi ollut sitä edeltäneen ohjelmiston toimintojen kokonaisuudessaan ohjaama.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Ja tässä Hawkingia på finska:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014120318887907_ul.shtml

Lue lisää

Ammattikokemuksen perusteella en voi yhtyä Hawkingin näkemykseen (jos se on lehdessä siteerattu oikein):

"Hänen näkemyksensä mukaan laitteet jatkaisivat ihmisen alulle panemisen jälkeen itsensä kehittämistä omillaan ja ne pystyisivät suunnittelemaan itsensä uusiksi yhä kiihtyvämmällä tahdilla."

Itse koetan omaksua kosmologiset näkemykseni Hawkingilta ja hänen ammattikollegoiltaan.

Uskon silti, että tietosysteemien tulevaan kehitykseen voi liittyä Hesarin artikkelissa tarkasteltuja vaaroja. Niihin ei mielestäni kuulu tahdon ja tietoisuuden yllättävä ilmaantuminen tietokoneiisiin nykyisellä tekniikkapohjalla.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ammattikokemuksen perusteella en voi yhtyä Hawkingin näkemykseen (jos se on lehdessä siteerattu oikein):

"Hänen näkemyksensä mukaan laitteet jatkaisivat ihmisen alulle panemisen jälkeen itsensä kehittämistä omillaan ja ne pystyisivät suunnittelemaan itsensä uusiksi yhä kiihtyvämmällä tahdilla."

Itse koetan omaksua kosmologiset näkemykseni Hawkingilta ja hänen ammattikollegoiltaan.

Uskon silti, että tietosysteemien tulevaan kehitykseen voi liittyä Hesarin artikkelissa tarkasteltuja vaaroja. Niihin ei mielestäni kuulu tahdon ja tietoisuuden yllättävä ilmaantuminen tietokoneiisiin nykyisellä tekniikkapohjalla.

Lue lisää

>Uskon silti, että tietosysteemien tulevaan kehitykseen voi liittyä Hesarin artikkelissa tarkasteltuja vaaroja. Niihin ei mielestäni kuulu tahdon ja tietoisuuden yllättävä ilmaantuminen tietokoneiisiin nykyisellä tekniikkapohjalla.

Toisaalta vain kreationistit ovat täällä tähän saakka ajatelleet, että juuri nykyinen tekniikkapohja (ja tiedepohja yleensäkin) ovat parasta mihin ihminen koskaan kykenee – ja siksi (kreationismin) jumala.

Vaikea on kyllä minunkaan ajatella, että tahto ja tietoisuus ilmestyisivät nykyisiä paljon hienompiinkaan koneisiin joskus täysin puskista. Ei se kyllä niin mene.

RepeRuutikallo kirjoitti:

>Uskon silti, että tietosysteemien tulevaan kehitykseen voi liittyä Hesarin artikkelissa tarkasteltuja vaaroja. Niihin ei mielestäni kuulu tahdon ja tietoisuuden yllättävä ilmaantuminen tietokoneiisiin nykyisellä tekniikkapohjalla.

Toisaalta vain kreationistit ovat täällä tähän saakka ajatelleet, että juuri nykyinen tekniikkapohja (ja tiedepohja yleensäkin) ovat parasta mihin ihminen koskaan kykenee – ja siksi (kreationismin) jumala.

Vaikea on kyllä minunkaan ajatella, että tahto ja tietoisuus ilmestyisivät nykyisiä paljon hienompiinkaan koneisiin joskus täysin puskista. Ei se kyllä niin mene.

Lue lisää

Eivät nuo hienommat koneetkaan puskasta ponnahda:

"..ilmestyisivät nykyisiä paljon hienompiinkaan koneisiin.."

Olen työurallani ja sen jälkeen seurannut tarkoin tietotekniikan kehitystä ja sen erilaisia visioita. Digitaalisen ohjelmansuorittimen osalta kyseessä on koko ajan ollut ja on edelleen suorituskyvyn kasvu (kvanttilaskentakin olisi tätä) sekä koon ja hinnan kutistuminen. Minkäänlaista toimintaperustan olennaista muutosta ole ollut näkyvissäkään, kaikkein vähiten sellaista, jonka varassa laitteiston "oma" tahto ja tietoisuus voisivat toteutua.

Palstaltakin näkee, että vapaan tahdon ja tietoisuuden olemus myös ihmisillä on melkein kokonaan tuntematon ja kiistanalainen ilmiö. Niiden selitykset - paitsi jumalalliset - nojaavat tiukasti ihmisen biologiseen rakenteeseen ja evoluutiolla kehittymiseen. Mielestäni jotakin vastaavaa täytyisi lisätä myös tietotekniikkaan, jotta hawkinglaiset kohkaamiset tekoälyn valtaannoususta voisivat olla realistisia.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Eivät nuo hienommat koneetkaan puskasta ponnahda:

"..ilmestyisivät nykyisiä paljon hienompiinkaan koneisiin.."

Olen työurallani ja sen jälkeen seurannut tarkoin tietotekniikan kehitystä ja sen erilaisia visioita. Digitaalisen ohjelmansuorittimen osalta kyseessä on koko ajan ollut ja on edelleen suorituskyvyn kasvu (kvanttilaskentakin olisi tätä) sekä koon ja hinnan kutistuminen. Minkäänlaista toimintaperustan olennaista muutosta ole ollut näkyvissäkään, kaikkein vähiten sellaista, jonka varassa laitteiston "oma" tahto ja tietoisuus voisivat toteutua.

Palstaltakin näkee, että vapaan tahdon ja tietoisuuden olemus myös ihmisillä on melkein kokonaan tuntematon ja kiistanalainen ilmiö. Niiden selitykset - paitsi jumalalliset - nojaavat tiukasti ihmisen biologiseen rakenteeseen ja evoluutiolla kehittymiseen. Mielestäni jotakin vastaavaa täytyisi lisätä myös tietotekniikkaan, jotta hawkinglaiset kohkaamiset tekoälyn valtaannoususta voisivat olla realistisia.

Lue lisää

>Mielestäni jotakin vastaavaa täytyisi lisätä myös tietotekniikkaan, jotta hawkinglaiset kohkaamiset tekoälyn valtaannoususta voisivat olla realistisia.

Eikö iso osa vahvaan tekoälyyn tulevaisuudessa luottavista juuri oleta jotain kvanttitietokoneiden ja biotietokoneiden, jossa osa sen piirirakenteista olisi molekyyleistä muodostunut, yhdistämistä robottiin, jolla on raajat työskentelyä varten? En mitään terminaattoria tarkoita, vaan ihan vakavasti kysyn.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tekoälyn määritelmä kelpaa minulle, erityisesi sanoessaan tietokoneen toimintojen jäljittelevän ihmiselle tyypiliistä älykkyyttä.

Kielitoimiston vika ei ole tuon väärinkäsittäminen tarkoittamaan, että tietokoneen toiminta voisi osoittaa "ihmiselle tyypillistä" älykkyyttä.

Ihmisälykkyyden osoittamiseen ei tarvita sitä, että tietokoneen ohjelmisto olisi kokonaan muun kuin ihmisen laatima. Riittäisi, että ohjelmassa olisi edes pieni toiminto, jonka syntyminen ei olisi ollut sitä edeltäneen ohjelmiston toimintojen kokonaisuudessaan ohjaama.

Lue lisää

Tuo tekoälyn yleinen määritelmä ei tarkoita, että koneella pitäisi olla "ei-ihmisperäisiä toimintoja". Eikä sitäkään, että koneella pitäisi olla esim. tietoisuutta, tunteita, tai että tekoälyn tulisi toimia jotenkin aivojen kaltaisesti. Sillä, onko tekoäly pohjimmiltaan mitenkään ihmisälyn kaltaista, ei ylipäätään ole pitkässä juoksussa mitään väliä, jos emme itse kykene erottamaan koneälyä inhimillisestä. Eikä tuo ihmisälynkaltaisuus ole myöskään ainoa tavoite, jota tekoälytutkimuksessa on.

Eikä noilla yliopistoilla asiassa mitään väärinkäsitystä ole vaikka kielitoimisto vain toistaakin muiden sanomisia. Tietokoneen ikiomaakin älykkyyttää todellakin pidetään täysin mahdollisena tulevaisuuden skenaariona (ja niin pidän minäkin), aikataulu ja ratkaisun luonne on toki joiltakin osin avoin, eikä sitä kannata odotella vielä joulumarkkinoille, muitta mahdottomalta se ei millään perusteella näytä. Ihmisälyn puhdas jäljittely on toki paljon helpompaa, mutta se haaste onkin jo nyt monessa suhteessa taklattu.

Kuten ennenkin sanoin, kun tästä on intetty: eipä se ihmisälykään tai "koneistomme" ole pohjimmiltaan meistä yksilöistä itsestämme peräisin vaan olemme koneiden tapaan ympäristömme tuotos. Sinunkin fenotyyppisi pohjautuu perimääsi koodiin ja ympäristön vaikutuksiin. Ja noiden ympäristösi tuottamiin ominaisuuksiin pohjautuu kykysi havainnoida ympäristöäsi ja tehdä valintoja.

Sanaa mahdoton kannattaisi käyttää varoen teknologiasta puhuttaessa, varsinkin kun tuo mahdottomuus ei ole millään perusteella ilmeistä. Eipä niiden koneiden pitänyt koskaan kyetä lentämäänkään tai kuuhun pitänyt päästä.

illuminatus kirjoitti:

Tuo tekoälyn yleinen määritelmä ei tarkoita, että koneella pitäisi olla "ei-ihmisperäisiä toimintoja". Eikä sitäkään, että koneella pitäisi olla esim. tietoisuutta, tunteita, tai että tekoälyn tulisi toimia jotenkin aivojen kaltaisesti. Sillä, onko tekoäly pohjimmiltaan mitenkään ihmisälyn kaltaista, ei ylipäätään ole pitkässä juoksussa mitään väliä, jos emme itse kykene erottamaan koneälyä inhimillisestä. Eikä tuo ihmisälynkaltaisuus ole myöskään ainoa tavoite, jota tekoälytutkimuksessa on.

Eikä noilla yliopistoilla asiassa mitään väärinkäsitystä ole vaikka kielitoimisto vain toistaakin muiden sanomisia. Tietokoneen ikiomaakin älykkyyttää todellakin pidetään täysin mahdollisena tulevaisuuden skenaariona (ja niin pidän minäkin), aikataulu ja ratkaisun luonne on toki joiltakin osin avoin, eikä sitä kannata odotella vielä joulumarkkinoille, muitta mahdottomalta se ei millään perusteella näytä. Ihmisälyn puhdas jäljittely on toki paljon helpompaa, mutta se haaste onkin jo nyt monessa suhteessa taklattu.

Kuten ennenkin sanoin, kun tästä on intetty: eipä se ihmisälykään tai "koneistomme" ole pohjimmiltaan meistä yksilöistä itsestämme peräisin vaan olemme koneiden tapaan ympäristömme tuotos. Sinunkin fenotyyppisi pohjautuu perimääsi koodiin ja ympäristön vaikutuksiin. Ja noiden ympäristösi tuottamiin ominaisuuksiin pohjautuu kykysi havainnoida ympäristöäsi ja tehdä valintoja.

Sanaa mahdoton kannattaisi käyttää varoen teknologiasta puhuttaessa, varsinkin kun tuo mahdottomuus ei ole millään perusteella ilmeistä. Eipä niiden koneiden pitänyt koskaan kyetä lentämäänkään tai kuuhun pitänyt päästä.

Lue lisää

>Tietokoneen ikiomaakin älykkyyttää todellakin pidetään täysin mahdollisena tulevaisuuden skenaariona (ja niin pidän minäkin), aikataulu ja ratkaisun luonne on toki joiltakin osin avoin, eikä sitä kannata odotella vielä joulumarkkinoille

Nys sää vasta sen kerrot. Mitä mää nys sittem pojalle hommaan. :(

>Eipä niiden koneiden pitänyt koskaan kyetä lentämäänkään tai kuuhun pitänyt päästä.

Jo 1930-luvulla engelsmannit kehittelivät ajatuksia kuumatkan toteuttamiskelpoisesta tekniikasta. Arvaako (tai tietääkö) kukaan, mitä pidettiin suurimpana (ja vielä silloin ylikäymättömänä) haasteena?

kyssäri kirjoitti:

>Mielestäni jotakin vastaavaa täytyisi lisätä myös tietotekniikkaan, jotta hawkinglaiset kohkaamiset tekoälyn valtaannoususta voisivat olla realistisia.

Eikö iso osa vahvaan tekoälyyn tulevaisuudessa luottavista juuri oleta jotain kvanttitietokoneiden ja biotietokoneiden, jossa osa sen piirirakenteista olisi molekyyleistä muodostunut, yhdistämistä robottiin, jolla on raajat työskentelyä varten? En mitään terminaattoria tarkoita, vaan ihan vakavasti kysyn.

Lue lisää

Noilla sanoillahan sitä oletellaan, nanokone kolmantena pyöränä:

"Eikö iso osa vahvaan tekoälyyn tulevaisuudessa luottavista juuri oleta jotain kvanttitietokoneiden ja biotietokoneiden.."

En ole varma, ymmärtävätkö tekoälyn tulevaa ylivaltaa kauhistelevat välttämättä yhdenkään noista sanoista merkitystä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Noilla sanoillahan sitä oletellaan, nanokone kolmantena pyöränä:

"Eikö iso osa vahvaan tekoälyyn tulevaisuudessa luottavista juuri oleta jotain kvanttitietokoneiden ja biotietokoneiden.."

En ole varma, ymmärtävätkö tekoälyn tulevaa ylivaltaa kauhistelevat välttämättä yhdenkään noista sanoista merkitystä.

Lue lisää

>>En ole varma, ymmärtävätkö tekoälyn tulevaa ylivaltaa kauhistelevat välttämättä yhdenkään noista sanoista merkitystä.

illuminatus kirjoitti:

>>En ole varma, ymmärtävätkö tekoälyn tulevaa ylivaltaa kauhistelevat välttämättä yhdenkään noista sanoista merkitystä.

Taisin tulla vähän liioitelleeksi

Jaksaisitko silti vähän konkretisoida käsitystäsi siitä, miten tulevaisuuden kvanttinanobiotietokone voisi päästä niin omavaraiseksi, että se kykenee kehittämään uusia toimintoja aikaisempien rakentajiensa ja ohjelmoijiensa tahdon ohi ja vastaisesti.

"Sillä, onko tekoäly pohjimmiltaan mitenkään ihmisälyn kaltaista, ei ylipäätään ole pitkässä juoksussa mitään väliä, jos emme itse kykene erottamaan koneälyä inhimillisestä."

Siis yläpuolelle tason, jolla kone täysin jäljittelee myös ihmismäistä tahtoa ja tietoisuutta, ja pystyy toteuttamaan tahtoaan myös vastoin ihmiskunnan tahtoa. Eihän noissa katastrofivaroitteluissa muuten ole järkeä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Taisin tulla vähän liioitelleeksi

Jaksaisitko silti vähän konkretisoida käsitystäsi siitä, miten tulevaisuuden kvanttinanobiotietokone voisi päästä niin omavaraiseksi, että se kykenee kehittämään uusia toimintoja aikaisempien rakentajiensa ja ohjelmoijiensa tahdon ohi ja vastaisesti.

"Sillä, onko tekoäly pohjimmiltaan mitenkään ihmisälyn kaltaista, ei ylipäätään ole pitkässä juoksussa mitään väliä, jos emme itse kykene erottamaan koneälyä inhimillisestä."

Siis yläpuolelle tason, jolla kone täysin jäljittelee myös ihmismäistä tahtoa ja tietoisuutta, ja pystyy toteuttamaan tahtoaan myös vastoin ihmiskunnan tahtoa. Eihän noissa katastrofivaroitteluissa muuten ole järkeä.

Lue lisää

Tossa on kuukauden takaa uutinen siihen suuntaan.

http://www.newscientist.com/article/mg22429932.200-computer-with-humanlike-learning-will-program-itself.html#.VH8cd0PMgnh

tommonen juttu kirjoitti:

Tossa on kuukauden takaa uutinen siihen suuntaan.

http://www.newscientist.com/article/mg22429932.200-computer-with-humanlike-learning-will-program-itself.html#.VH8cd0PMgnh

Lue lisää

Taitaa olla tuttua vanhastaan:

"Neural networks, which make up half of DeepMind's computer architecture, have been around for decades but are receiving renewed attention as more powerful computers take advantage of them."

Pari vuosikymmentä sitten käytin Kohosen (TKK) hermoverkkolaskentaa erääseen tilastoanalyysiin yllättävän hyvin tuloksin.

http://cis.legacy.ics.tkk.fi/jhimberg/dippa/node4.html

Voin silti vakuuttaa kyseessä olleen tavanomaisen tietokoneen ohjelmoinnin tavanomaiseen tapaan, joskin erityisen kooditulkin kautta. Ei mitään tietoista ja tahtovaa henkeä pullossa.

En toki epäile, etteikö ohjelmointi- ja laitekehitys ole vielä vahvistanut näitäkin ratkaisuja. Olennaista uutta en niissä tuostakaan artikkelista havainnut, sitä ei ole edes sinne tänne ripoteltu tekoälyhypetys.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Taitaa olla tuttua vanhastaan:

"Neural networks, which make up half of DeepMind's computer architecture, have been around for decades but are receiving renewed attention as more powerful computers take advantage of them."

Pari vuosikymmentä sitten käytin Kohosen (TKK) hermoverkkolaskentaa erääseen tilastoanalyysiin yllättävän hyvin tuloksin.

http://cis.legacy.ics.tkk.fi/jhimberg/dippa/node4.html

Voin silti vakuuttaa kyseessä olleen tavanomaisen tietokoneen ohjelmoinnin tavanomaiseen tapaan, joskin erityisen kooditulkin kautta. Ei mitään tietoista ja tahtovaa henkeä pullossa.

En toki epäile, etteikö ohjelmointi- ja laitekehitys ole vielä vahvistanut näitäkin ratkaisuja. Olennaista uutta en niissä tuostakaan artikkelista havainnut, sitä ei ole edes sinne tänne ripoteltu tekoälyhypetys.

Lue lisää

Miksi joku robotti jolla ois bioniset tai kokonaan keinotekoiset aivot ei vois olla todellisuutta satojen vuosien päästä? Niitä aivoja ne vois sitten hurjan laskutehon ja muun avulla itse muokata vielä paremmiksi käsillään koko ajan eli konkreettisesti muokata. Eikö tämmöinen vois kehittyä ihmistä älykkäämmäksi? Ei huomenna eikä kymmenen vuoden kuluttua mutta ehkä satojen vuosien päästä?

http://theconversation.com/its-time-to-build-a-bionic-brain-for-smarter-research-23435

tieteenharrastaja kirjoitti:

Taisin tulla vähän liioitelleeksi

Jaksaisitko silti vähän konkretisoida käsitystäsi siitä, miten tulevaisuuden kvanttinanobiotietokone voisi päästä niin omavaraiseksi, että se kykenee kehittämään uusia toimintoja aikaisempien rakentajiensa ja ohjelmoijiensa tahdon ohi ja vastaisesti.

"Sillä, onko tekoäly pohjimmiltaan mitenkään ihmisälyn kaltaista, ei ylipäätään ole pitkässä juoksussa mitään väliä, jos emme itse kykene erottamaan koneälyä inhimillisestä."

Siis yläpuolelle tason, jolla kone täysin jäljittelee myös ihmismäistä tahtoa ja tietoisuutta, ja pystyy toteuttamaan tahtoaan myös vastoin ihmiskunnan tahtoa. Eihän noissa katastrofivaroitteluissa muuten ole järkeä.

Lue lisää

Haluat siis, että spekuloin oikein kunnolla? :-)

Korostaisin ensin sitä, että tekoälyyn liittyvät eksistentialistiset riskit eivät välttämättä edellytä koneelta aitoa tietoisuutta tai aitoa omaa tahtoa. Riski syntyy myös silloin, jos tekoälyjärjestelmälle voi jollakin tapaa määritellä ihmiskunnalle vaarallisen tavoitteen.

Jos tuon tavoitteenkin pitää syntyä ilman ihmistä, niin eräs skenaario voisi (Bostromia mukaellen) olla sellainen, jossa avustettu mutta puutteellisesti kontrolloitu konepohjaisesti tapahtuva sukupolvittainen koneidenkehitysprosessi tuottaa konesukupolven (siis vaikka ilman koneen aitoa tietoisuuttakin), joka tekee jonkin ihmiselle vaarallisen päätelmän ja siksi tekee jotakin olemassaolomme vaarantavaa. Tuohon liittyy tietysti paljon reunaehtoja, jotta tuo olisi aidosti mahdollista ja vaarallista.

Villimmässä spekuloinnissa tuo prosessi kykenisi sitten itsenäisesti valmistamaankin nuo konesukupolvet, ja vielä villimmässä toimimaan täysin itsenäisesti meidän olemassaolomme vaarantaen - ja siinä villeimmässä olla myös aidosti tietoinenkin, jos tietoisuuden olemus tunnetaan niin hyvin, että kone voi tietoisen laitteen valmistaa. Tuon kaiken edellyttämiä teknisiä innovaatioita en kuitenkaan turhaan ala arvailemaan. Kaikki tuosta ei ole lähitulevaisuutta, suurimmat haasteet ovat softapuolella.

Mutta se älyn jäljittely on jo tätä päivää. Koneiden osaaminen kasvaa ja se ei ole täysin riskitöntä. Nuo älyn jäljittelyyn perustuvat tekoälyjärjestelmät tulevat ylittämään keskivertoihmisen älyn jo lähivuosikymmeninä. Hyvin kontrolloitu järjestelmä-/laitekehitys tuskin koskaan johtaa täydelliseen katastrofiin, mutta juuri tuontapaisten riskien tiedostamiseen ja hallintaan nuo "vouhkaajiksi nimeämäsi" tahot keskittyvät.

Ja se homman heikoin lenkki, ihminen, voi varmasti soveltaa tätäkin tekniikkaa itselleen vahingollisesti. Prosessin ei tarvitse olla omavarainen, jotta riski olisi olemassa.

vielä lisää kirjoitti:

Miksi joku robotti jolla ois bioniset tai kokonaan keinotekoiset aivot ei vois olla todellisuutta satojen vuosien päästä? Niitä aivoja ne vois sitten hurjan laskutehon ja muun avulla itse muokata vielä paremmiksi käsillään koko ajan eli konkreettisesti muokata. Eikö tämmöinen vois kehittyä ihmistä älykkäämmäksi? Ei huomenna eikä kymmenen vuoden kuluttua mutta ehkä satojen vuosien päästä?

http://theconversation.com/its-time-to-build-a-bionic-brain-for-smarter-research-23435

Lue lisää

Tulee mieleen Japanin valtion viidennen sukupolven tietokoneen kehitysprojekti kolmisenkymmentä vuotta sitten:

"...proposes applying this approach to the study of the brain by creating a simulating the biological thought process within a new computer system.
In short: build a bionic brain."

Minusta tuo näyttää ehdotukselta simuloida aivojen analogista tietokonetta uudenlaisella (?) digitaalisella tietokoneella. Ei siitä näy, että tuo simulaatio osaisi itse kehittää itseään älykkäämmäksi.

illuminatus kirjoitti:

Haluat siis, että spekuloin oikein kunnolla? :-)

Korostaisin ensin sitä, että tekoälyyn liittyvät eksistentialistiset riskit eivät välttämättä edellytä koneelta aitoa tietoisuutta tai aitoa omaa tahtoa. Riski syntyy myös silloin, jos tekoälyjärjestelmälle voi jollakin tapaa määritellä ihmiskunnalle vaarallisen tavoitteen.

Jos tuon tavoitteenkin pitää syntyä ilman ihmistä, niin eräs skenaario voisi (Bostromia mukaellen) olla sellainen, jossa avustettu mutta puutteellisesti kontrolloitu konepohjaisesti tapahtuva sukupolvittainen koneidenkehitysprosessi tuottaa konesukupolven (siis vaikka ilman koneen aitoa tietoisuuttakin), joka tekee jonkin ihmiselle vaarallisen päätelmän ja siksi tekee jotakin olemassaolomme vaarantavaa. Tuohon liittyy tietysti paljon reunaehtoja, jotta tuo olisi aidosti mahdollista ja vaarallista.

Villimmässä spekuloinnissa tuo prosessi kykenisi sitten itsenäisesti valmistamaankin nuo konesukupolvet, ja vielä villimmässä toimimaan täysin itsenäisesti meidän olemassaolomme vaarantaen - ja siinä villeimmässä olla myös aidosti tietoinenkin, jos tietoisuuden olemus tunnetaan niin hyvin, että kone voi tietoisen laitteen valmistaa. Tuon kaiken edellyttämiä teknisiä innovaatioita en kuitenkaan turhaan ala arvailemaan. Kaikki tuosta ei ole lähitulevaisuutta, suurimmat haasteet ovat softapuolella.

Mutta se älyn jäljittely on jo tätä päivää. Koneiden osaaminen kasvaa ja se ei ole täysin riskitöntä. Nuo älyn jäljittelyyn perustuvat tekoälyjärjestelmät tulevat ylittämään keskivertoihmisen älyn jo lähivuosikymmeninä. Hyvin kontrolloitu järjestelmä-/laitekehitys tuskin koskaan johtaa täydelliseen katastrofiin, mutta juuri tuontapaisten riskien tiedostamiseen ja hallintaan nuo "vouhkaajiksi nimeämäsi" tahot keskittyvät.

Ja se homman heikoin lenkki, ihminen, voi varmasti soveltaa tätäkin tekniikkaa itselleen vahingollisesti. Prosessin ei tarvitse olla omavarainen, jotta riski olisi olemassa.

Lue lisää

Kiitos. Tuo oli minusta jo lähempänä Hesarin atikkelin realistisempia vaaroja, joita ovat mutkikkaiden (silti ihmisten kirjoittamien) IT-sovellusten yllättävien toimintamuotojen tai vaaralliseen käyttöön saatettavien analyysitulosten riskit. Kone on siinä vain passiivinen apuri, sössimiset on ihmisten pakko tehdö itse.

Ihmisen älykkyys ei kuitenkaan ole pelkkää tietovarastoa, aritmetiikkaa ja logiikkaa, jossa IT on jo kauan sitten meidät päihittänyt. Siihen kuuluvat nähdäkseni myös tietoisen persoonan sisältä lähtevät tunteet, arvot ja tahtotilat, joita tietotekniikka ei nyt eikä kohta itse pysty tuottamaan, vaan saa syöttötietoinaan. Sellaisina ne pysyvät, vaikka paranevat ohjelmat sallisivat niiden miten tarkan simuloinnin tahansa. Tietokoneohjelman korkea tietoisuus vaatisi neurobiologien mukaan laitepeustakseen biologisen ruumiin.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kyllä tuo on olennaista:

"Toiminnalisesti ei ole niin oleellista, syntyykö toiminta neuronien välisten reaktioiden aivoissa vaiko elektronien liikkeiden mikropiireissä tuloksena."

Aivojen ajattelutoiminta voi muuttaa aivojen rakennetta, mutta ohjelman ajaminen ei vaikuta tietokoneen mikropiireihin. Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone, jossa sähkövarauksen määrät sekä kemiallisten yhdisteiden liikkeet ja pitoisuudet ohjaavat tietojenkäsittelyä binäärisen logiikan sijasta ja lisäksi. Vain mikropiirien kytkennät ja logiikka ohjaavat tietokoneen ohjelmansuoritusta, aivoja näiden lisäksi kemialliset ja sähkökenttävaikutukset.

Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi. Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia.

Lue lisää

"Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone..."

Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin.

On kiintoisa kysymys mitä äly on ja mitä sen synty aivoissa vaatii. Voisin sanoa, että oivallus on älyn osoitus. Tietokone ei ole koskaan oivaltanut mitään, se vain laskee mekaanisesti ohjelmansa mukaan. Se siis toistaa ja soveltaa ohjelmansa (ohjemoijansa) älyä sitä suorittaessaan.

Tunnetusti tietokone on ihmistä vahvempi shakinpelaaja. Tästä ei tule kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, että kone kykenisi minkäänlaiseen ajatteluun. En ymmärrä, miksi "tekoälyä" - siis älyllisen toiminnan näyttelyä - jotkut pitävät (jossain määrin) aitoon älyyn verrattavana tai jopa sen uhkana.

"Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi."

Onhan eläimilläkin oltava aivot, jotta ne pärjäisivät luonnossa. "Oppimalla saatu tieto" kasvattaa (tieto)viisautta, ei juurikaan älyä. Toki aivot voivat kehittyä niitä paljon käytettäessä, mutta silloin kyse on yksilönkehityksestä, ei evoluutiosta.

"Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia."

Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta? Eikö ole eräänlaista jakomielistä ateismia, ettei näe todisteita Jumalasta missään, mutta silti uskoo hänen olemassaoloonsa?

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Mutta kuinka evoluutio selittää huomattavat älykkyyden vaihtelut ihmisten kesken?"

Periytyvä älykkyys on erittäin vaikeasti mitattava asia. Suuri osa älykkyyden eroista selittyy ympäristöllä. Globaalissa mittakaavassa jo kehitysaikana saatava ravintokin vaikuttaa. Tätä voisi verrata lihaksistoon. Erot lihaksien määrässä ihmisten kesken ovat valtavat, mutta vain osa niistä selittyy genetiikalla. Suurin osa selittyy harjoittelulla ja ravinnolla.

Kun hyvää luotettavaa mittaria ei ole, niin periytyvän älykkyyden eroja voi pitää "huomattavana" tai aivan vastaavana kuin muidenkin periytyvien ominaisuuksien vaihtelua. Kaiken kaikkiaan ihminen nuorena lajina on geneettisesti hyvin yhtenäinen laji. Helsingin ja Tukholman kotihiiret eroavat geneettisesti toisistaan enemmän kuin Kalaharin Sanit eroavat suomalaisista.

Älä siis murehdi. Kyllä sinäkin mahdut ihan normaalin vaihteluväliin perinnöllisiltä ominaisuuksiltasi. Se mitä omaksumasi fundamentalistinen usko on tehnyt kyvyllesi ajatella loogisesti on kokonaan eri asia.

Lue lisää

Jos se, että uskon vain yhteen Jumalan ja Hänen luomistyönsä, on fundamentalismia, olkoon sitten niin. Uskoni on selkeä, ilman epäilyksiä. Siitä seuraava maailmankäsitys antaa vahvan pohjan loogiselle ajattelulle. Ero muuttuvaiseen ja kovin epäuskottavaan, mielikuvitukselliseen evolutionismiin on suuri.

Selityksesi älykkyyden ja evoluution välisestä suhteesta jää epäselväksi. Suuren älykkyydenhän tulisi olla kaikkein merkittävin valintaetu. Oman kokemukseni perusteella moni ihminen suorastaan karttaa ajatustyötä ja asioiden selvittämistä itselleen. Kovin moni ihminen vain hyväksyy hänelle annetut selitykset tosiasioina, vaikka ne valitettavan usein ovat kaikkea muuta.

Kreationismi näkee tämän heikkoutena ja rappiona, mutta ei siltikään tuomitse ketään.

Mutta heidän, jotka tietävät ja myös kykenevät lausumaan tietonsa julki selväsanaisesti, velvollisuutensa on auttaa kannoissaan ja mielipiteissään horjuvia.

Kirjoitan tälle palstalle luomisopin totuuden puolesta, valheellista ja jumalatonta evolutionismia vastaan.

*JC kirjoitti:

Jos se, että uskon vain yhteen Jumalan ja Hänen luomistyönsä, on fundamentalismia, olkoon sitten niin. Uskoni on selkeä, ilman epäilyksiä. Siitä seuraava maailmankäsitys antaa vahvan pohjan loogiselle ajattelulle. Ero muuttuvaiseen ja kovin epäuskottavaan, mielikuvitukselliseen evolutionismiin on suuri.

Selityksesi älykkyyden ja evoluution välisestä suhteesta jää epäselväksi. Suuren älykkyydenhän tulisi olla kaikkein merkittävin valintaetu. Oman kokemukseni perusteella moni ihminen suorastaan karttaa ajatustyötä ja asioiden selvittämistä itselleen. Kovin moni ihminen vain hyväksyy hänelle annetut selitykset tosiasioina, vaikka ne valitettavan usein ovat kaikkea muuta.

Kreationismi näkee tämän heikkoutena ja rappiona, mutta ei siltikään tuomitse ketään.

Mutta heidän, jotka tietävät ja myös kykenevät lausumaan tietonsa julki selväsanaisesti, velvollisuutensa on auttaa kannoissaan ja mielipiteissään horjuvia.

Kirjoitan tälle palstalle luomisopin totuuden puolesta, valheellista ja jumalatonta evolutionismia vastaan.

Lue lisää

"Jos se, että uskon vain yhteen Jumalan ja Hänen luomistyönsä, on fundamentalismia, olkoon sitten niin."

Se, että asetat dogmisi todellisuuden edelle on fundamentalismia. Se, että hylkäät järjen ja logiikan on fundamentalismia.

"Siitä seuraava maailmankäsitys antaa vahvan pohjan loogiselle ajattelulle."

On todella harmi, että et pysty näkemään omien kirjoitustesi koomisuutta. Oli kyse lajirajoista tai maailmankaikkeuden iästä, niin onnistut olemaan täydellisesti näkemättä havaintojesi ja johtopäätöstesi täydellistä ristiriitaa.

"Selityksesi älykkyyden ja evoluution välisestä suhteesta jää epäselväksi."

Väitteesi perusteet olivat täysin epäselvät. Väitit, että älykkyyden perinnölliset erot älykkyydessä ovat suuret. Et perustellut väitettäsi mitenkään, vaan se oli tyypillinen "musta tuntuu tältä" möläytys, jota et osannut loogisesti mitenkään perustella. Sinun on edelleen näemmä mahdoton ymmärtää, että kaikki päähäsi pälkähtävät ajatukset eivät ole automaattisesti tosia. Erityisesti jos kuvittelet, että joku toinen uskoisi väitteesi, sinun tulisi osata perustella ne edes jotenkin loogisesti, jos sinulla on käsitys, mitä looginen perustelu tarkoittaa.

"Suuren älykkyydenhän tulisi olla kaikkein merkittävin valintaetu."

Ensinnäkään älykkyys ei ole yksiulotteinen ominaisuus, vaan älykkyyttä on monta lajia ja useimmat niistä vaikeasti mitattavia. Miten perustelet, että älykkyys ei ole "hygieniatekijä", vaan tekijä, joka edistää yksilön menestymistä sitä enemmän mitä enemmän älykkyyttä on?

"Oman kokemukseni perusteella moni ihminen suorastaan karttaa ajatustyötä ja asioiden selvittämistä itselleen."

En epäile yhtään, etteikö sinulla olisi tästä omakohtaisia kokemuksia.

*JC kirjoitti:

"Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone..."

Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin.

On kiintoisa kysymys mitä äly on ja mitä sen synty aivoissa vaatii. Voisin sanoa, että oivallus on älyn osoitus. Tietokone ei ole koskaan oivaltanut mitään, se vain laskee mekaanisesti ohjelmansa mukaan. Se siis toistaa ja soveltaa ohjelmansa (ohjemoijansa) älyä sitä suorittaessaan.

Tunnetusti tietokone on ihmistä vahvempi shakinpelaaja. Tästä ei tule kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, että kone kykenisi minkäänlaiseen ajatteluun. En ymmärrä, miksi "tekoälyä" - siis älyllisen toiminnan näyttelyä - jotkut pitävät (jossain määrin) aitoon älyyn verrattavana tai jopa sen uhkana.

"Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi."

Onhan eläimilläkin oltava aivot, jotta ne pärjäisivät luonnossa. "Oppimalla saatu tieto" kasvattaa (tieto)viisautta, ei juurikaan älyä. Toki aivot voivat kehittyä niitä paljon käytettäessä, mutta silloin kyse on yksilönkehityksestä, ei evoluutiosta.

"Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia."

Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta? Eikö ole eräänlaista jakomielistä ateismia, ettei näe todisteita Jumalasta missään, mutta silti uskoo hänen olemassaoloonsa?

Lue lisää

"Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin."

Eihän tuo ole mikään digitaalisuuden määritelmä. Tuolla ymmärryksellä vaikka diesel-moottori on "digitaalinen" koska se joko käy tai ei käy. Ota nyt selvää mitä "digitaalinen" tarkoittaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalisuus

"Onhan eläimilläkin oltava aivot, jotta ne pärjäisivät luonnossa."

Osalla on, osalla ei ole. Kysymys kuuluu mitä laadullisia eroja ihmisen lähimmillä sukulaisilla ja ihmisellä on aivotoiminnassaan? Keskeisin ero näyttää olevan symbolinen kieli, joka on "ylärakenne" varsinaisen hermotoiminnan päällä. Yleensä "inhimillisyytenä" ei pidetä kylmän loogista päättelyä, vaan sellaisia ominaisuuksia kuin uteliaisuus, empatia, käsitys oikeudenmukaisuudesta jne. Nämä ominaisuudet taas jaamme eläinten kanssa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kyllä tuo on olennaista:

"Toiminnalisesti ei ole niin oleellista, syntyykö toiminta neuronien välisten reaktioiden aivoissa vaiko elektronien liikkeiden mikropiireissä tuloksena."

Aivojen ajattelutoiminta voi muuttaa aivojen rakennetta, mutta ohjelman ajaminen ei vaikuta tietokoneen mikropiireihin. Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone, jossa sähkövarauksen määrät sekä kemiallisten yhdisteiden liikkeet ja pitoisuudet ohjaavat tietojenkäsittelyä binäärisen logiikan sijasta ja lisäksi. Vain mikropiirien kytkennät ja logiikka ohjaavat tietokoneen ohjelmansuoritusta, aivoja näiden lisäksi kemialliset ja sähkökenttävaikutukset.

Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi. Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia.

Lue lisää

Tietokoneohjelmalla voidaan simuloida analogisia järjestelmiä. Tietokoneohjelmien digitaalinen perusluonne ei siis millään lailla ole ongelma teköälyn luonnissa.

Teköälyn ei tarvitse muuttaa laitteistoa, jossa sitä ajetaan, riittää että teköälyohjelma muokkaa itseään eli tekoälyohjelmaa.

*JC kirjoitti:

Jos se, että uskon vain yhteen Jumalan ja Hänen luomistyönsä, on fundamentalismia, olkoon sitten niin. Uskoni on selkeä, ilman epäilyksiä. Siitä seuraava maailmankäsitys antaa vahvan pohjan loogiselle ajattelulle. Ero muuttuvaiseen ja kovin epäuskottavaan, mielikuvitukselliseen evolutionismiin on suuri.

Selityksesi älykkyyden ja evoluution välisestä suhteesta jää epäselväksi. Suuren älykkyydenhän tulisi olla kaikkein merkittävin valintaetu. Oman kokemukseni perusteella moni ihminen suorastaan karttaa ajatustyötä ja asioiden selvittämistä itselleen. Kovin moni ihminen vain hyväksyy hänelle annetut selitykset tosiasioina, vaikka ne valitettavan usein ovat kaikkea muuta.

Kreationismi näkee tämän heikkoutena ja rappiona, mutta ei siltikään tuomitse ketään.

Mutta heidän, jotka tietävät ja myös kykenevät lausumaan tietonsa julki selväsanaisesti, velvollisuutensa on auttaa kannoissaan ja mielipiteissään horjuvia.

Kirjoitan tälle palstalle luomisopin totuuden puolesta, valheellista ja jumalatonta evolutionismia vastaan.

Lue lisää

"Suuren älykkyydenhän tulisi olla kaikkein merkittävin valintaetu. "

Suuri älykkyys on merkittävä valintaetu, mutta evolutiivisesti sen hinta on varsin suuri. Alla oleva lainaus on samansuuntainen muiden lähteiden kanssa. Aivot kiäyttävät myös lähes 20 % kehon käyttämästä energiasta.
Myös aivojen kehittyminen vaatii pitkän ajan, joka tekee sen, että älykkään lajin "pentuvaihe" on pitkä.
Et näköjään ole kovinkaan hyvin perehtynyt evoluutioteoriaan, kun näet älykkyyden kasvun noin selvänä etuna. Varsinkin olosuhteissa, joissa ravinnon saanti on ollut erityisen niukkaa, paljon energiaa vaativat aivot ovat olleet rasite.

"Tutkimukset osoittavat, että aivot kuluttavat paljon energiaa ja ravin­toaineita. Vähän yli viidesosa kaikes­ta sisään hengittämästämme ha­pesta päätyy aivoihin. Noin puolet kaikesta glukoosista kulutetaan ai­voissa. Yli 20% proteiineistamme käytetään aivojen hyväksi. "

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCsQFjAB&url=http%3A%2F%2Fwww.tiedonpuu.fi%2Flehti%2Flehti.php%3Fsivu%3Daihe%26juttu%3D2009b3%26kode%3D&ei=MQuAVPHiDqT4yQOY7IGYCQ&usg=AFQjCNEi5QHXIUEn2aoF9K35OrAyHHag2A&bvm=bv.80642063,d.bGQ

Tiedän asioista riittävästi kyetäkseni lausumaan selväsanaisesti, että kreationismi on uskonnollista roskaa, jota tiede ei tue millään lailla. Evoluution ja kreationismin kiista oli ohi ennen kuin se oli kunnolla alkanutkaan.

*JC kirjoitti:

"Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone..."

Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin.

On kiintoisa kysymys mitä äly on ja mitä sen synty aivoissa vaatii. Voisin sanoa, että oivallus on älyn osoitus. Tietokone ei ole koskaan oivaltanut mitään, se vain laskee mekaanisesti ohjelmansa mukaan. Se siis toistaa ja soveltaa ohjelmansa (ohjemoijansa) älyä sitä suorittaessaan.

Tunnetusti tietokone on ihmistä vahvempi shakinpelaaja. Tästä ei tule kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, että kone kykenisi minkäänlaiseen ajatteluun. En ymmärrä, miksi "tekoälyä" - siis älyllisen toiminnan näyttelyä - jotkut pitävät (jossain määrin) aitoon älyyn verrattavana tai jopa sen uhkana.

"Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi."

Onhan eläimilläkin oltava aivot, jotta ne pärjäisivät luonnossa. "Oppimalla saatu tieto" kasvattaa (tieto)viisautta, ei juurikaan älyä. Toki aivot voivat kehittyä niitä paljon käytettäessä, mutta silloin kyse on yksilönkehityksestä, ei evoluutiosta.

"Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia."

Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta? Eikö ole eräänlaista jakomielistä ateismia, ettei näe todisteita Jumalasta missään, mutta silti uskoo hänen olemassaoloonsa?

Lue lisää

>En ymmärrä, miksi "tekoälyä" - siis älyllisen toiminnan näyttelyä - jotkut pitävät (jossain määrin) aitoon älyyn verrattavana tai jopa sen uhkana.

Et varmaan, sillä tällöin ei puhuta nykyhetkestä vaan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Sorrut siis siihen hupsuimpien kreationistien satoja kertoja toistuneeseen aivotuhnuun, jossa kulloinenkin nykytiede nähdään vuodesta toiseen tieteen ikuisesti korkeimpana ja koskaan ylittämättömänä vaiheena, vaikka kaikki ympärillämme ja uutisissa kertoo ihan muuta.

>Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta?

On vain rehellistä todeta, että sellaisia objektiivisia havaintoja ei ole toistaiseksi tehty. Subjektiivinen vakuuttuminen on silti mahdollista ja ihan toinen juttu.

>Eikö ole eräänlaista jakomielistä ateismia, ettei näe todisteita Jumalasta missään, mutta silti uskoo hänen olemassaoloonsa?

Rehellinen ihminen ei voi millään väittää, että Jumalasta olisi selkeitä, objektiivisia todisteita. On täysin loogista henkilökohtaisesti uskoa kaikki Jumalasta lähteväksi ja samalla myöntää, että asian todistaminen alioikeudessa pitävästi on toistaiseksi – ja ehkä ikuisesti – täysin mahdotonta.

*JC kirjoitti:

"Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone..."

Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin.

On kiintoisa kysymys mitä äly on ja mitä sen synty aivoissa vaatii. Voisin sanoa, että oivallus on älyn osoitus. Tietokone ei ole koskaan oivaltanut mitään, se vain laskee mekaanisesti ohjelmansa mukaan. Se siis toistaa ja soveltaa ohjelmansa (ohjemoijansa) älyä sitä suorittaessaan.

Tunnetusti tietokone on ihmistä vahvempi shakinpelaaja. Tästä ei tule kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, että kone kykenisi minkäänlaiseen ajatteluun. En ymmärrä, miksi "tekoälyä" - siis älyllisen toiminnan näyttelyä - jotkut pitävät (jossain määrin) aitoon älyyn verrattavana tai jopa sen uhkana.

"Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi."

Onhan eläimilläkin oltava aivot, jotta ne pärjäisivät luonnossa. "Oppimalla saatu tieto" kasvattaa (tieto)viisautta, ei juurikaan älyä. Toki aivot voivat kehittyä niitä paljon käytettäessä, mutta silloin kyse on yksilönkehityksestä, ei evoluutiosta.

"Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia."

Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta? Eikö ole eräänlaista jakomielistä ateismia, ettei näe todisteita Jumalasta missään, mutta silti uskoo hänen olemassaoloonsa?

Lue lisää

"Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin."

Neuropsykologian mukaan aivot toimivat rinnakkain sekä analogisena, että digitaalisena tietokoneena. Vaikka yksittäisessä aksonissa ja dendriinissä aktiopotentiaali eteneekin digitaalisena pulssitaajuuskoodattuna signaalina, niin hahmotus tapahtuu rinnakkaisprosessointina pitkälle analogisesti. Juuri tästä johtuu aivojen tehokkuus.

Näin ainakin sen vähän vanhentuneen tiedon mukaan, mikä minulla asiasta on.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kiitos. Tuo oli minusta jo lähempänä Hesarin atikkelin realistisempia vaaroja, joita ovat mutkikkaiden (silti ihmisten kirjoittamien) IT-sovellusten yllättävien toimintamuotojen tai vaaralliseen käyttöön saatettavien analyysitulosten riskit. Kone on siinä vain passiivinen apuri, sössimiset on ihmisten pakko tehdö itse.

Ihmisen älykkyys ei kuitenkaan ole pelkkää tietovarastoa, aritmetiikkaa ja logiikkaa, jossa IT on jo kauan sitten meidät päihittänyt. Siihen kuuluvat nähdäkseni myös tietoisen persoonan sisältä lähtevät tunteet, arvot ja tahtotilat, joita tietotekniikka ei nyt eikä kohta itse pysty tuottamaan, vaan saa syöttötietoinaan. Sellaisina ne pysyvät, vaikka paranevat ohjelmat sallisivat niiden miten tarkan simuloinnin tahansa. Tietokoneohjelman korkea tietoisuus vaatisi neurobiologien mukaan laitepeustakseen biologisen ruumiin.

Lue lisää

Luin kauan sitten kirjan "Koneet, jotka synnyttävät ajatuksia". Siinä ainakin haaveiltiin itse oppivasta koneesta, jolle olisi ajettu vain perusohjelma ja jonka oppiminen (muistaakseni) perustui ainakin osin sumeaan logiikkaan. Tällöin koneen toiminnan taso ei määräytyisi ainakaan suoraan perusohjelmoinnista, vaan myös siitä, millaisetn "kehityskaaren" se kävisi oppiessaan. Vähän kuin geenit ja ympäristötekijät älyn kehittymisessä.

Tosin kirja on vanha, eikä läheskään kaikki silloin asetetut toiveet ole näyttäneet edenneen.
Yksi ongelma taitaa olla sekin, että kukaan ei itse asiassa osaa tarkasti määritellä, mitä äly ja ajattelu on. Kiinalainen huone ei taida riittää ainakaan kaikkien mielestä koneälyn kriteeriksi.

Evoluutio toimii kirjoitti:

"Suuren älykkyydenhän tulisi olla kaikkein merkittävin valintaetu. "

Suuri älykkyys on merkittävä valintaetu, mutta evolutiivisesti sen hinta on varsin suuri. Alla oleva lainaus on samansuuntainen muiden lähteiden kanssa. Aivot kiäyttävät myös lähes 20 % kehon käyttämästä energiasta.
Myös aivojen kehittyminen vaatii pitkän ajan, joka tekee sen, että älykkään lajin "pentuvaihe" on pitkä.
Et näköjään ole kovinkaan hyvin perehtynyt evoluutioteoriaan, kun näet älykkyyden kasvun noin selvänä etuna. Varsinkin olosuhteissa, joissa ravinnon saanti on ollut erityisen niukkaa, paljon energiaa vaativat aivot ovat olleet rasite.

"Tutkimukset osoittavat, että aivot kuluttavat paljon energiaa ja ravin­toaineita. Vähän yli viidesosa kaikes­ta sisään hengittämästämme ha­pesta päätyy aivoihin. Noin puolet kaikesta glukoosista kulutetaan ai­voissa. Yli 20% proteiineistamme käytetään aivojen hyväksi. "

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCsQFjAB&url=http%3A%2F%2Fwww.tiedonpuu.fi%2Flehti%2Flehti.php%3Fsivu%3Daihe%26juttu%3D2009b3%26kode%3D&ei=MQuAVPHiDqT4yQOY7IGYCQ&usg=AFQjCNEi5QHXIUEn2aoF9K35OrAyHHag2A&bvm=bv.80642063,d.bGQ

Tiedän asioista riittävästi kyetäkseni lausumaan selväsanaisesti, että kreationismi on uskonnollista roskaa, jota tiede ei tue millään lailla. Evoluution ja kreationismin kiista oli ohi ennen kuin se oli kunnolla alkanutkaan.

Lue lisää

>Et näköjään ole kovinkaan hyvin perehtynyt evoluutioteoriaan, kun näet älykkyyden kasvun noin selvänä etuna.

Ei se ole perehtynyt ollenkaan. Tällaiset ovat "merkityksettömiä yksityiskohtia", kun "totuus" on kuitenkin Luominen.
Miksi siis perehtyä ja nähdä vaivaa, kun apologeettinen mutuilu on paljon kivempaa.

*JC kirjoitti:

"Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone..."

Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin.

On kiintoisa kysymys mitä äly on ja mitä sen synty aivoissa vaatii. Voisin sanoa, että oivallus on älyn osoitus. Tietokone ei ole koskaan oivaltanut mitään, se vain laskee mekaanisesti ohjelmansa mukaan. Se siis toistaa ja soveltaa ohjelmansa (ohjemoijansa) älyä sitä suorittaessaan.

Tunnetusti tietokone on ihmistä vahvempi shakinpelaaja. Tästä ei tule kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, että kone kykenisi minkäänlaiseen ajatteluun. En ymmärrä, miksi "tekoälyä" - siis älyllisen toiminnan näyttelyä - jotkut pitävät (jossain määrin) aitoon älyyn verrattavana tai jopa sen uhkana.

"Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi."

Onhan eläimilläkin oltava aivot, jotta ne pärjäisivät luonnossa. "Oppimalla saatu tieto" kasvattaa (tieto)viisautta, ei juurikaan älyä. Toki aivot voivat kehittyä niitä paljon käytettäessä, mutta silloin kyse on yksilönkehityksestä, ei evoluutiosta.

"Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia."

Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta? Eikö ole eräänlaista jakomielistä ateismia, ettei näe todisteita Jumalasta missään, mutta silti uskoo hänen olemassaoloonsa?

Lue lisää

"Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta? Eikö ole eräänlaista jakomielistä ateismia, ettei näe todisteita Jumalasta missään, mutta silti uskoo hänen olemassaoloonsa?"

Suomennan tämän sillä tapaa, että usko ilman täyttä fundamentalistista varmuutta Raamatun totuudesta ei ole Herralle kelvollista uskoa, vaan luotijuna helvettiin.

Tuntunee miellyttävältä omata lisenssi Jumalan valtaviin ajatuksiin.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kiitos. Tuo oli minusta jo lähempänä Hesarin atikkelin realistisempia vaaroja, joita ovat mutkikkaiden (silti ihmisten kirjoittamien) IT-sovellusten yllättävien toimintamuotojen tai vaaralliseen käyttöön saatettavien analyysitulosten riskit. Kone on siinä vain passiivinen apuri, sössimiset on ihmisten pakko tehdö itse.

Ihmisen älykkyys ei kuitenkaan ole pelkkää tietovarastoa, aritmetiikkaa ja logiikkaa, jossa IT on jo kauan sitten meidät päihittänyt. Siihen kuuluvat nähdäkseni myös tietoisen persoonan sisältä lähtevät tunteet, arvot ja tahtotilat, joita tietotekniikka ei nyt eikä kohta itse pysty tuottamaan, vaan saa syöttötietoinaan. Sellaisina ne pysyvät, vaikka paranevat ohjelmat sallisivat niiden miten tarkan simuloinnin tahansa. Tietokoneohjelman korkea tietoisuus vaatisi neurobiologien mukaan laitepeustakseen biologisen ruumiin.

Lue lisää

Niin, mahdollisesta sössimisestä ihminen vastaa viime kädessä joka tapauksessa itse, koska on juuri ihmisen asia varmistaa, etteivät nuo hurjemmatkin skenaariot toteudu.

Nuo "tunteet, arvot ja tahtotilat" kuuluvat kuitenkin siihen joukkoon asioita, joista koneiden antamaa vaikutelmaa emme aikanaan tule kykenemään erottamaan aidoista. Tuo voi tapahtua yllättävänkin äkkiä. Neurobiologinen ruumiskin melkoisella varmuudella (Näreahon mielipiteestä huolimatta) redusoituu silkaksi fysiikaksi. Tuo asia on toki edelleen pahasti keskeneräinen.

*JC kirjoitti:

"Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone..."

Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin.

On kiintoisa kysymys mitä äly on ja mitä sen synty aivoissa vaatii. Voisin sanoa, että oivallus on älyn osoitus. Tietokone ei ole koskaan oivaltanut mitään, se vain laskee mekaanisesti ohjelmansa mukaan. Se siis toistaa ja soveltaa ohjelmansa (ohjemoijansa) älyä sitä suorittaessaan.

Tunnetusti tietokone on ihmistä vahvempi shakinpelaaja. Tästä ei tule kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, että kone kykenisi minkäänlaiseen ajatteluun. En ymmärrä, miksi "tekoälyä" - siis älyllisen toiminnan näyttelyä - jotkut pitävät (jossain määrin) aitoon älyyn verrattavana tai jopa sen uhkana.

"Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi."

Onhan eläimilläkin oltava aivot, jotta ne pärjäisivät luonnossa. "Oppimalla saatu tieto" kasvattaa (tieto)viisautta, ei juurikaan älyä. Toki aivot voivat kehittyä niitä paljon käytettäessä, mutta silloin kyse on yksilönkehityksestä, ei evoluutiosta.

"Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia."

Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta? Eikö ole eräänlaista jakomielistä ateismia, ettei näe todisteita Jumalasta missään, mutta silti uskoo hänen olemassaoloonsa?

Lue lisää

Tarkemmin katsoen aivojen analogisuus kyllä näkyy:

"Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin."

Aivosignaali (aktiopotentiaali) syntyy neuronissa (hermosolu) eikä synapsissa (hermosolujen välinen liitos). Sen syntyminen riippuu neuroniin synapseista tulevia hermohaaroja (dendriitti) pitkin saapuvan sähkövarauksen kumuloituneesta kokonaissummasta tietyssä ajassa. Vaikka aktiopotentiaalin olemassaolo on binäärinen ilmiö kuten säliön ylivuoto, sen aiheutuminen ja vahvuus määräytyvät analogisesti kuten säiliön täyttyminen ja ylivuodon virta. Neuronin toimintalogiikka ei myöskään riipu siihen tulevien dendriittien binäärisistä tiloista (kuten tietokoneen virtapiirin), vaan niistä sähkövarauksen yhteismäärästä.

Syntynyt aktiopotentiaali etenee lähteviä hermohaaroja (aksoni) pitkin synapseihin, joista se joko siirtyy synapsin dendriitiin ja sitä kautta toiseen neuroniin tai ei siirry. Siirtyminen voidaan nähdä binäärisenä ilmiönä, mutta senkin logiikkaan vaikuttaa joukko analogisia prosesseja, jotka voivat myös heikentää tai vahvistaa siirtyvää potentiaalia. Synapsin toiminta voi potentiaalin siirtymisestä myös pysyvästi muuttua.

Aivojen analogisuus ei tietenkään estä niiden digitaalista simulointia tietokoneohjelmalla, mutta tekee sen paljon mutkikkaamaksi kuin pelkän synapsikytkentöjen jäljittelyn.

*JC kirjoitti:

"Perusrakenteeltaan aivot ovat analoginen (eikä digitaalinen) tietokone..."

Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin.

On kiintoisa kysymys mitä äly on ja mitä sen synty aivoissa vaatii. Voisin sanoa, että oivallus on älyn osoitus. Tietokone ei ole koskaan oivaltanut mitään, se vain laskee mekaanisesti ohjelmansa mukaan. Se siis toistaa ja soveltaa ohjelmansa (ohjemoijansa) älyä sitä suorittaessaan.

Tunnetusti tietokone on ihmistä vahvempi shakinpelaaja. Tästä ei tule kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, että kone kykenisi minkäänlaiseen ajatteluun. En ymmärrä, miksi "tekoälyä" - siis älyllisen toiminnan näyttelyä - jotkut pitävät (jossain määrin) aitoon älyyn verrattavana tai jopa sen uhkana.

"Muihin eläimiin vertaamalla ymmärtää ihmisaivojen rakenteen evoluution tuottamaksi ja ihmisten älykkyyden erityispiirteet oppimalla saaduksi tiedoksi."

Onhan eläimilläkin oltava aivot, jotta ne pärjäisivät luonnossa. "Oppimalla saatu tieto" kasvattaa (tieto)viisautta, ei juurikaan älyä. Toki aivot voivat kehittyä niitä paljon käytettäessä, mutta silloin kyse on yksilönkehityksestä, ei evoluutiosta.

"Yrityksesi saada aivoista Jumalan olemassaolon objektiivinen todiste ovat täysin toivottomia."

Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta? Eikö ole eräänlaista jakomielistä ateismia, ettei näe todisteita Jumalasta missään, mutta silti uskoo hänen olemassaoloonsa?

Lue lisää

Noinhan se on ja enemmänkin:

"Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta?"

Uskoni on uskon (ja toivon) varassa. Nimitän toivoni perusteiksi mielestäni Jumalaan viittaavia subjektiivisia tuntemuksiani ja päätelmiäni, joista yhdelläkään ei ole tukenaan objektiivisia havaintoja. Perusteita siis on, mutta mikään niistä ei ole jokaisen ihmisen vakuuttava ja siis objektiivinen.

Yhtenä uskonkappaleenani onkin nykyisin, etta Jumalalla on syynsä olla antamatta olemassaolostaan ihmisille objektiivista todistetta. Tuo näennäisesti mieletön kanta on kyllä ymmärrettävissä, ja sen syistä voi tuottaa omia ihmisolettamuksia, jotka tietenkin jäävät äärettömän kauas taivaallisesta todellisuudesta. En silti usko olevan läheskään yksin tässä ajatusmallissa; ainakin körttiseuroissa kuulee paljon sen suuntaista.

Ana Digi kirjoitti:

"Onko todella näin? Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin."

Neuropsykologian mukaan aivot toimivat rinnakkain sekä analogisena, että digitaalisena tietokoneena. Vaikka yksittäisessä aksonissa ja dendriinissä aktiopotentiaali eteneekin digitaalisena pulssitaajuuskoodattuna signaalina, niin hahmotus tapahtuu rinnakkaisprosessointina pitkälle analogisesti. Juuri tästä johtuu aivojen tehokkuus.

Näin ainakin sen vähän vanhentuneen tiedon mukaan, mikä minulla asiasta on.

Lue lisää

Tuossa 10.48 kirjoittamassani on aihetta tosissaan harrastaneen saama suhteellisen tuore käsitys aivojen analogisuudesta:

"Näin ainakin sen vähän vanhentuneen tiedon mukaan, mikä minulla asiasta on."

Etenevä aktiopotentiaali ei siis ole pulssikoodattu signaali, koska mikään toiminto aivoissa ei sen pulssien lukumäärää laske, vaan pelkästään siirtyneen sähkävaraussumman. Pulssisuus on vain signaalin syntymistavan sivutuote.

Tiedon koodaukselle aivoissa on monia ratkaisuja aistisignaalin suorasta kopiosta (näkö- ja kuuulokuori molekyylien vertailun (hajukäämi) kautta synapsihahmoihin (hakutekijät ja tiedon yhdistely). Vaikka tieto koodauksesta on monin tavoin vajanaista, käsitys synapsihahmojen keskeisestä roolista korkeassa tietoisuudessa tuntuu olevan vakiintunut.

teknoäly kirjoitti:

Tietokoneohjelmalla voidaan simuloida analogisia järjestelmiä. Tietokoneohjelmien digitaalinen perusluonne ei siis millään lailla ole ongelma teköälyn luonnissa.

Teköälyn ei tarvitse muuttaa laitteistoa, jossa sitä ajetaan, riittää että teköälyohjelma muokkaa itseään eli tekoälyohjelmaa.

Lue lisää

Ylempänä jo totesin, että analogista järjestelmää voi aina simuloida digitaalisella, mutta ei päinvastoin. Syvä ja mutkikas analoginen systeemi - kuten aivot tai vaikkapa asteroidivyöke ja sää - voi kuitenkin olla hyvin vaikea digitaalinen simuloitava tarkalla tasolla. Saattaa käydä niin, että digitaalisen ratkaisun laskenta-aika ylittää sen, jona simuloitava kohde laskee (näyttää) sen analogisesti.

"Teköälyn ei tarvitse muuttaa laitteistoa, jossa sitä ajetaan, riittää että teköälyohjelma muokkaa itseään eli tekoälyohjelmaa."

Kun kaikki ohjelman "itsensä tekemät" muutokset on ensin koodattava yksikäsitteisesti (tai vähän sattumalla höystettynä) alkuperäiseenkin ohjelmaan, ajatus tietokoneohjelman omavaraisesta kehityksestä edeltäjäänsä olennaisesti paremmaksi onkin illuusio.

Ellei tekoälyohjelma pysty muuttamaan tai tyhjästä rakentamaan allaan olevaa laitteistoa, kuvitelma itseään paremman tietokoneen omavaraisesti rakentavasta tietokoneesta on pelkkä harha.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuossa 10.48 kirjoittamassani on aihetta tosissaan harrastaneen saama suhteellisen tuore käsitys aivojen analogisuudesta:

"Näin ainakin sen vähän vanhentuneen tiedon mukaan, mikä minulla asiasta on."

Etenevä aktiopotentiaali ei siis ole pulssikoodattu signaali, koska mikään toiminto aivoissa ei sen pulssien lukumäärää laske, vaan pelkästään siirtyneen sähkävaraussumman. Pulssisuus on vain signaalin syntymistavan sivutuote.

Tiedon koodaukselle aivoissa on monia ratkaisuja aistisignaalin suorasta kopiosta (näkö- ja kuuulokuori molekyylien vertailun (hajukäämi) kautta synapsihahmoihin (hakutekijät ja tiedon yhdistely). Vaikka tieto koodauksesta on monin tavoin vajanaista, käsitys synapsihahmojen keskeisestä roolista korkeassa tietoisuudessa tuntuu olevan vakiintunut.

Lue lisää

Pulssikoodattua ei olisi pitänyt ottaa kirjaimellisesti, mutta kun kerran siihen mennään, niin seuraava lause ei ole tarkka: "koska mikään toiminto aivoissa ei sen pulssien lukumäärää laske, vaan pelkästään siirtyneen sähkävaraussumman."

Sähkövaraussumma on suoraan verrannollinen pulssien määrään. Synapsi "laskee" pulssit samoin kuin integraattori ja tietyn rajan jälkeen liipaistuu.

Ei tästä sen enempää.

Ana Digi kirjoitti:

Pulssikoodattua ei olisi pitänyt ottaa kirjaimellisesti, mutta kun kerran siihen mennään, niin seuraava lause ei ole tarkka: "koska mikään toiminto aivoissa ei sen pulssien lukumäärää laske, vaan pelkästään siirtyneen sähkävaraussumman."

Sähkövaraussumma on suoraan verrannollinen pulssien määrään. Synapsi "laskee" pulssit samoin kuin integraattori ja tietyn rajan jälkeen liipaistuu.

Ei tästä sen enempää.

Lue lisää

Pahoittelen nipotusta. Olen tottunut siihen, että pulssikoodaus tuottaa johonkin koodiavaimeen viittaavia binäärilukuja.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Jos se, että uskon vain yhteen Jumalan ja Hänen luomistyönsä, on fundamentalismia, olkoon sitten niin."

Se, että asetat dogmisi todellisuuden edelle on fundamentalismia. Se, että hylkäät järjen ja logiikan on fundamentalismia.

"Siitä seuraava maailmankäsitys antaa vahvan pohjan loogiselle ajattelulle."

On todella harmi, että et pysty näkemään omien kirjoitustesi koomisuutta. Oli kyse lajirajoista tai maailmankaikkeuden iästä, niin onnistut olemaan täydellisesti näkemättä havaintojesi ja johtopäätöstesi täydellistä ristiriitaa.

"Selityksesi älykkyyden ja evoluution välisestä suhteesta jää epäselväksi."

Väitteesi perusteet olivat täysin epäselvät. Väitit, että älykkyyden perinnölliset erot älykkyydessä ovat suuret. Et perustellut väitettäsi mitenkään, vaan se oli tyypillinen "musta tuntuu tältä" möläytys, jota et osannut loogisesti mitenkään perustella. Sinun on edelleen näemmä mahdoton ymmärtää, että kaikki päähäsi pälkähtävät ajatukset eivät ole automaattisesti tosia. Erityisesti jos kuvittelet, että joku toinen uskoisi väitteesi, sinun tulisi osata perustella ne edes jotenkin loogisesti, jos sinulla on käsitys, mitä looginen perustelu tarkoittaa.

"Suuren älykkyydenhän tulisi olla kaikkein merkittävin valintaetu."

Ensinnäkään älykkyys ei ole yksiulotteinen ominaisuus, vaan älykkyyttä on monta lajia ja useimmat niistä vaikeasti mitattavia. Miten perustelet, että älykkyys ei ole "hygieniatekijä", vaan tekijä, joka edistää yksilön menestymistä sitä enemmän mitä enemmän älykkyyttä on?

"Oman kokemukseni perusteella moni ihminen suorastaan karttaa ajatustyötä ja asioiden selvittämistä itselleen."

En epäile yhtään, etteikö sinulla olisi tästä omakohtaisia kokemuksia.

Lue lisää

"Miten perustelet, että älykkyys ei ole "hygieniatekijä", vaan tekijä, joka edistää yksilön menestymistä sitä enemmän mitä enemmän älykkyyttä on?"

Omat kokemukseni puoltavat älykkyyden vahvaa korrelaatiota ihmisen menestykseen elämässään. Omasta koulu- ja armeija-aikojen ystäväpiiristäni yksi on erään huomattavan kansallisen yhtiön "kakkosmies", toinen keskisuuren yhtiön johtotehtävissä, pari-kolme on tietotekniikan asiantuntijoina - eikä töistä ole ollut pulaa.

Omakin asemani on taloudellisesti nykyään varsin riippumaton, vaikka en johtotehtävissä toimikaan.

Kaikki em. tuntemani henkilöt ovat varsin älykkäitä. Esim. ylioppilaskirjoituksissa kyse ei ollut niinkään laudaturien määrästä, vaan siitä kuinka lähelle maksimipisteitä kussakin kokeessa päästiin. Jokaiselle meistä RUK oli itsestäänselvä valinta, paitsi yhdelle. Hän jäi miehistöön, siirtyi reserviin toki kunniaristillä palkittuna korpraalina.

" "Oman kokemukseni perusteella moni ihminen suorastaan karttaa ajatustyötä ja asioiden selvittämistä itselleen." "
"En epäile yhtään, etteikö sinulla olisi tästä omakohtaisia kokemuksia."

Satuin eilen näkemään Teemalta ohjelman brittitutkijoista. Siinä myös sivuttiin ns. "tutkijatyypin" olemusta. En voinut olla huomaamatta, että tutkijalla yleisesti esiintyvät ominaisuudet ovat itselleni kovin tutut. Pitkäjänteisyys ja asioiden selvittäminen ja ymmärtäminen loppuun saakka tulivat uskoakseni hyvin esille todennäköisyyskeskustelussa. Enkä halua kieltää sitä, etteikö myös opponentillani puolimutkalla olisi joitakin tutkijan ansioita, vaikka välillä hän suorastaan yllätti minut tietämättömyydellään ja tuotti pettymyksen kieroilullaan.

"Väitit, että älykkyyden perinnölliset erot älykkyydessä ovat suuret."

Älylliset erot ovat huomattavasti fyysisiä eroavaisuuksia suurempia.

Arvioihisi kirjoituksistani en puutu. MIelestäni olet kielellisesti kehittynyt ilmaisussasi siitä, kun kirjoitit nimimerkillä h.n.u.. Silloin jouduin usein selvittelemään koukeroisia lauseitasi. Sanavalintaasi "hygieniatekijä" tarkoitus jää nyt epäselväksi, mutta sitä en laske kovin suureksi virheeksi. Ja toki voisit muotoilla ylläolevan lauseesi paremminkin, se on aika hämärä.

Osaavassa sanankäytössä sanoilla on tiedostetut vivahteensa ilmeisten merkitystensä lisäksi. Ajatuksen on kannettava lauserakenteiden yli ja sen, mitä haluaa sanoa, on näyttävä selvänä. Yhdyssanojen kirjoitusta erikseen ei saa tapahtua, eikä pilkkua saa laittaa väärään paikkaan.

Evoluutio toimii kirjoitti:

"Suuren älykkyydenhän tulisi olla kaikkein merkittävin valintaetu. "

Suuri älykkyys on merkittävä valintaetu, mutta evolutiivisesti sen hinta on varsin suuri. Alla oleva lainaus on samansuuntainen muiden lähteiden kanssa. Aivot kiäyttävät myös lähes 20 % kehon käyttämästä energiasta.
Myös aivojen kehittyminen vaatii pitkän ajan, joka tekee sen, että älykkään lajin "pentuvaihe" on pitkä.
Et näköjään ole kovinkaan hyvin perehtynyt evoluutioteoriaan, kun näet älykkyyden kasvun noin selvänä etuna. Varsinkin olosuhteissa, joissa ravinnon saanti on ollut erityisen niukkaa, paljon energiaa vaativat aivot ovat olleet rasite.

"Tutkimukset osoittavat, että aivot kuluttavat paljon energiaa ja ravin­toaineita. Vähän yli viidesosa kaikes­ta sisään hengittämästämme ha­pesta päätyy aivoihin. Noin puolet kaikesta glukoosista kulutetaan ai­voissa. Yli 20% proteiineistamme käytetään aivojen hyväksi. "

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCsQFjAB&url=http%3A%2F%2Fwww.tiedonpuu.fi%2Flehti%2Flehti.php%3Fsivu%3Daihe%26juttu%3D2009b3%26kode%3D&ei=MQuAVPHiDqT4yQOY7IGYCQ&usg=AFQjCNEi5QHXIUEn2aoF9K35OrAyHHag2A&bvm=bv.80642063,d.bGQ

Tiedän asioista riittävästi kyetäkseni lausumaan selväsanaisesti, että kreationismi on uskonnollista roskaa, jota tiede ei tue millään lailla. Evoluution ja kreationismin kiista oli ohi ennen kuin se oli kunnolla alkanutkaan.

Lue lisää

"Varsinkin olosuhteissa, joissa ravinnon saanti on ollut erityisen niukkaa, paljon energiaa vaativat aivot ovat olleet rasite."

Kuinka ne sitten ovat ihmiselle "kehittyneet"? Miksi ei ole kehittynyt, "lajiutunut", "niukkojen olojen" pieniaivoista ihmistä?

"Tiedän asioista riittävästi kyetäkseni lausumaan selväsanaisesti, että kreationismi on uskonnollista roskaa, jota tiede ei tue millään lailla."

Noin kirjoittaa ateisitinen evo.

"Evoluution ja kreationismin kiista oli ohi ennen kuin se oli kunnolla alkanutkaan."

Evot ovat jatkaneet kiistelyään jo yli 150 vuotta, eikä loppua näy.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Ymmärtääkseni signaali neuronien välillä joko kulkee tai sitten ei kulje. Aivan perustavalla tasolla jotain tapahtuu tai ei tapahdu, niin aivoissa kuin mikropiirissäkin."

Eihän tuo ole mikään digitaalisuuden määritelmä. Tuolla ymmärryksellä vaikka diesel-moottori on "digitaalinen" koska se joko käy tai ei käy. Ota nyt selvää mitä "digitaalinen" tarkoittaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalisuus

"Onhan eläimilläkin oltava aivot, jotta ne pärjäisivät luonnossa."

Osalla on, osalla ei ole. Kysymys kuuluu mitä laadullisia eroja ihmisen lähimmillä sukulaisilla ja ihmisellä on aivotoiminnassaan? Keskeisin ero näyttää olevan symbolinen kieli, joka on "ylärakenne" varsinaisen hermotoiminnan päällä. Yleensä "inhimillisyytenä" ei pidetä kylmän loogista päättelyä, vaan sellaisia ominaisuuksia kuin uteliaisuus, empatia, käsitys oikeudenmukaisuudesta jne. Nämä ominaisuudet taas jaamme eläinten kanssa.

Lue lisää

"Kysymys kuuluu mitä laadullisia eroja ihmisen lähimmillä sukulaisilla ja ihmisellä on aivotoiminnassaan?"

Vain ihmisellä on kuolematon sielu. Ihmisen erityislaadusta on aiemmin kirjoittanut hyvin tieteenharrastaja.

Digitaalisuuteen on tässä turha takertua. Kysehän oli älystä ja siitä, että se voi esiintyä vain ihmisellä. Älyn ihmiselle on antanut Jumala - oman mittaamattoman älynsä kuvaksi.

*JC kirjoitti:

"Varsinkin olosuhteissa, joissa ravinnon saanti on ollut erityisen niukkaa, paljon energiaa vaativat aivot ovat olleet rasite."

Kuinka ne sitten ovat ihmiselle "kehittyneet"? Miksi ei ole kehittynyt, "lajiutunut", "niukkojen olojen" pieniaivoista ihmistä?

"Tiedän asioista riittävästi kyetäkseni lausumaan selväsanaisesti, että kreationismi on uskonnollista roskaa, jota tiede ei tue millään lailla."

Noin kirjoittaa ateisitinen evo.

"Evoluution ja kreationismin kiista oli ohi ennen kuin se oli kunnolla alkanutkaan."

Evot ovat jatkaneet kiistelyään jo yli 150 vuotta, eikä loppua näy.

Lue lisää

>Evot ovat jatkaneet kiistelyään jo yli 150 vuotta, eikä loppua näy.

Voisitko täsmentää? Kehuskelet sivistyneisyydelläsi, etkä ilmeisesti lainkaan ymmärrä, että jokseenkin kaikkiin tieteisiin kuuluu niiden kehitystä ja uutta tutkimusta edistävä "kiistely", eikä sille missään tapauksessa pidäkään loppua näkyä, sillä siihenpä loppuisi tiedekin.

Uskontopuoli taas hoitaa kiistelynsä jakautumalla niin moniin lahkoihin ja suuntauksiin kuin erimielisyyksien perusteella aihetta on. Koska uutta uskonnollista "tietoa" ei voi saada mistään (Mormonin kirjan kaltaiset jutut eivät nykymaailmassa enää voisi mennä läpi kuin pienessä ja hyvin sekopäisessä joukossa), suuntauksilla ei ole juuri tarvetta keskustella keskenään ainakaan oppiriitojen sovittelemisen tarkoituksessa.

Tiede toimii sitten aivan päinvastaisella tavalla.

RepeRuutikallo kirjoitti:

>Evot ovat jatkaneet kiistelyään jo yli 150 vuotta, eikä loppua näy.

Voisitko täsmentää? Kehuskelet sivistyneisyydelläsi, etkä ilmeisesti lainkaan ymmärrä, että jokseenkin kaikkiin tieteisiin kuuluu niiden kehitystä ja uutta tutkimusta edistävä "kiistely", eikä sille missään tapauksessa pidäkään loppua näkyä, sillä siihenpä loppuisi tiedekin.

Uskontopuoli taas hoitaa kiistelynsä jakautumalla niin moniin lahkoihin ja suuntauksiin kuin erimielisyyksien perusteella aihetta on. Koska uutta uskonnollista "tietoa" ei voi saada mistään (Mormonin kirjan kaltaiset jutut eivät nykymaailmassa enää voisi mennä läpi kuin pienessä ja hyvin sekopäisessä joukossa), suuntauksilla ei ole juuri tarvetta keskustella keskenään ainakaan oppiriitojen sovittelemisen tarkoituksessa.

Tiede toimii sitten aivan päinvastaisella tavalla.

Lue lisää

>suuntauksilla ei ole juuri tarvetta keskustella keskenään ainakaan oppiriitojen sovittelemisen tarkoituksessa.

Po. suuntauksilla ei ole juuri tarvetta keskustella keskenään ainakaan oppiriitojen ratkaisemisen tarkoituksessa.

*JC kirjoitti:

"Miten perustelet, että älykkyys ei ole "hygieniatekijä", vaan tekijä, joka edistää yksilön menestymistä sitä enemmän mitä enemmän älykkyyttä on?"

Omat kokemukseni puoltavat älykkyyden vahvaa korrelaatiota ihmisen menestykseen elämässään. Omasta koulu- ja armeija-aikojen ystäväpiiristäni yksi on erään huomattavan kansallisen yhtiön "kakkosmies", toinen keskisuuren yhtiön johtotehtävissä, pari-kolme on tietotekniikan asiantuntijoina - eikä töistä ole ollut pulaa.

Omakin asemani on taloudellisesti nykyään varsin riippumaton, vaikka en johtotehtävissä toimikaan.

Kaikki em. tuntemani henkilöt ovat varsin älykkäitä. Esim. ylioppilaskirjoituksissa kyse ei ollut niinkään laudaturien määrästä, vaan siitä kuinka lähelle maksimipisteitä kussakin kokeessa päästiin. Jokaiselle meistä RUK oli itsestäänselvä valinta, paitsi yhdelle. Hän jäi miehistöön, siirtyi reserviin toki kunniaristillä palkittuna korpraalina.

" "Oman kokemukseni perusteella moni ihminen suorastaan karttaa ajatustyötä ja asioiden selvittämistä itselleen." "
"En epäile yhtään, etteikö sinulla olisi tästä omakohtaisia kokemuksia."

Satuin eilen näkemään Teemalta ohjelman brittitutkijoista. Siinä myös sivuttiin ns. "tutkijatyypin" olemusta. En voinut olla huomaamatta, että tutkijalla yleisesti esiintyvät ominaisuudet ovat itselleni kovin tutut. Pitkäjänteisyys ja asioiden selvittäminen ja ymmärtäminen loppuun saakka tulivat uskoakseni hyvin esille todennäköisyyskeskustelussa. Enkä halua kieltää sitä, etteikö myös opponentillani puolimutkalla olisi joitakin tutkijan ansioita, vaikka välillä hän suorastaan yllätti minut tietämättömyydellään ja tuotti pettymyksen kieroilullaan.

"Väitit, että älykkyyden perinnölliset erot älykkyydessä ovat suuret."

Älylliset erot ovat huomattavasti fyysisiä eroavaisuuksia suurempia.

Arvioihisi kirjoituksistani en puutu. MIelestäni olet kielellisesti kehittynyt ilmaisussasi siitä, kun kirjoitit nimimerkillä h.n.u.. Silloin jouduin usein selvittelemään koukeroisia lauseitasi. Sanavalintaasi "hygieniatekijä" tarkoitus jää nyt epäselväksi, mutta sitä en laske kovin suureksi virheeksi. Ja toki voisit muotoilla ylläolevan lauseesi paremminkin, se on aika hämärä.

Osaavassa sanankäytössä sanoilla on tiedostetut vivahteensa ilmeisten merkitystensä lisäksi. Ajatuksen on kannettava lauserakenteiden yli ja sen, mitä haluaa sanoa, on näyttävä selvänä. Yhdyssanojen kirjoitusta erikseen ei saa tapahtua, eikä pilkkua saa laittaa väärään paikkaan.

Lue lisää

"Omat kokemukseni puoltavat ..."

Eli mutu-käsityksesi ihmisten menestymisestä työelämässä ovat perustelu sille että älykkyys ei ole ollut hygieniatekijä ihmiskunnan historiassa viimeisen 100.000 vuoden aikana.

"Pitkäjänteisyys ja asioiden selvittäminen ja ymmärtäminen loppuun saakka tulivat uskoakseni hyvin esille"

Et kai ole tosissasi? Ainakaan mikään biologiaan tai luontoon liittyvä asia ei ole sellainen jota olet edes yrittänyt selvittää "pitkäjänteisesti loppuun saakka". Tai sitten sinulla on joitain vakavia ongelmia uuden tiedon omaksumisessa.

"Pitkäjänteisyys ja asioiden selvittäminen ja ymmärtäminen loppuun saakka tulivat uskoakseni hyvin esille todennäköisyyskeskustelussa."

Siinä tuli lähinnä esille kyvyttömyytesi myöntää virheitäsi ja vankkumaton uskosi omaan erehtymättömyyteesi. Tässä olit todella sinnikäs.

"Sanavalintaasi "hygieniatekijä" tarkoitus jää nyt epäselväksi, mutta sitä en laske kovin suureksi virheeksi."

"Hygieniatekijä" on ihan tyypillisesti käytetty termi esimerkiksi työtyytyväisyystutkimuksissa. Ehkä et tunne jos et ole ikinä ollut esimies- tai johtotehtävissä. Sillä tarkoitetaan tekijää, jonka täytyy olla riittävän hyvä ettei se vaikuta negatiivisesti, mutta kun se on "kunnossa" eli riittävällä tasolla, sen parantamisesta ei ole enää ratkaisevaa hyötyä.

*JC kirjoitti:

"Varsinkin olosuhteissa, joissa ravinnon saanti on ollut erityisen niukkaa, paljon energiaa vaativat aivot ovat olleet rasite."

Kuinka ne sitten ovat ihmiselle "kehittyneet"? Miksi ei ole kehittynyt, "lajiutunut", "niukkojen olojen" pieniaivoista ihmistä?

"Tiedän asioista riittävästi kyetäkseni lausumaan selväsanaisesti, että kreationismi on uskonnollista roskaa, jota tiede ei tue millään lailla."

Noin kirjoittaa ateisitinen evo.

"Evoluution ja kreationismin kiista oli ohi ennen kuin se oli kunnolla alkanutkaan."

Evot ovat jatkaneet kiistelyään jo yli 150 vuotta, eikä loppua näy.

Lue lisää

"Kuinka ne sitten ovat ihmiselle "kehittyneet"? Miksi ei ole kehittynyt, "lajiutunut", "niukkojen olojen" pieniaivoista ihmistä?"

Niissä olosuhteissa, joissa ihminen kehittyi eli myös paviaaneja, jotka ovat kädellisiä, joilla ihmistä pienemmät aivot.

Aivot ovat paljon rasvaa sisältävä ja happea kuluttava "kallis" elin. Myös suolisto on samalla tavalla "kallis". Sekin tarvitsee rakentuakseen paljon rasvaa ja muita resursseja. Ihmisellä on paitsi poikkeuksellisen suuret aivot, niin meillä on myös poikkeuksellisen pieni suolisto. Ihminen on "vaihtanut" suuren ja paljon energiaa vaativan suoliston suuriin ja paljon energiaa vaativiin aivoihin.

Tämän on mahdollistanut siirtyminen kypsennettyyn ravintoon joka imeytyy täydellisemmin ja nopeammin kuin raakaravinto.

"Evot ovat jatkaneet kiistelyään jo yli 150 vuotta, eikä loppua näy."

Mikäköhän alue evoluutioteoriasta on kiistelyn kohteena? Möläytyksesi taisi taas kerran perustua perehtymättömyyteen ja tietämättömyyteen.

*JC kirjoitti:

"Kysymys kuuluu mitä laadullisia eroja ihmisen lähimmillä sukulaisilla ja ihmisellä on aivotoiminnassaan?"

Vain ihmisellä on kuolematon sielu. Ihmisen erityislaadusta on aiemmin kirjoittanut hyvin tieteenharrastaja.

Digitaalisuuteen on tässä turha takertua. Kysehän oli älystä ja siitä, että se voi esiintyä vain ihmisellä. Älyn ihmiselle on antanut Jumala - oman mittaamattoman älynsä kuvaksi.

Lue lisää

Todisteesi eivät kata koko väitettäsi:

"Vain ihmisellä on kuolematon sielu."

Tuntemistamme eliöistä vain ihminen pystyy kuvittelemaan itselleen kuolemattoman sielun ja uskomaan sellaisen olevan olemassa, vaikkei tästä ole objektiivisia todisteita.

*JC kirjoitti:

"Kysymys kuuluu mitä laadullisia eroja ihmisen lähimmillä sukulaisilla ja ihmisellä on aivotoiminnassaan?"

Vain ihmisellä on kuolematon sielu. Ihmisen erityislaadusta on aiemmin kirjoittanut hyvin tieteenharrastaja.

Digitaalisuuteen on tässä turha takertua. Kysehän oli älystä ja siitä, että se voi esiintyä vain ihmisellä. Älyn ihmiselle on antanut Jumala - oman mittaamattoman älynsä kuvaksi.

Lue lisää

"Digitaalisuuteen on tässä turha takertua."

Huomasit siis taas puhuvasi asiasta, josta et itseasiassa ymmärrä mitään. Niinpä se muuttui "merkityksettömäksi yksityiskohdaksi".

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ylempänä jo totesin, että analogista järjestelmää voi aina simuloida digitaalisella, mutta ei päinvastoin. Syvä ja mutkikas analoginen systeemi - kuten aivot tai vaikkapa asteroidivyöke ja sää - voi kuitenkin olla hyvin vaikea digitaalinen simuloitava tarkalla tasolla. Saattaa käydä niin, että digitaalisen ratkaisun laskenta-aika ylittää sen, jona simuloitava kohde laskee (näyttää) sen analogisesti.

"Teköälyn ei tarvitse muuttaa laitteistoa, jossa sitä ajetaan, riittää että teköälyohjelma muokkaa itseään eli tekoälyohjelmaa."

Kun kaikki ohjelman "itsensä tekemät" muutokset on ensin koodattava yksikäsitteisesti (tai vähän sattumalla höystettynä) alkuperäiseenkin ohjelmaan, ajatus tietokoneohjelman omavaraisesta kehityksestä edeltäjäänsä olennaisesti paremmaksi onkin illuusio.

Ellei tekoälyohjelma pysty muuttamaan tai tyhjästä rakentamaan allaan olevaa laitteistoa, kuvitelma itseään paremman tietokoneen omavaraisesti rakentavasta tietokoneesta on pelkkä harha.

Lue lisää

Olen samaa mieltä siitä, että aivojen simulointi yksi-yhteen on liian haastava projekti, mutta yleisperiaatteiden varassa toimiva simulointikin voi toimia. Kuten sääennustemallitkin toimivat jo aika hyvin, vaikka sää on aika kaoottinen ilmiö.

>Kun kaikki ohjelman "itsensä tekemät" muutokset on ensin koodattava >yksikäsitteisesti (tai vähän sattumalla höystettynä) alkuperäiseenkin ohjelmaan, >ajatus tietokoneohjelman omavaraisesta kehityksestä edeltäjäänsä olennaisesti >paremmaksi onkin illuusio.
En ole samaa mieltä. Sitä mukaa kun tekoälytietämys kehittyy, sitä yleisluontoisempi tekoälyohjelma voi olla eikä sen tarvitse niin tarkkaan määritellä, mitä asioita se voi oppia.

Ei ihmisaivotkaan voi mitä tahansa oppia. Niissäkin on selkeät rajoitteet. Esimerkiksi ajattelumme toimii subjektien, predikaattien ja objektien kautta, emmekä edes osaa muunlaista kuvitella. Aivomme on myös on viritetty sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sen takia näemmekin tavoitteellisia, mielen omaavia toimijoita siellä missä niitä ei edes ole. Ja vaikka tämän tiedostammekin, silti meidän on "pakko" ajatella esim solua toimijana, jolla on tavoitteita ja keinoja tavoitteen saavuttamiseen.

teknoäly kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että aivojen simulointi yksi-yhteen on liian haastava projekti, mutta yleisperiaatteiden varassa toimiva simulointikin voi toimia. Kuten sääennustemallitkin toimivat jo aika hyvin, vaikka sää on aika kaoottinen ilmiö.

>Kun kaikki ohjelman "itsensä tekemät" muutokset on ensin koodattava >yksikäsitteisesti (tai vähän sattumalla höystettynä) alkuperäiseenkin ohjelmaan, >ajatus tietokoneohjelman omavaraisesta kehityksestä edeltäjäänsä olennaisesti >paremmaksi onkin illuusio.
En ole samaa mieltä. Sitä mukaa kun tekoälytietämys kehittyy, sitä yleisluontoisempi tekoälyohjelma voi olla eikä sen tarvitse niin tarkkaan määritellä, mitä asioita se voi oppia.

Ei ihmisaivotkaan voi mitä tahansa oppia. Niissäkin on selkeät rajoitteet. Esimerkiksi ajattelumme toimii subjektien, predikaattien ja objektien kautta, emmekä edes osaa muunlaista kuvitella. Aivomme on myös on viritetty sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sen takia näemmekin tavoitteellisia, mielen omaavia toimijoita siellä missä niitä ei edes ole. Ja vaikka tämän tiedostammekin, silti meidän on "pakko" ajatella esim solua toimijana, jolla on tavoitteita ja keinoja tavoitteen saavuttamiseen.

Lue lisää

Esittäisitkö perustelut noille kahdelle väitteellesi tai mielipiteellesi. Ihan pelkkä mutu ei minulle oikein riittäisi:

"..aivojen simulointi yksi-yhteen on liian haastava projekti, mutta yleisperiaatteiden varassa toimiva simulointikin voi toimia."

"Sitä mukaa kun tekoälytietämys kehittyy, sitä yleisluontoisempi tekoälyohjelma voi olla eikä sen tarvitse niin tarkkaan määritellä, mitä asioita se voi oppia."

Kerropa myös lyhyesti, mitä ja mistä tiedät tietokoneohjelmoinnista sekä aivojen rakenteesta ja toiminnasta.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Esittäisitkö perustelut noille kahdelle väitteellesi tai mielipiteellesi. Ihan pelkkä mutu ei minulle oikein riittäisi:

"..aivojen simulointi yksi-yhteen on liian haastava projekti, mutta yleisperiaatteiden varassa toimiva simulointikin voi toimia."

"Sitä mukaa kun tekoälytietämys kehittyy, sitä yleisluontoisempi tekoälyohjelma voi olla eikä sen tarvitse niin tarkkaan määritellä, mitä asioita se voi oppia."

Kerropa myös lyhyesti, mitä ja mistä tiedät tietokoneohjelmoinnista sekä aivojen rakenteesta ja toiminnasta.

Lue lisää

Ajattele vaikka lehmän aivoja: ne toimivat solutasolla täysin samoin periaattein kuin ihmisaivot: silti lehmä ei mitenkään voi oppia esimerkiksi käsitteellistä ajattelua.

Minusta tämä on hyvä todiste sille, että aivojenkin oppimiskyky on hyvin rajallinen. Se, että "laitteisto" voi muuttua (=neuronit muodostavat uusia hermoratoja), ei yksistään riitä juuri mihinkään: jokaiseen taitoon tarvitaan loppujen lopuksi siihen erikoistunut alijärjestelmänsä. Jos sitä ei ole, kyseisentyyppisten asioiden oppiminen on mahdotonta.

Samoin taitaa olla ihmisten kanssa. Aivot ovat rakentuneet oppimaan tiettyjä asioita, mutta tähän tarvitaan erityinen aivojen alijärjestelmä. Esimerkiksi puheen tuottamiseen on olemassa oma alijärjestelmänsä. Jos sitä ei ole, puheen oppiminen on mahdotonta. Siinä ei aivojen muokkautuvuus auta lainkaan.

Eli kyllä aivoihin on rakennettu "valmista koodia" hyvinkin paljon. Ja vieläpä niin, että eri oppimistarpeisiin on rakennettu erityiset "laitteistot" Jopa puheenkin osalta puheen tuottamiselle ja ymmärtämiselle on omat alijärjestelmänsä. Jos ne vioittuvat, aivot eivät niitä osaa uudestaan rakentaa. Jopa yksittäisten tunteitten kokemiselle on omat järjestelmänsä: on olemassa ihmisiä, jotka eivät voi kokea esimerkiksi inhoa tai pelkoa.

teknoäly kirjoitti:

Ajattele vaikka lehmän aivoja: ne toimivat solutasolla täysin samoin periaattein kuin ihmisaivot: silti lehmä ei mitenkään voi oppia esimerkiksi käsitteellistä ajattelua.

Minusta tämä on hyvä todiste sille, että aivojenkin oppimiskyky on hyvin rajallinen. Se, että "laitteisto" voi muuttua (=neuronit muodostavat uusia hermoratoja), ei yksistään riitä juuri mihinkään: jokaiseen taitoon tarvitaan loppujen lopuksi siihen erikoistunut alijärjestelmänsä. Jos sitä ei ole, kyseisentyyppisten asioiden oppiminen on mahdotonta.

Samoin taitaa olla ihmisten kanssa. Aivot ovat rakentuneet oppimaan tiettyjä asioita, mutta tähän tarvitaan erityinen aivojen alijärjestelmä. Esimerkiksi puheen tuottamiseen on olemassa oma alijärjestelmänsä. Jos sitä ei ole, puheen oppiminen on mahdotonta. Siinä ei aivojen muokkautuvuus auta lainkaan.

Eli kyllä aivoihin on rakennettu "valmista koodia" hyvinkin paljon. Ja vieläpä niin, että eri oppimistarpeisiin on rakennettu erityiset "laitteistot" Jopa puheenkin osalta puheen tuottamiselle ja ymmärtämiselle on omat alijärjestelmänsä. Jos ne vioittuvat, aivot eivät niitä osaa uudestaan rakentaa. Jopa yksittäisten tunteitten kokemiselle on omat järjestelmänsä: on olemassa ihmisiä, jotka eivät voi kokea esimerkiksi inhoa tai pelkoa.

Lue lisää

"Eli kyllä aivoihin on rakennettu "valmista koodia" hyvinkin paljon. Ja vieläpä niin, että eri oppimistarpeisiin on rakennettu erityiset "laitteistot" Jopa puheenkin osalta puheen tuottamiselle ja ymmärtämiselle on omat alijärjestelmänsä. Jos ne vioittuvat, aivot eivät niitä osaa uudestaan rakentaa. Jopa yksittäisten tunteitten kokemiselle on omat järjestelmänsä: on olemassa ihmisiä, jotka eivät voi kokea esimerkiksi inhoa tai pelkoa."

Aivan oikein, ihmisen aivoihin on luotu mitä erilaisimpia ominaisuuksia, jotka eläinlajeilta puuttuvat. Vajavaisuudet ovat rappeutumisen seurausta, tai suoranaista sairautta tai vikaa aivoissa.

"Esimerkiksi puheen tuottamiseen on olemassa oma alijärjestelmänsä. Jos sitä ei ole, puheen oppiminen on mahdotonta."

Puhekyky on ainoastaan ihmiselle annettu ominaisuus. Eläimet kykenevät vain alkeelliseen ääntelyyn, vaikka evojen mukaan ovat kehittyneet yhtä kauan kuin ihminenkin.

"Ajattele vaikka lehmän aivoja: ne toimivat solutasolla täysin samoin periaattein kuin ihmisaivot: silti lehmä ei mitenkään voi oppia esimerkiksi käsitteellistä ajattelua."

Koska lehmän ei ole tarkoitettukaan ajattelevan käsitteellisesti. Mitä ihmettä älykäs lehmä älyllään tekisi?

"Se, että "laitteisto" voi muuttua (=neuronit muodostavat uusia hermoratoja), ei yksistään riitä juuri mihinkään: jokaiseen taitoon tarvitaan loppujen lopuksi siihen erikoistunut alijärjestelmänsä."

Rinnastat ilmeisesti ihmisen aivot tietokoneen ohjelmalliseen toimintaan. "Erikoistuneet alijärjestelmät" ovat Jumalan ihmiselle antamien kykyjen ilmenemää, joten todistat osaltasi luomisoppia.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Noinhan se on ja enemmänkin:

"Eli sinun uskosi Jumalaan on vain pelkän uskosi varassa? Eikö todellakaan mikään havaintosi koskaan ole vakuuttanut Jumalan olemassaolosta?"

Uskoni on uskon (ja toivon) varassa. Nimitän toivoni perusteiksi mielestäni Jumalaan viittaavia subjektiivisia tuntemuksiani ja päätelmiäni, joista yhdelläkään ei ole tukenaan objektiivisia havaintoja. Perusteita siis on, mutta mikään niistä ei ole jokaisen ihmisen vakuuttava ja siis objektiivinen.

Yhtenä uskonkappaleenani onkin nykyisin, etta Jumalalla on syynsä olla antamatta olemassaolostaan ihmisille objektiivista todistetta. Tuo näennäisesti mieletön kanta on kyllä ymmärrettävissä, ja sen syistä voi tuottaa omia ihmisolettamuksia, jotka tietenkin jäävät äärettömän kauas taivaallisesta todellisuudesta. En silti usko olevan läheskään yksin tässä ajatusmallissa; ainakin körttiseuroissa kuulee paljon sen suuntaista.

Lue lisää

"Yhtenä uskonkappaleenani onkin nykyisin, etta Jumalalla on syynsä olla antamatta olemassaolostaan ihmisille objektiivista todistetta."

Jumala haluaa koetella ihmisten uskoa. Tosiasiassa todisteita Jumalasta on aivan kaikkialla - Jumala haluaa niin kovin ihmisten uskovan ja pelastuvan. Vain sokeimmat meistä eivät näe ja vain lankeamistaan odottavat ylpeimmät eivät halua Jumalaansa nähdä, vaan Hänet jopa kieltävät.

Heidän määränsä Jumala tahtoo olevan mahdollisimman pienen.

"Perusteita siis on, mutta mikään niistä ei ole jokaisen ihmisen vakuuttava ja siis objektiivinen."

Jumala suo ateisteille mahdollisuuden valita kadotuksen. Toisaalta mahdollisuus valita ikuinen elämä on jokaisen ulottuvilla.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Kuinka ne sitten ovat ihmiselle "kehittyneet"? Miksi ei ole kehittynyt, "lajiutunut", "niukkojen olojen" pieniaivoista ihmistä?"

Niissä olosuhteissa, joissa ihminen kehittyi eli myös paviaaneja, jotka ovat kädellisiä, joilla ihmistä pienemmät aivot.

Aivot ovat paljon rasvaa sisältävä ja happea kuluttava "kallis" elin. Myös suolisto on samalla tavalla "kallis". Sekin tarvitsee rakentuakseen paljon rasvaa ja muita resursseja. Ihmisellä on paitsi poikkeuksellisen suuret aivot, niin meillä on myös poikkeuksellisen pieni suolisto. Ihminen on "vaihtanut" suuren ja paljon energiaa vaativan suoliston suuriin ja paljon energiaa vaativiin aivoihin.

Tämän on mahdollistanut siirtyminen kypsennettyyn ravintoon joka imeytyy täydellisemmin ja nopeammin kuin raakaravinto.

"Evot ovat jatkaneet kiistelyään jo yli 150 vuotta, eikä loppua näy."

Mikäköhän alue evoluutioteoriasta on kiistelyn kohteena? Möläytyksesi taisi taas kerran perustua perehtymättömyyteen ja tietämättömyyteen.

Lue lisää

"Niissä olosuhteissa, joissa ihminen kehittyi eli myös paviaaneja, jotka ovat kädellisiä, joilla ihmistä pienemmät aivot."

Yrityksesi rinnastaa paviaani ihmiseen on mauton. Pieniaivoista ihmistä ei ole "kehittynyt", eikä paviaani taatusti ole ihmisestä "lajiutunut".

"Ihminen on "vaihtanut" suuren ja paljon energiaa vaativan suoliston suuriin ja paljon energiaa vaativiin aivoihin. Tämän on mahdollistanut siirtyminen kypsennettyyn ravintoon joka imeytyy täydellisemmin ja nopeammin kuin raakaravinto."

Karkoituksen jälkeen ihmisen täytyi ottaa ravintonsa mistä kykeni: "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi,..." Annetuilla kyvyillään ihminen toki osasi kypsentää ruokansa.

"Mikäköhän alue evoluutioteoriasta on kiistelyn kohteena?"

Tarkoitin kiistelyä luomisoppia vastaan.

RepeRuutikallo kirjoitti:

>Evot ovat jatkaneet kiistelyään jo yli 150 vuotta, eikä loppua näy.

Voisitko täsmentää? Kehuskelet sivistyneisyydelläsi, etkä ilmeisesti lainkaan ymmärrä, että jokseenkin kaikkiin tieteisiin kuuluu niiden kehitystä ja uutta tutkimusta edistävä "kiistely", eikä sille missään tapauksessa pidäkään loppua näkyä, sillä siihenpä loppuisi tiedekin.

Uskontopuoli taas hoitaa kiistelynsä jakautumalla niin moniin lahkoihin ja suuntauksiin kuin erimielisyyksien perusteella aihetta on. Koska uutta uskonnollista "tietoa" ei voi saada mistään (Mormonin kirjan kaltaiset jutut eivät nykymaailmassa enää voisi mennä läpi kuin pienessä ja hyvin sekopäisessä joukossa), suuntauksilla ei ole juuri tarvetta keskustella keskenään ainakaan oppiriitojen sovittelemisen tarkoituksessa.

Tiede toimii sitten aivan päinvastaisella tavalla.

Lue lisää

"Uskontopuoli taas hoitaa kiistelynsä jakautumalla niin moniin lahkoihin ja suuntauksiin kuin erimielisyyksien perusteella aihetta on."

On vain yksi Jumala. He jotka Häneen uskovat pelastuvat, kaikki muut joutuvat kadotukseen.

"Voisitko täsmentää?"

Kuten jo kirjoitin, tarkoitin kiistelyä luomisoppia vastaan. Evoluutioteorian sisäiset väittelyt ja kinastelut saavat jäädä puolestani omaan arvoonsa, niillä ei kannata itseään rasittaa.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Omat kokemukseni puoltavat ..."

Eli mutu-käsityksesi ihmisten menestymisestä työelämässä ovat perustelu sille että älykkyys ei ole ollut hygieniatekijä ihmiskunnan historiassa viimeisen 100.000 vuoden aikana.

"Pitkäjänteisyys ja asioiden selvittäminen ja ymmärtäminen loppuun saakka tulivat uskoakseni hyvin esille"

Et kai ole tosissasi? Ainakaan mikään biologiaan tai luontoon liittyvä asia ei ole sellainen jota olet edes yrittänyt selvittää "pitkäjänteisesti loppuun saakka". Tai sitten sinulla on joitain vakavia ongelmia uuden tiedon omaksumisessa.

"Pitkäjänteisyys ja asioiden selvittäminen ja ymmärtäminen loppuun saakka tulivat uskoakseni hyvin esille todennäköisyyskeskustelussa."

Siinä tuli lähinnä esille kyvyttömyytesi myöntää virheitäsi ja vankkumaton uskosi omaan erehtymättömyyteesi. Tässä olit todella sinnikäs.

"Sanavalintaasi "hygieniatekijä" tarkoitus jää nyt epäselväksi, mutta sitä en laske kovin suureksi virheeksi."

"Hygieniatekijä" on ihan tyypillisesti käytetty termi esimerkiksi työtyytyväisyystutkimuksissa. Ehkä et tunne jos et ole ikinä ollut esimies- tai johtotehtävissä. Sillä tarkoitetaan tekijää, jonka täytyy olla riittävän hyvä ettei se vaikuta negatiivisesti, mutta kun se on "kunnossa" eli riittävällä tasolla, sen parantamisesta ei ole enää ratkaisevaa hyötyä.

Lue lisää

" "Hygieniatekijä" on ihan tyypillisesti käytetty termi esimerkiksi työtyytyväisyystutkimuksissa. Ehkä et tunne jos et ole ikinä ollut esimies- tai johtotehtävissä. Sillä tarkoitetaan tekijää, jonka täytyy olla riittävän hyvä ettei se vaikuta negatiivisesti, mutta kun se on "kunnossa" eli riittävällä tasolla, sen parantamisesta ei ole enää ratkaisevaa hyötyä."

Tuota kömpelöä sanaa en todellakaan tuntenut. Ihmisen älykkyyttä kuvaamaan se ei sovi lainkaan, ei nyt eikä historiassa.

"Siinä tuli lähinnä esille kyvyttömyytesi myöntää virheitäsi ja vankkumaton uskosi omaan erehtymättömyyteesi. Tässä olit todella sinnikäs."

En halua enää palata kyseiseen keskusteluun. Kuinka olisin voinut erehtyä, kun ymmärsin täysin, mistä siinä oli kyse?

"Ainakaan mikään biologiaan tai luontoon liittyvä asia ei ole sellainen jota olet edes yrittänyt selvittää "pitkäjänteisesti loppuun saakka". Tai sitten sinulla on joitain vakavia ongelmia uuden tiedon omaksumisessa."

Periaatteellisesti ymmärrän luomakunnan "loppuun (alkuun) saakka". Mutta se ei tarkoita sitä, että minun olisi tunnettava joka ainoa laji lajilleen, kaikki baramiinit ja baramiinilajit jne.

"Eli mutu-käsityksesi ihmisten menestymisestä työelämässä ovat perustelu sille että älykkyys ei ole ollut hygieniatekijä ihmiskunnan historiassa viimeisen 100.000 vuoden aikana."

Aika ja näkemyksesi älykkyydestä "hygieniatekijänä" ovat omiasi. Pidän niitä molempia väärinä, mutta minulla ei ole erityistä syytä ryhtyä niitä kiistämään.

illuminatus kirjoitti:

Haluat siis, että spekuloin oikein kunnolla? :-)

Korostaisin ensin sitä, että tekoälyyn liittyvät eksistentialistiset riskit eivät välttämättä edellytä koneelta aitoa tietoisuutta tai aitoa omaa tahtoa. Riski syntyy myös silloin, jos tekoälyjärjestelmälle voi jollakin tapaa määritellä ihmiskunnalle vaarallisen tavoitteen.

Jos tuon tavoitteenkin pitää syntyä ilman ihmistä, niin eräs skenaario voisi (Bostromia mukaellen) olla sellainen, jossa avustettu mutta puutteellisesti kontrolloitu konepohjaisesti tapahtuva sukupolvittainen koneidenkehitysprosessi tuottaa konesukupolven (siis vaikka ilman koneen aitoa tietoisuuttakin), joka tekee jonkin ihmiselle vaarallisen päätelmän ja siksi tekee jotakin olemassaolomme vaarantavaa. Tuohon liittyy tietysti paljon reunaehtoja, jotta tuo olisi aidosti mahdollista ja vaarallista.

Villimmässä spekuloinnissa tuo prosessi kykenisi sitten itsenäisesti valmistamaankin nuo konesukupolvet, ja vielä villimmässä toimimaan täysin itsenäisesti meidän olemassaolomme vaarantaen - ja siinä villeimmässä olla myös aidosti tietoinenkin, jos tietoisuuden olemus tunnetaan niin hyvin, että kone voi tietoisen laitteen valmistaa. Tuon kaiken edellyttämiä teknisiä innovaatioita en kuitenkaan turhaan ala arvailemaan. Kaikki tuosta ei ole lähitulevaisuutta, suurimmat haasteet ovat softapuolella.

Mutta se älyn jäljittely on jo tätä päivää. Koneiden osaaminen kasvaa ja se ei ole täysin riskitöntä. Nuo älyn jäljittelyyn perustuvat tekoälyjärjestelmät tulevat ylittämään keskivertoihmisen älyn jo lähivuosikymmeninä. Hyvin kontrolloitu järjestelmä-/laitekehitys tuskin koskaan johtaa täydelliseen katastrofiin, mutta juuri tuontapaisten riskien tiedostamiseen ja hallintaan nuo "vouhkaajiksi nimeämäsi" tahot keskittyvät.

Ja se homman heikoin lenkki, ihminen, voi varmasti soveltaa tätäkin tekniikkaa itselleen vahingollisesti. Prosessin ei tarvitse olla omavarainen, jotta riski olisi olemassa.

Lue lisää

"Nuo älyn jäljittelyyn perustuvat tekoälyjärjestelmät tulevat ylittämään keskivertoihmisen älyn jo lähivuosikymmeninä."

Omituinen näkemys. Jos keinoäly joskus syntyy, keskivertoihmisen älykkyys ei voi olla mikään merkittävä "rajapyykki".

Pahoin pelkään, että ihminen ei tuossa tilanteessa olisi älykkyyden luojana oman Luojansa veroinen. Eli kykenisi hyvää tuottavaan luomistyöhön.

*JC kirjoitti:

" "Hygieniatekijä" on ihan tyypillisesti käytetty termi esimerkiksi työtyytyväisyystutkimuksissa. Ehkä et tunne jos et ole ikinä ollut esimies- tai johtotehtävissä. Sillä tarkoitetaan tekijää, jonka täytyy olla riittävän hyvä ettei se vaikuta negatiivisesti, mutta kun se on "kunnossa" eli riittävällä tasolla, sen parantamisesta ei ole enää ratkaisevaa hyötyä."

Tuota kömpelöä sanaa en todellakaan tuntenut. Ihmisen älykkyyttä kuvaamaan se ei sovi lainkaan, ei nyt eikä historiassa.

"Siinä tuli lähinnä esille kyvyttömyytesi myöntää virheitäsi ja vankkumaton uskosi omaan erehtymättömyyteesi. Tässä olit todella sinnikäs."

En halua enää palata kyseiseen keskusteluun. Kuinka olisin voinut erehtyä, kun ymmärsin täysin, mistä siinä oli kyse?

"Ainakaan mikään biologiaan tai luontoon liittyvä asia ei ole sellainen jota olet edes yrittänyt selvittää "pitkäjänteisesti loppuun saakka". Tai sitten sinulla on joitain vakavia ongelmia uuden tiedon omaksumisessa."

Periaatteellisesti ymmärrän luomakunnan "loppuun (alkuun) saakka". Mutta se ei tarkoita sitä, että minun olisi tunnettava joka ainoa laji lajilleen, kaikki baramiinit ja baramiinilajit jne.

"Eli mutu-käsityksesi ihmisten menestymisestä työelämässä ovat perustelu sille että älykkyys ei ole ollut hygieniatekijä ihmiskunnan historiassa viimeisen 100.000 vuoden aikana."

Aika ja näkemyksesi älykkyydestä "hygieniatekijänä" ovat omiasi. Pidän niitä molempia väärinä, mutta minulla ei ole erityistä syytä ryhtyä niitä kiistämään.

Lue lisää

"Tuota kömpelöä sanaa en todellakaan tuntenut."

Sinun kohdallasi se ei ollut minkäänlainen yllätys.

"En halua enää palata kyseiseen keskusteluun."

Kukaan ei halua. Minä, kuten ilmeisesti jokainen muukin palstalainen sinua lukuunottamatta ymmärsi mitä E esimerkillään tarkoitti.

"Pidän niitä molempia väärinä, mutta minulla ei ole erityistä syytä ryhtyä niitä kiistämään."

Niinpä. Tässäkään kirjoituksessasi et edes yrittänyt esittää käsityksillesi minkäänlaisia perusteluja.

*JC kirjoitti:

"Niissä olosuhteissa, joissa ihminen kehittyi eli myös paviaaneja, jotka ovat kädellisiä, joilla ihmistä pienemmät aivot."

Yrityksesi rinnastaa paviaani ihmiseen on mauton. Pieniaivoista ihmistä ei ole "kehittynyt", eikä paviaani taatusti ole ihmisestä "lajiutunut".

"Ihminen on "vaihtanut" suuren ja paljon energiaa vaativan suoliston suuriin ja paljon energiaa vaativiin aivoihin. Tämän on mahdollistanut siirtyminen kypsennettyyn ravintoon joka imeytyy täydellisemmin ja nopeammin kuin raakaravinto."

Karkoituksen jälkeen ihmisen täytyi ottaa ravintonsa mistä kykeni: "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi,..." Annetuilla kyvyillään ihminen toki osasi kypsentää ruokansa.

"Mikäköhän alue evoluutioteoriasta on kiistelyn kohteena?"

Tarkoitin kiistelyä luomisoppia vastaan.

Lue lisää

"Tarkoitin kiistelyä luomisoppia vastaan."

Tieteessä ei esiinny kiistelyä luomisoppia vastaan siitä yksinkertaisesta syystä, että "luomisoppi" on uskonnollinen käsitys ja kokonaan tieten ulkopuolella. Se, että jotkut tiedemiehet arvostelevat tieteen vapautta vastustavia fundamentalisteja on eri asia. Sinällään fundamentalistien vastustaminen 9/11 jälkeen on enemmän kuin ymmärrettävää.

*JC kirjoitti:

"Yhtenä uskonkappaleenani onkin nykyisin, etta Jumalalla on syynsä olla antamatta olemassaolostaan ihmisille objektiivista todistetta."

Jumala haluaa koetella ihmisten uskoa. Tosiasiassa todisteita Jumalasta on aivan kaikkialla - Jumala haluaa niin kovin ihmisten uskovan ja pelastuvan. Vain sokeimmat meistä eivät näe ja vain lankeamistaan odottavat ylpeimmät eivät halua Jumalaansa nähdä, vaan Hänet jopa kieltävät.

Heidän määränsä Jumala tahtoo olevan mahdollisimman pienen.

"Perusteita siis on, mutta mikään niistä ei ole jokaisen ihmisen vakuuttava ja siis objektiivinen."

Jumala suo ateisteille mahdollisuuden valita kadotuksen. Toisaalta mahdollisuus valita ikuinen elämä on jokaisen ulottuvilla.

Lue lisää

Tarkoittamani syy ei ole se, jonka tuossa annat;

"Jumala haluaa koetella ihmisten uskoa. Tosiasiassa todisteita Jumalasta on aivan kaikkialla.."

Viestissäsi käytännössä myönnät, että "kaikkialla olevat todisteet" ovat subjektiivisia ja pikemminkin uskovan itselleen luomia selityksiä muutenkin selittyville ilmiöille ja asioille

teknoäly kirjoitti:

Ajattele vaikka lehmän aivoja: ne toimivat solutasolla täysin samoin periaattein kuin ihmisaivot: silti lehmä ei mitenkään voi oppia esimerkiksi käsitteellistä ajattelua.

Minusta tämä on hyvä todiste sille, että aivojenkin oppimiskyky on hyvin rajallinen. Se, että "laitteisto" voi muuttua (=neuronit muodostavat uusia hermoratoja), ei yksistään riitä juuri mihinkään: jokaiseen taitoon tarvitaan loppujen lopuksi siihen erikoistunut alijärjestelmänsä. Jos sitä ei ole, kyseisentyyppisten asioiden oppiminen on mahdotonta.

Samoin taitaa olla ihmisten kanssa. Aivot ovat rakentuneet oppimaan tiettyjä asioita, mutta tähän tarvitaan erityinen aivojen alijärjestelmä. Esimerkiksi puheen tuottamiseen on olemassa oma alijärjestelmänsä. Jos sitä ei ole, puheen oppiminen on mahdotonta. Siinä ei aivojen muokkautuvuus auta lainkaan.

Eli kyllä aivoihin on rakennettu "valmista koodia" hyvinkin paljon. Ja vieläpä niin, että eri oppimistarpeisiin on rakennettu erityiset "laitteistot" Jopa puheenkin osalta puheen tuottamiselle ja ymmärtämiselle on omat alijärjestelmänsä. Jos ne vioittuvat, aivot eivät niitä osaa uudestaan rakentaa. Jopa yksittäisten tunteitten kokemiselle on omat järjestelmänsä: on olemassa ihmisiä, jotka eivät voi kokea esimerkiksi inhoa tai pelkoa.

Lue lisää

Kysyin perusteluja aikaisemmin esittämällesi mutuilulle ja sain vastaukseksi lisää yhä hullumpaa mutuilua. Väitteisiisi, joiden perusteluja kysyin, et palannut ollenkaan,

Yliopiston kirjastossa on teos "Neuroscience". Oletko ehkä joskus nähnyt sen?

*JC kirjoitti:

"Yhtenä uskonkappaleenani onkin nykyisin, etta Jumalalla on syynsä olla antamatta olemassaolostaan ihmisille objektiivista todistetta."

Jumala haluaa koetella ihmisten uskoa. Tosiasiassa todisteita Jumalasta on aivan kaikkialla - Jumala haluaa niin kovin ihmisten uskovan ja pelastuvan. Vain sokeimmat meistä eivät näe ja vain lankeamistaan odottavat ylpeimmät eivät halua Jumalaansa nähdä, vaan Hänet jopa kieltävät.

Heidän määränsä Jumala tahtoo olevan mahdollisimman pienen.

"Perusteita siis on, mutta mikään niistä ei ole jokaisen ihmisen vakuuttava ja siis objektiivinen."

Jumala suo ateisteille mahdollisuuden valita kadotuksen. Toisaalta mahdollisuus valita ikuinen elämä on jokaisen ulottuvilla.

Lue lisää

"Jumala haluaa koetella ihmisten uskoa."

Miksi?

Jos et tiedä miksi, niin mistä ylipäätään tiedät, että haluaa koitella?

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kysyin perusteluja aikaisemmin esittämällesi mutuilulle ja sain vastaukseksi lisää yhä hullumpaa mutuilua. Väitteisiisi, joiden perusteluja kysyin, et palannut ollenkaan,

Yliopiston kirjastossa on teos "Neuroscience". Oletko ehkä joskus nähnyt sen?

Lue lisää

Olen lukenut joitakin yleisölle tarkoitettuja kirjoja aivojen toiminnasta. Ymmärrän miten neuronit toimivat ja muokkautuvat.

Mielestäni en mutuillut. Aivoissa todellakin on tiettyihin toimintoihin erikoistuneita alijärjestelmiä. Ja aivan totta, esim inhon tunteen kokemiseen on oma erityinen aivoalueensa. Jos se vioittuu, ihminen saattaa syödä ilman mitään vaikeuksia täysin pilaantunutta ruokaa.

Halusin osoittaa, että aivojen muokkautuvuus yksilön eliniän aikana on kuitenkin aika rajallista: lehmän aivot eivät opi ymmärtämään puhetta, vaikka solutasolla ne toimivat identtisesti ihmisaivojen kanssa. Ei voi siis sanoa, että tekoäly ei voi toimia, koska se ei voi muokata laitteistoaan. Eihän aivotkaan voi muokata itseään kuin hyvin rajallisesti.

Näin ollen tekoälyjärjestelmäänkin tulisi rakentaa eri "oppimismoduuleja", joiden avulla tekoäly voisi kehittää esimerkiksi sanavarastoaan.

teknoäly kirjoitti:

Olen lukenut joitakin yleisölle tarkoitettuja kirjoja aivojen toiminnasta. Ymmärrän miten neuronit toimivat ja muokkautuvat.

Mielestäni en mutuillut. Aivoissa todellakin on tiettyihin toimintoihin erikoistuneita alijärjestelmiä. Ja aivan totta, esim inhon tunteen kokemiseen on oma erityinen aivoalueensa. Jos se vioittuu, ihminen saattaa syödä ilman mitään vaikeuksia täysin pilaantunutta ruokaa.

Halusin osoittaa, että aivojen muokkautuvuus yksilön eliniän aikana on kuitenkin aika rajallista: lehmän aivot eivät opi ymmärtämään puhetta, vaikka solutasolla ne toimivat identtisesti ihmisaivojen kanssa. Ei voi siis sanoa, että tekoäly ei voi toimia, koska se ei voi muokata laitteistoaan. Eihän aivotkaan voi muokata itseään kuin hyvin rajallisesti.

Näin ollen tekoälyjärjestelmäänkin tulisi rakentaa eri "oppimismoduuleja", joiden avulla tekoäly voisi kehittää esimerkiksi sanavarastoaan.

Lue lisää

On sinulla sentään hyvä alku tämän tieteen harrastukseen. Nyt kun vain malttaisit oppisa lisää omien sävellysten sijasta.

En minäkään väittänyt aivojen muokkautuvuuden olevan rajatonta, vaikka esimerkiksi koko ihmisen (tietoinen ja tiedostamaton) muisti perustuu pelkästään siihen. Lapsen aivoissa on toki jo syntyessä hermokytkentöjä ainakin aistielimista ja lihaksista, mutta myös neuronien kesken. Osa niistä kuitenkin surkastuu ja myös uusia muodostuu. Jopa hermosoluja voi kasvaa myös lisää.

Vastasyntyneen vauvan kyvyt, jotka melkein kaikki ovat samoja ja joskus vähäisempiäkin kuin eläinpoikasilla, osoittavat selvästi, miten
suurelta osin ihmisen korkea tietoisuus on oppimalla saatua. Toki sen eri toiminnot sijoittuvat tiettyihin aivojen osiin, mutta vain valmius tähän on synnynnäistä ja paikka aivoissa voi myös siirtyä.

Tekoäly voi nykymääritelmänsä mukaan toimia muokkaamatta laitteistoaan. Jos sen uskotaan voivan kehittyä ihmisestä riippumattomaksi, tämä on välttämätöntä.

*JC kirjoitti:

"Eli kyllä aivoihin on rakennettu "valmista koodia" hyvinkin paljon. Ja vieläpä niin, että eri oppimistarpeisiin on rakennettu erityiset "laitteistot" Jopa puheenkin osalta puheen tuottamiselle ja ymmärtämiselle on omat alijärjestelmänsä. Jos ne vioittuvat, aivot eivät niitä osaa uudestaan rakentaa. Jopa yksittäisten tunteitten kokemiselle on omat järjestelmänsä: on olemassa ihmisiä, jotka eivät voi kokea esimerkiksi inhoa tai pelkoa."

Aivan oikein, ihmisen aivoihin on luotu mitä erilaisimpia ominaisuuksia, jotka eläinlajeilta puuttuvat. Vajavaisuudet ovat rappeutumisen seurausta, tai suoranaista sairautta tai vikaa aivoissa.

"Esimerkiksi puheen tuottamiseen on olemassa oma alijärjestelmänsä. Jos sitä ei ole, puheen oppiminen on mahdotonta."

Puhekyky on ainoastaan ihmiselle annettu ominaisuus. Eläimet kykenevät vain alkeelliseen ääntelyyn, vaikka evojen mukaan ovat kehittyneet yhtä kauan kuin ihminenkin.

"Ajattele vaikka lehmän aivoja: ne toimivat solutasolla täysin samoin periaattein kuin ihmisaivot: silti lehmä ei mitenkään voi oppia esimerkiksi käsitteellistä ajattelua."

Koska lehmän ei ole tarkoitettukaan ajattelevan käsitteellisesti. Mitä ihmettä älykäs lehmä älyllään tekisi?

"Se, että "laitteisto" voi muuttua (=neuronit muodostavat uusia hermoratoja), ei yksistään riitä juuri mihinkään: jokaiseen taitoon tarvitaan loppujen lopuksi siihen erikoistunut alijärjestelmänsä."

Rinnastat ilmeisesti ihmisen aivot tietokoneen ohjelmalliseen toimintaan. "Erikoistuneet alijärjestelmät" ovat Jumalan ihmiselle antamien kykyjen ilmenemää, joten todistat osaltasi luomisoppia.

Lue lisää

>Puhekyky on ainoastaan ihmiselle annettu ominaisuus. Eläimet kykenevät vain alkeelliseen ääntelyyn, vaikka evojen mukaan ovat kehittyneet yhtä kauan kuin ihminenkin.

Onko mitään inhimillisen tiedon sarkaa, josta pystyisit sanomaan jotain nolaamatta itseäsi?

Nykyisen Rouvani perheessä oli takavuosina hoidossa harmaapapukaija, joka oli loistava puhuja ja joka ilmeisesti myös ymmärsi puhumastaan yhtä ja toista. Linnusta kuvattiin tuntikaupalla videoita, joten en puhu vain ruusuisista muistoista. Höperehtimisesti alkeellisesta ääntelystä ovat kannaltasi siis hyvin kiusallisia. Kannattaisiko olla hiljaa, jos kerta kaikkiaan ei jaksa tai ymmärrä ensin miettiä ja vasta sitten näpytellä?

*JC kirjoitti:

"Uskontopuoli taas hoitaa kiistelynsä jakautumalla niin moniin lahkoihin ja suuntauksiin kuin erimielisyyksien perusteella aihetta on."

On vain yksi Jumala. He jotka Häneen uskovat pelastuvat, kaikki muut joutuvat kadotukseen.

"Voisitko täsmentää?"

Kuten jo kirjoitin, tarkoitin kiistelyä luomisoppia vastaan. Evoluutioteorian sisäiset väittelyt ja kinastelut saavat jäädä puolestani omaan arvoonsa, niillä ei kannata itseään rasittaa.

Lue lisää

>Kuten jo kirjoitin, tarkoitin kiistelyä luomisoppia vastaan.

Ai jaa, mutta eihän sellaista tässä todellisuudessa edes ole muualla kuin pienen ihmisjoukon yleensä viihteellisenä harrastuksena. Ei tiede tietenkään kiistele uskonnon kanssa, kun puuha on jo lähtökohtaisesti järjetöntä.

Aniharvaa luonnontieteilijää kreationismi edes kiinnostaa millään tavalla. Muissa tieteissä sitä ja sen kannattajajoukkoa kyllä voidaan tutkia eri kanteilta.

*JC kirjoitti:

"Nuo älyn jäljittelyyn perustuvat tekoälyjärjestelmät tulevat ylittämään keskivertoihmisen älyn jo lähivuosikymmeninä."

Omituinen näkemys. Jos keinoäly joskus syntyy, keskivertoihmisen älykkyys ei voi olla mikään merkittävä "rajapyykki".

Pahoin pelkään, että ihminen ei tuossa tilanteessa olisi älykkyyden luojana oman Luojansa veroinen. Eli kykenisi hyvää tuottavaan luomistyöhön.

Lue lisää

>Pahoin pelkään, että ihminen ei tuossa tilanteessa olisi älykkyyden luojana oman Luojansa veroinen. Eli kykenisi hyvää tuottavaan luomistyöhön.

On päinvastoin juurikin mahdollista, että ihminen kykenisi vanhan testamentin Jahven tapaa luomaan älyä joka käyttäytyy aivan toisin kuin sen luojalla oli tarkoitus ja joka sen vuoksi pitää tuhota.

tieteenharrastaja kirjoitti:

On sinulla sentään hyvä alku tämän tieteen harrastukseen. Nyt kun vain malttaisit oppisa lisää omien sävellysten sijasta.

En minäkään väittänyt aivojen muokkautuvuuden olevan rajatonta, vaikka esimerkiksi koko ihmisen (tietoinen ja tiedostamaton) muisti perustuu pelkästään siihen. Lapsen aivoissa on toki jo syntyessä hermokytkentöjä ainakin aistielimista ja lihaksista, mutta myös neuronien kesken. Osa niistä kuitenkin surkastuu ja myös uusia muodostuu. Jopa hermosoluja voi kasvaa myös lisää.

Vastasyntyneen vauvan kyvyt, jotka melkein kaikki ovat samoja ja joskus vähäisempiäkin kuin eläinpoikasilla, osoittavat selvästi, miten
suurelta osin ihmisen korkea tietoisuus on oppimalla saatua. Toki sen eri toiminnot sijoittuvat tiettyihin aivojen osiin, mutta vain valmius tähän on synnynnäistä ja paikka aivoissa voi myös siirtyä.

Tekoäly voi nykymääritelmänsä mukaan toimia muokkaamatta laitteistoaan. Jos sen uskotaan voivan kehittyä ihmisestä riippumattomaksi, tämä on välttämätöntä.

Lue lisää

>En minäkään väittänyt aivojen muokkautuvuuden olevan rajatonta, vaikka
>esimerkiksi koko ihmisen (tietoinen ja tiedostamaton) muisti perustuu
>pelkästään siihen.

Nimenomaan tässä suhteessa tekoäly on täysin muokkautuva. Ohjelmakoodin käyttämä datahan on erillinen itse ohjelmakoodista, ja ohjelma voi muokata käyttämäänsä dataa mielin määrin. Eli tekoälyn "muisti" on täysin muokkautuva. Tämäkin osoittaa, että laitteiston ei tarvitse olla muokkautuva, jotta tekoäly voisi kehittyä kovin pitkälle


>Vastasyntyneen vauvan kyvyt, jotka melkein kaikki ovat samoja ja joskus >vähäisempiäkin kuin eläinpoikasilla, osoittavat selvästi, miten
>suurelta osin ihmisen korkea tietoisuus on oppimalla saatua.

Mutta ihmisvauvasta kasvaa älykäs aikuinen koska hänen aivoissaan on olemassa järjestelmät älykkääksi kehittymistä varten. Oppiminen on mahdollista näiden järjestelmien takia. Ihmisvauvasta kasvaa älykäs, mutta lehmän vasasta ei kasva.




>Tekoäly voi nykymääritelmänsä mukaan toimia muokkaamatta laitteistoaan.
>Jos sen uskotaan voivan kehittyä ihmisestä riippumattomaksi, tämä on
>välttämätöntä.

Minusta sinäkin syyllistyt mutu-väitteen heittämiseen. Perustele miksi näin on.

Itse yritän koko ajan perustella, että laitteiston (prosessori, muisti, väylät) ei tarvise olla muokkautuva. Tarvitaan vain tarpeeksi fiksusti koodattuja oppimismoduuleja. Eiväthän ihmisaivot loppujen lopuksi kykene kuin niihin tehtäviin, johon niissä on erityiset alijärjestelmänsä.

teknoäly kirjoitti:

>En minäkään väittänyt aivojen muokkautuvuuden olevan rajatonta, vaikka
>esimerkiksi koko ihmisen (tietoinen ja tiedostamaton) muisti perustuu
>pelkästään siihen.

Nimenomaan tässä suhteessa tekoäly on täysin muokkautuva. Ohjelmakoodin käyttämä datahan on erillinen itse ohjelmakoodista, ja ohjelma voi muokata käyttämäänsä dataa mielin määrin. Eli tekoälyn "muisti" on täysin muokkautuva. Tämäkin osoittaa, että laitteiston ei tarvitse olla muokkautuva, jotta tekoäly voisi kehittyä kovin pitkälle


>Vastasyntyneen vauvan kyvyt, jotka melkein kaikki ovat samoja ja joskus >vähäisempiäkin kuin eläinpoikasilla, osoittavat selvästi, miten
>suurelta osin ihmisen korkea tietoisuus on oppimalla saatua.

Mutta ihmisvauvasta kasvaa älykäs aikuinen koska hänen aivoissaan on olemassa järjestelmät älykkääksi kehittymistä varten. Oppiminen on mahdollista näiden järjestelmien takia. Ihmisvauvasta kasvaa älykäs, mutta lehmän vasasta ei kasva.




>Tekoäly voi nykymääritelmänsä mukaan toimia muokkaamatta laitteistoaan.
>Jos sen uskotaan voivan kehittyä ihmisestä riippumattomaksi, tämä on
>välttämätöntä.

Minusta sinäkin syyllistyt mutu-väitteen heittämiseen. Perustele miksi näin on.

Itse yritän koko ajan perustella, että laitteiston (prosessori, muisti, väylät) ei tarvise olla muokkautuva. Tarvitaan vain tarpeeksi fiksusti koodattuja oppimismoduuleja. Eiväthän ihmisaivot loppujen lopuksi kykene kuin niihin tehtäviin, johon niissä on erityiset alijärjestelmänsä.

Lue lisää

Minusta sinä syyllistyt vaillinaiseen ajatteluun:

"Minusta sinäkin syyllistyt mutu-väitteen heittämiseen. Perustele miksi näin on."

Jotta tekoäly voisi toimia myös ihmisiä vastaan, sen on pystyttävä suunnittelemaan ja rakentamaan myös käyttämänsä laitteistot. Muuten ohjelmistojen rajaton ihmisriippumaton kehitys (jota en muutenkaan pidä mahdollisena) tyssää kapasitettipulaan tai laitteistossa välttämättä tarvittavien uusien ominaisuuksien puutteeseen.

teknoäly kirjoitti:

>En minäkään väittänyt aivojen muokkautuvuuden olevan rajatonta, vaikka
>esimerkiksi koko ihmisen (tietoinen ja tiedostamaton) muisti perustuu
>pelkästään siihen.

Nimenomaan tässä suhteessa tekoäly on täysin muokkautuva. Ohjelmakoodin käyttämä datahan on erillinen itse ohjelmakoodista, ja ohjelma voi muokata käyttämäänsä dataa mielin määrin. Eli tekoälyn "muisti" on täysin muokkautuva. Tämäkin osoittaa, että laitteiston ei tarvitse olla muokkautuva, jotta tekoäly voisi kehittyä kovin pitkälle


>Vastasyntyneen vauvan kyvyt, jotka melkein kaikki ovat samoja ja joskus >vähäisempiäkin kuin eläinpoikasilla, osoittavat selvästi, miten
>suurelta osin ihmisen korkea tietoisuus on oppimalla saatua.

Mutta ihmisvauvasta kasvaa älykäs aikuinen koska hänen aivoissaan on olemassa järjestelmät älykkääksi kehittymistä varten. Oppiminen on mahdollista näiden järjestelmien takia. Ihmisvauvasta kasvaa älykäs, mutta lehmän vasasta ei kasva.




>Tekoäly voi nykymääritelmänsä mukaan toimia muokkaamatta laitteistoaan.
>Jos sen uskotaan voivan kehittyä ihmisestä riippumattomaksi, tämä on
>välttämätöntä.

Minusta sinäkin syyllistyt mutu-väitteen heittämiseen. Perustele miksi näin on.

Itse yritän koko ajan perustella, että laitteiston (prosessori, muisti, väylät) ei tarvise olla muokkautuva. Tarvitaan vain tarpeeksi fiksusti koodattuja oppimismoduuleja. Eiväthän ihmisaivot loppujen lopuksi kykene kuin niihin tehtäviin, johon niissä on erityiset alijärjestelmänsä.

Lue lisää

Avarrahan vähän tuotakin ajatusta

"Eiväthän ihmisaivot loppujen lopuksi kykene kuin niihin tehtäviin, johon niissä on erityiset alijärjestelmänsä."

Ei ihmisaivoissa ole erityisiä tietokoneensuunnittelun, tähtitieteen tai avaruuslennon alijärjestelmiä, vaan abstrakti ajattelu sovelluksineen tapahtuu siellä täysin avorakenteisesti.

Vastaavien tietokoneohjelmistojen syntyminen aikaisempien ohjelmien satunnaisina muunnoksina - tai millään tavalla ilman ihmisojelmoijan merkittävää työpanosta - ei nykyisellä (tai edes nyt kuviteltavissa olevalla) tietotekniikalla ole mahdollista.

teknoäly kirjoitti:

>En minäkään väittänyt aivojen muokkautuvuuden olevan rajatonta, vaikka
>esimerkiksi koko ihmisen (tietoinen ja tiedostamaton) muisti perustuu
>pelkästään siihen.

Nimenomaan tässä suhteessa tekoäly on täysin muokkautuva. Ohjelmakoodin käyttämä datahan on erillinen itse ohjelmakoodista, ja ohjelma voi muokata käyttämäänsä dataa mielin määrin. Eli tekoälyn "muisti" on täysin muokkautuva. Tämäkin osoittaa, että laitteiston ei tarvitse olla muokkautuva, jotta tekoäly voisi kehittyä kovin pitkälle


>Vastasyntyneen vauvan kyvyt, jotka melkein kaikki ovat samoja ja joskus >vähäisempiäkin kuin eläinpoikasilla, osoittavat selvästi, miten
>suurelta osin ihmisen korkea tietoisuus on oppimalla saatua.

Mutta ihmisvauvasta kasvaa älykäs aikuinen koska hänen aivoissaan on olemassa järjestelmät älykkääksi kehittymistä varten. Oppiminen on mahdollista näiden järjestelmien takia. Ihmisvauvasta kasvaa älykäs, mutta lehmän vasasta ei kasva.




>Tekoäly voi nykymääritelmänsä mukaan toimia muokkaamatta laitteistoaan.
>Jos sen uskotaan voivan kehittyä ihmisestä riippumattomaksi, tämä on
>välttämätöntä.

Minusta sinäkin syyllistyt mutu-väitteen heittämiseen. Perustele miksi näin on.

Itse yritän koko ajan perustella, että laitteiston (prosessori, muisti, väylät) ei tarvise olla muokkautuva. Tarvitaan vain tarpeeksi fiksusti koodattuja oppimismoduuleja. Eiväthän ihmisaivot loppujen lopuksi kykene kuin niihin tehtäviin, johon niissä on erityiset alijärjestelmänsä.

Lue lisää

Pelkät oppimiskeinot eivät riitä älykkääksi kehittymiseen:

"Mutta ihmisvauvasta kasvaa älykäs aikuinen koska hänen aivoissaan on olemassa järjestelmät älykkääksi kehittymistä varten."

Ihmisvauvalla on myös uteliaisuutta, oppimisen tahtoa, kyky yhdistää ennestään tuntemattomia asioita toisiinsa sekä taito asettaa niiille keskinäisiä arvosuhteita.

tieteenharjoittaja kirjoitti:

Pelkät oppimiskeinot eivät riitä älykkääksi kehittymiseen:

"Mutta ihmisvauvasta kasvaa älykäs aikuinen koska hänen aivoissaan on olemassa järjestelmät älykkääksi kehittymistä varten."

Ihmisvauvalla on myös uteliaisuutta, oppimisen tahtoa, kyky yhdistää ennestään tuntemattomia asioita toisiinsa sekä taito asettaa niiille keskinäisiä arvosuhteita.

Lue lisää

Vielä yksi minun mielestäni jännittävä esimerkki aivojen alijärjestelmistä. Nimittäin kasvojentunnistus

Wikipedia, kasvosokeus: On raportoitu myös harvinaisia tapauksia, jossa potilas aivojen pienen vaurion seurauksena menettää kykynsä tunnistaa tietyn ihmisen, esimerkiksi isoäitinsä, vaikka muiden ihmisten havaitseminen sujuu.

Wikipedia; Capragasin oireyhtymä ... josta kärsivä luulee, että läheiset ihmiset on korvattu heitä esittävillä huijareilla, roboteilla tai ulkoavaruuden olennoilla.

Wikipedia: Fregolin syndrooma on harvinainen mielenhäiriö, josta kärsivä luulee kaikkia ihmisiä ympärillään samaksi henkilöksi, joka vain vaihtaa nopeasti valepukuaan.

Kyseisistä sairauksista ei parane, vaikka kuinka yrittäisit opetella erottamaan kasvoja toisistaan. Tämä osoittaa harhaksi kuvitelmamme oppimiskykymme yleisluontoisuudesta. Niinkin erityislaatuinen asia kuin kasvojen muistaminen vaatii omia alijärjestelmiään. Nopeasti ajateltuna luulisi, että hahmontunnistus olisi yleisluontoinen järjestelmä, ja aivot sitten vain harjaantuisivat tunnistamaan tietyntyyppisia, paljon nähtyjä asoita helpommin.



Hyppään nyt toiseen aiheeseen. Nimittäin pohtimaan sitä, missä määrin ympärillämme oleva tekninen maailman omien aivojemme tuotosta, missä määrin sattumaa, ennakoimattomien syy-seuraussuhteiden synnyttämä?

Mahtoiko se nomadi, joka 8000 vuotta sitten iltaisin kävi iltapuhteinaan kastelemassa Niilin rannan kasveja siinä toivossa, että hänen lampaansa voisivat laiduntaa aluella pari päivää pitempään, ajatella, että hänen kaukaiset jälkipolvensa tulisivat asumaan savesta tehdyissä isoissa laatikoissa ja viettäisivät päivänsä raahaten valtavia kivenlohkareita pyramidin muotoiseen rakennelmaan?

Mahtoikohan höyrykoneen keksijä ajatella, että talvet olisivat pian lumettomia. Entä olivatko tietokoneen kehittäjät tietoisia siitä ikävästä mahdollisuudesta, että pian kolmasosa ihmiskunnasta kärsisi kroonisista niska- tai selkävaivoista ja vakavasta ylipainosta?

Onko ihmislajin lapselle lajinomaista käyttäytymistä istua hiljaa paikallaan 12 vuotta, opiskelemassa mikä on endoterminen reaktio tai miettimässä mitä yhtälölle 2x/3 x/2 =20 pitäisi tehdä? Jotka osaavat ottaa nuo 12 pitkää vuotta kilpailun kannalta, heidät palkitaan. He saavat viettää seuraavat 40 vuotta samoissa huoneissa miettimässä samoja asioita. Aamulla he heräävät piipitykseen täsmälleen samaan aikaan ja seuraavat samaa minuuttirytmiä päivästä toiseen. Ne lapset, jotka eivät halua kyseiseen tietämyskilpailuun ottaa osaa, ehkä siksi, että vaistoavat lajin olevan heille sopimaton, heidän osakseen koituu istua ratin ja penkin välissä. Tai he päätyvät tuijottamaan monitoreita meluisiin tehdassaleihin.

Näinkö minä tyydytän lajinomaista sosiaalisuuden tarvettani? Istumalla yksin paikallani hiljaa. Tuijotan yhteen paikkaan, liikuttelen sormiani. Keskustelenko todellakin? Tuntematta keskustelukumppaneitani. Minulle vastataan jos viitsitään. Täillaiseksiko olemme visioineet inhimillisen vuorovaikutuksen?

Vai onko nyky-yhteiskunta oikeastaan kuin muurahaiskeko. Ihmiset vain ajatuksettomia muurahaisia, jotka näkevät vain oman kortensa. Jotenkin siitä rakentuu keko, josta on tullut elinehtomme ja jota ilman emme osaa elää. Keko johon koko ajan tuodaan uusia korsia tietämättä mitä siitä seuraa.

Onko nyky-yhteiskuntamme todellakin sellainen, joka parhaiten mahdollistaa ihmislajin harjoittaa lajinomaista käyttäytymistään? Tällaiseksiko me sen suunnittelimme?

Laitahan tähän linkki laulavasta koirasta ja kissasta la lehmästä ja hevosesta, tyhmä.
Kaipa sieltä joku listahitti löytyy kun ne niin kovin musikaalisia ovat.

Eläimiä on turha yrittää inhimillistää.

Muuan elämänsä simpanssien kanssa käyttänyt Jane kertoi kerran että hän ei ole havainnut simpansseissa koskaan mitääninhimillisiä piirteitä.

jyri kirjoitti:

Laitahan tähän linkki laulavasta koirasta ja kissasta la lehmästä ja hevosesta, tyhmä.
Kaipa sieltä joku listahitti löytyy kun ne niin kovin musikaalisia ovat.

Eläimiä on turha yrittää inhimillistää.

Muuan elämänsä simpanssien kanssa käyttänyt Jane kertoi kerran että hän ei ole havainnut simpansseissa koskaan mitääninhimillisiä piirteitä.

Lue lisää

Ei messeri millään tavalla inhimillistänyt eläimiä.

Ja taas lainaan lempilausahdustasi, se kun kuvaa sinua niin osuvasti: "TYHMÄ"

jyri kirjoitti:

Laitahan tähän linkki laulavasta koirasta ja kissasta la lehmästä ja hevosesta, tyhmä.
Kaipa sieltä joku listahitti löytyy kun ne niin kovin musikaalisia ovat.

Eläimiä on turha yrittää inhimillistää.

Muuan elämänsä simpanssien kanssa käyttänyt Jane kertoi kerran että hän ei ole havainnut simpansseissa koskaan mitääninhimillisiä piirteitä.

Lue lisää

>Muuan elämänsä simpanssien kanssa käyttänyt Jane kertoi kerran että hän ei ole havainnut simpansseissa koskaan mitääninhimillisiä piirteitä.

Olen nuorempana lukenut Jane Goodallia, mutta tuollaista en muista. Voitko auttaa?

RepeRuutikallo kirjoitti:

>Muuan elämänsä simpanssien kanssa käyttänyt Jane kertoi kerran että hän ei ole havainnut simpansseissa koskaan mitääninhimillisiä piirteitä.

Olen nuorempana lukenut Jane Goodallia, mutta tuollaista en muista. Voitko auttaa?

Lue lisää

Katsos mytomaanimultinikki on varmaan tämänkin kuullut radiosta, tai sitten ylimaallisella Raamatunlukutaidollaan lukenut myös Jane Goodallia ja ymmärtänyt sen salatummankin Janen ajatuksen, eli tietysti kuvitellut ihan omiaan.

Aivan samalla tavalla mytomanaimultinkiki on kuullut ja lukenut Rickhard Leakey'n tuotannosta, että Lucy on vain (sukupuuttoon) kuollut marakatti.

Mihinkäs sitä mytomaanimultinikki karvoistan pääsisi, mytomaani mikä mytomaani, niin perkeleellinen valehtelijan ja vääristelijä.

antimytomaani_orig kirjoitti:

Katsos mytomaanimultinikki on varmaan tämänkin kuullut radiosta, tai sitten ylimaallisella Raamatunlukutaidollaan lukenut myös Jane Goodallia ja ymmärtänyt sen salatummankin Janen ajatuksen, eli tietysti kuvitellut ihan omiaan.

Aivan samalla tavalla mytomanaimultinkiki on kuullut ja lukenut Rickhard Leakey'n tuotannosta, että Lucy on vain (sukupuuttoon) kuollut marakatti.

Mihinkäs sitä mytomaanimultinikki karvoistan pääsisi, mytomaani mikä mytomaani, niin perkeleellinen valehtelijan ja vääristelijä.

Lue lisää

Olen tosiaan huomannut, että jyrbältä eivät jää salatuimmatkaan aatokset huomaamatta. Hän pystyy syväluotaamaan jopa ihmisiä joita ei ole koskaan tavannut eikä koskaan tapaa.

Jokin diagnoosi tuolle löytynee. Jehova-syndrooma?

jyri kirjoitti:

Laitahan tähän linkki laulavasta koirasta ja kissasta la lehmästä ja hevosesta, tyhmä.
Kaipa sieltä joku listahitti löytyy kun ne niin kovin musikaalisia ovat.

Eläimiä on turha yrittää inhimillistää.

Muuan elämänsä simpanssien kanssa käyttänyt Jane kertoi kerran että hän ei ole havainnut simpansseissa koskaan mitääninhimillisiä piirteitä.

Lue lisää

Sulla on vaan ajatusmaailma sellainen, että jos eläimellä on musikaalisuutta, niin sen täytyy olla samanlaista kuin ihmisen musikaalisuus. Tämä on aivan typerä lähtökohta.
Sinä voit olla niin epämusikaalinen, ettet ymmärrä eläinten musikaalisuutta.

jyri kirjoitti:

Laitahan tähän linkki laulavasta koirasta ja kissasta la lehmästä ja hevosesta, tyhmä.
Kaipa sieltä joku listahitti löytyy kun ne niin kovin musikaalisia ovat.

Eläimiä on turha yrittää inhimillistää.

Muuan elämänsä simpanssien kanssa käyttänyt Jane kertoi kerran että hän ei ole havainnut simpansseissa koskaan mitääninhimillisiä piirteitä.

Lue lisää

"Laitahan tähän linkki laulavasta koirasta ja kissasta la lehmästä ja hevosesta...."


Tällaisista en ole löytänyt tietoa, mutta vuosi sitten katsoin videota, jossa eräs papukaija vihelsi Qwai-joen siltaa.

jyri kirjoitti:

Laitahan tähän linkki laulavasta koirasta ja kissasta la lehmästä ja hevosesta, tyhmä.
Kaipa sieltä joku listahitti löytyy kun ne niin kovin musikaalisia ovat.

Eläimiä on turha yrittää inhimillistää.

Muuan elämänsä simpanssien kanssa käyttänyt Jane kertoi kerran että hän ei ole havainnut simpansseissa koskaan mitääninhimillisiä piirteitä.

Lue lisää

Miksi aloittajan luettelemat ns. pehmo-ominaisuudet (ns. hyvän ja pahan tunnistaminen, kauneuden taju ja musikaalisuus) ylipäätään olisivat erityisen oleellisia ominaisuuksia?

Jos ajatellaan tilannetta, jossa hyvästä ja pahasta tietämätön epämusikaalinen muinaisihminen ja haitaria soittava kauneuden tajuava kreationisti kohtaisivat elonjäämistaistelussa ja heidän muut ominaisuudet, kuten esim. älykkyys olisivat samalla tasolla, niin miten kävisi?

Elonjäämistaistelu kirjoitti:

Miksi aloittajan luettelemat ns. pehmo-ominaisuudet (ns. hyvän ja pahan tunnistaminen, kauneuden taju ja musikaalisuus) ylipäätään olisivat erityisen oleellisia ominaisuuksia?

Jos ajatellaan tilannetta, jossa hyvästä ja pahasta tietämätön epämusikaalinen muinaisihminen ja haitaria soittava kauneuden tajuava kreationisti kohtaisivat elonjäämistaistelussa ja heidän muut ominaisuudet, kuten esim. älykkyys olisivat samalla tasolla, niin miten kävisi?

Lue lisää

Kahden pukarin eloonjäämistaistoa tavallisempi tilanne lienee kuitenkin ollut sosiaalisen menestymisen "taisto" omassa ryhmässä tai heimossa, jossa noista ominaisuuksista selvästikin voisi olla apua.

Noinkin on. Ajattelukyky, kyky miettiä ja suunnitella tulevaisuutta ja muistella menneitä pohtia elämän tarkoitusta on vain ihmisen ominaisuus.

Evolutionistit tosin ovat omaksuneet vain sen yhden tarkoituksen elämälleen, eli omien geenien levittäminen niin laajalle kuin mahdollista ja hinnalla millä hyvänsä.
Siinä he ovat todella apinamaisia elämänsä ja toisten elämän pilaalle sössijöitä.

jyri kirjoitti:

Noinkin on. Ajattelukyky, kyky miettiä ja suunnitella tulevaisuutta ja muistella menneitä pohtia elämän tarkoitusta on vain ihmisen ominaisuus.

Evolutionistit tosin ovat omaksuneet vain sen yhden tarkoituksen elämälleen, eli omien geenien levittäminen niin laajalle kuin mahdollista ja hinnalla millä hyvänsä.
Siinä he ovat todella apinamaisia elämänsä ja toisten elämän pilaalle sössijöitä.

Lue lisää

»Evolutionistit tosin ovat omaksuneet vain sen yhden tarkoituksen elämälleen, eli omien geenien levittäminen niin laajalle kuin mahdollista ja hinnalla millä hyvänsä.»

Huomaa etten minä ainakaan kuulu mainitsemiisi evolutionisteihin, sillä minulla on tasan yksi lapsi, eikä mitään pakkomiellettä siittää lisää.

Mites lahkolaisilla? Taitaa heilla olla aikalailla jälkikasvua yleensä.

huutis. kirjoitti:

»Evolutionistit tosin ovat omaksuneet vain sen yhden tarkoituksen elämälleen, eli omien geenien levittäminen niin laajalle kuin mahdollista ja hinnalla millä hyvänsä.»

Huomaa etten minä ainakaan kuulu mainitsemiisi evolutionisteihin, sillä minulla on tasan yksi lapsi, eikä mitään pakkomiellettä siittää lisää.

Mites lahkolaisilla? Taitaa heilla olla aikalailla jälkikasvua yleensä.

Lue lisää

Huutis onkin evokkienkin kastissa se luuseri kun ei ole kyennyt yhtä enempää siittämään. Onkohan varmaa että edes se on oma? Se kun menee evokkien kanssa niin että mahdollisuudet ovat fifty-sixty Nykäsen Matin hyväksi.

jyri kirjoitti:

Huutis onkin evokkienkin kastissa se luuseri kun ei ole kyennyt yhtä enempää siittämään. Onkohan varmaa että edes se on oma? Se kun menee evokkien kanssa niin että mahdollisuudet ovat fifty-sixty Nykäsen Matin hyväksi.

Lue lisää

Mielenkiintoinen ajatusmaailma sinulla. Ei saa lisääntyä, koska se on eläimellistä, mutta on luuseri jollei lisäänny aivan tolkuttomasti.

Katsos joillekin on tärkeämpää laatu kuin määrä. Siksi osaamme huolehtia syntyvyyden säännöstelystä ja siten taata hyvät mahdollisuudet heille jotka teemme tähän maailmaan.

jyri kirjoitti:

Noinkin on. Ajattelukyky, kyky miettiä ja suunnitella tulevaisuutta ja muistella menneitä pohtia elämän tarkoitusta on vain ihmisen ominaisuus.

Evolutionistit tosin ovat omaksuneet vain sen yhden tarkoituksen elämälleen, eli omien geenien levittäminen niin laajalle kuin mahdollista ja hinnalla millä hyvänsä.
Siinä he ovat todella apinamaisia elämänsä ja toisten elämän pilaalle sössijöitä.

Lue lisää

>Evolutionistit tosin ovat omaksuneet vain sen yhden tarkoituksen elämälleen, eli omien geenien levittäminen niin laajalle kuin mahdollista ja hinnalla millä hyvänsä.

Kiinalaiset eivät sitten ole evolutionisteja, hyvä. Nykybiologiaa ja evoluutioteoriaa he tietääkseni eivät silti kiistä vähimmässäkään määrin.
Senhän jo tiesimmekin, että luomisuskoisia kinuskeista on varsin mitätön joukko ja hekin monesti muslimeja.

Ihmisaivot ne tuon tietokoneenkin ovat kehittäneet joten miten se kone nyt sitten voisi olla ihmisälyä taitavampi?

Ajattelukyky on tietojenkäsittelyn aatelia, siihen ei kone koskaan kykene.

Miten kehittäisit tietsikalle myös säälin tai onnellisuuden tunteet? Heh heh.
Tai rakkauden tai inhimillisyyden? Tai sen että kun se tarkastelee ihmisen biologiaa niin sen pitäisi muka tajuta että homous on ok, ja homoavioliitot mytös, tai sitten ei. Heheh.

Ja mitäpä se tietokone sanoisi Obaman tyttärien minihameista? Olisiko se puolesta vai vastaan? Heh heh.
Ja tykkäisikö se tietokonerobotti pelata lätkää? Ja osaisiko se maistaa huurteisen aromit? Tai tulisiko sille kylläisyyden tunne tapaksista?
Osaisiko se olla pahoillaan siitä että evoluutiopakkosyöttökouluopetus tekee suurimman osan massakansasta niin ääliöiksi että nuo eivät näe homoavioiliittoa luonnottomuutena?

Niin että supertietsikalla on vielä paljon opittavaa.

Toistaiseksi se n soveltuvuus lakituvassa olisi täysi tasa-arvoinen oikeudenmukaisuus eli henki-hengestä, vai mitä? Vai osaisiko se olla humaani opettaja joka osaisi muovata murhaajasta kunnon kansalaisen kun siihen ei ihminenkään kykene.

jyri kirjoitti:

Ihmisaivot ne tuon tietokoneenkin ovat kehittäneet joten miten se kone nyt sitten voisi olla ihmisälyä taitavampi?

Kirjoitit tietojenkäsittelykyvystä, joka on laskettavissa oleva arvo ja vertasit sitä etanan aivoihin. Nyt koetat kääntää sen "taitavuudeksi", jonka voi määritellä miten tahtoo ja verrata kykyä ihmisaivoihin. Täydellinen rapuväistö maalitolppien siirtelyineen, kun ensin oli tullut pönttöön, että lällä pärisee.

Samalla logiikalla:
Jos ihminen on rakentanut nosturin, niin miten nosturi voi olla ihmistä vahvempi?
Jos ihminen on rakentanut auton, niin miten se voi olla ihmistä nopeampi.
Eikä lentokonekaan voi lentää, kun sen suunnitellut ihminenkään ei itsekään voi.

Ja tuolla ajatuksenjuoksulla on muka oltu yliopistossa opettajana. Älä naurata.
Siinä tapauksessa minä olen vähintään nobelisti ja akatemian professori. Pesen sinut logiikassa sata nolla koska tahansa. Siinä ei auta valehtelusikaan.

jyri kirjoitti:

Ajattelukyky on tietojenkäsittelyn aatelia, siihen ei kone koskaan kykene.

Miten kehittäisit tietsikalle myös säälin tai onnellisuuden tunteet? Heh heh.
Tai rakkauden tai inhimillisyyden? Tai sen että kun se tarkastelee ihmisen biologiaa niin sen pitäisi muka tajuta että homous on ok, ja homoavioliitot mytös, tai sitten ei. Heheh.

Ja mitäpä se tietokone sanoisi Obaman tyttärien minihameista? Olisiko se puolesta vai vastaan? Heh heh.
Ja tykkäisikö se tietokonerobotti pelata lätkää? Ja osaisiko se maistaa huurteisen aromit? Tai tulisiko sille kylläisyyden tunne tapaksista?
Osaisiko se olla pahoillaan siitä että evoluutiopakkosyöttökouluopetus tekee suurimman osan massakansasta niin ääliöiksi että nuo eivät näe homoavioiliittoa luonnottomuutena?

Niin että supertietsikalla on vielä paljon opittavaa.

Toistaiseksi se n soveltuvuus lakituvassa olisi täysi tasa-arvoinen oikeudenmukaisuus eli henki-hengestä, vai mitä? Vai osaisiko se olla humaani opettaja joka osaisi muovata murhaajasta kunnon kansalaisen kun siihen ei ihminenkään kykene.

Lue lisää

Vastasin tietokoneen vertaamiseen etanan aivojen tietojenkäsittelykykyyn. Onko sinulla mitään tolkkua valehtelussasi ja vääristelyssäsi?

"Ja mitäpä se tietokone sanoisi Obaman tyttärien minihameista? Olisiko se puolesta vai vastaan? Heh heh. "

Väitän sinun olevan seksuaalisesti kieroutunut, joka kyttäilee alaikäisten pikkutyttöjen reisiä. Siinä ei ole mitään nauramista. Päin vastoin, kääntää mieltä. Siitä on lyhyt matka pedofiliaan.

Yhä syvemmälle kirjoitti:

Vastasin tietokoneen vertaamiseen etanan aivojen tietojenkäsittelykykyyn. Onko sinulla mitään tolkkua valehtelussasi ja vääristelyssäsi?

"Ja mitäpä se tietokone sanoisi Obaman tyttärien minihameista? Olisiko se puolesta vai vastaan? Heh heh. "

Väitän sinun olevan seksuaalisesti kieroutunut, joka kyttäilee alaikäisten pikkutyttöjen reisiä. Siinä ei ole mitään nauramista. Päin vastoin, kääntää mieltä. Siitä on lyhyt matka pedofiliaan.

Lue lisää

Yhä syvemmälle aivopieree tämä ystävämme, sillä minähän käskin Obaman tyttöjen pukea päällensä enkä suinkaan riisumaan hepeneitään niinkuin pedofiilit tekisivät, tyhmä.

Osaako evolutionisti puhua yhtä ainoata sanaa ilman aivopierun hajua???

syvemmälle suohon kirjoitti:

Kirjoitit tietojenkäsittelykyvystä, joka on laskettavissa oleva arvo ja vertasit sitä etanan aivoihin. Nyt koetat kääntää sen "taitavuudeksi", jonka voi määritellä miten tahtoo ja verrata kykyä ihmisaivoihin. Täydellinen rapuväistö maalitolppien siirtelyineen, kun ensin oli tullut pönttöön, että lällä pärisee.

Samalla logiikalla:
Jos ihminen on rakentanut nosturin, niin miten nosturi voi olla ihmistä vahvempi?
Jos ihminen on rakentanut auton, niin miten se voi olla ihmistä nopeampi.
Eikä lentokonekaan voi lentää, kun sen suunnitellut ihminenkään ei itsekään voi.

Ja tuolla ajatuksenjuoksulla on muka oltu yliopistossa opettajana. Älä naurata.
Siinä tapauksessa minä olen vähintään nobelisti ja akatemian professori. Pesen sinut logiikassa sata nolla koska tahansa. Siinä ei auta valehtelusikaan.

Lue lisää

>Ja tuolla ajatuksenjuoksulla on muka oltu yliopistossa opettajana.

Ei sitä kukaan tosissaan ota. Jyrbän jehovahuumori vain on niin erikoista. Hänhän on välillä melkein raivona kun juttujaan ei uskota, ja hetken päästä jo ihmettelee kun tosikot ei heti huumoria tajunneet.

Harmi muuten että sinä fiksu ja älykäs immeinen olet päättänyt käyttää neitinimimerkkejä kreationistien tapaan. Harkitsepa vielä, onko se järkevää.

jyri kirjoitti:

Ajattelukyky on tietojenkäsittelyn aatelia, siihen ei kone koskaan kykene.

Miten kehittäisit tietsikalle myös säälin tai onnellisuuden tunteet? Heh heh.
Tai rakkauden tai inhimillisyyden? Tai sen että kun se tarkastelee ihmisen biologiaa niin sen pitäisi muka tajuta että homous on ok, ja homoavioliitot mytös, tai sitten ei. Heheh.

Ja mitäpä se tietokone sanoisi Obaman tyttärien minihameista? Olisiko se puolesta vai vastaan? Heh heh.
Ja tykkäisikö se tietokonerobotti pelata lätkää? Ja osaisiko se maistaa huurteisen aromit? Tai tulisiko sille kylläisyyden tunne tapaksista?
Osaisiko se olla pahoillaan siitä että evoluutiopakkosyöttökouluopetus tekee suurimman osan massakansasta niin ääliöiksi että nuo eivät näe homoavioiliittoa luonnottomuutena?

Niin että supertietsikalla on vielä paljon opittavaa.

Toistaiseksi se n soveltuvuus lakituvassa olisi täysi tasa-arvoinen oikeudenmukaisuus eli henki-hengestä, vai mitä? Vai osaisiko se olla humaani opettaja joka osaisi muovata murhaajasta kunnon kansalaisen kun siihen ei ihminenkään kykene.

Lue lisää

»Ajattelukyky on tietojenkäsittelyn aatelia, siihen ei kone koskaan kykene.»

Ajattelu on jotain johon kreationisti ei koskaan kykene, etenkään jos sillä tarkoitetaan jonkinlaista tietojenkäsittelyä. Kreationistillahan ei ole tietoa laisinkaan, uskoa vain.

jyri kirjoitti:

Ajattelukyky on tietojenkäsittelyn aatelia, siihen ei kone koskaan kykene.

Miten kehittäisit tietsikalle myös säälin tai onnellisuuden tunteet? Heh heh.
Tai rakkauden tai inhimillisyyden? Tai sen että kun se tarkastelee ihmisen biologiaa niin sen pitäisi muka tajuta että homous on ok, ja homoavioliitot mytös, tai sitten ei. Heheh.

Ja mitäpä se tietokone sanoisi Obaman tyttärien minihameista? Olisiko se puolesta vai vastaan? Heh heh.
Ja tykkäisikö se tietokonerobotti pelata lätkää? Ja osaisiko se maistaa huurteisen aromit? Tai tulisiko sille kylläisyyden tunne tapaksista?
Osaisiko se olla pahoillaan siitä että evoluutiopakkosyöttökouluopetus tekee suurimman osan massakansasta niin ääliöiksi että nuo eivät näe homoavioiliittoa luonnottomuutena?

Niin että supertietsikalla on vielä paljon opittavaa.

Toistaiseksi se n soveltuvuus lakituvassa olisi täysi tasa-arvoinen oikeudenmukaisuus eli henki-hengestä, vai mitä? Vai osaisiko se olla humaani opettaja joka osaisi muovata murhaajasta kunnon kansalaisen kun siihen ei ihminenkään kykene.

Lue lisää

»Ja tykkäisikö se tietokonerobotti pelata lätkää?»

Ainakin tietokoneet osaavat jo pelata shakkia paremmin kuin yksikään ihminen. Vaikka en tiedä, ehkä shakki on mielestäsi tuuripeli.

huutis. kirjoitti:

»Ja tykkäisikö se tietokonerobotti pelata lätkää?»

Ainakin tietokoneet osaavat jo pelata shakkia paremmin kuin yksikään ihminen. Vaikka en tiedä, ehkä shakki on mielestäsi tuuripeli.

Lue lisää

Pelkkä tietokone ei osaa pelata edes ristinollaa:

"Ainakin tietokoneet osaavat jo pelata shakkia paremmin kuin.."

Shakkiin tarvitaan jumalattoman mutkikas ihmisen tekemä shakkiohjelmisto Ja jokaiseen muuhun peliin myös..

jyri kirjoitti:

Yhä syvemmälle aivopieree tämä ystävämme, sillä minähän käskin Obaman tyttöjen pukea päällensä enkä suinkaan riisumaan hepeneitään niinkuin pedofiilit tekisivät, tyhmä.

Osaako evolutionisti puhua yhtä ainoata sanaa ilman aivopierun hajua???

Lue lisää

Kiinnostuksesi varhaismurkkuikäisen tytön reisistä kertoo jotain seksuaalisesta suuntauksestasi.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Pelkkä tietokone ei osaa pelata edes ristinollaa:

"Ainakin tietokoneet osaavat jo pelata shakkia paremmin kuin.."

Shakkiin tarvitaan jumalattoman mutkikas ihmisen tekemä shakkiohjelmisto Ja jokaiseen muuhun peliin myös..

Lue lisää

Eipä ihminenkään osaa. Vastasyntyneen lapsen ohjelmisto ei ole vielä kyvykäs kovin monimutkaiseen tekemiseen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Pelkkä tietokone ei osaa pelata edes ristinollaa:

"Ainakin tietokoneet osaavat jo pelata shakkia paremmin kuin.."

Shakkiin tarvitaan jumalattoman mutkikas ihmisen tekemä shakkiohjelmisto Ja jokaiseen muuhun peliin myös..

Lue lisää

Eihän tietokone tee mitään muutakaan ilman ohjelmaa. Shakin maailmanmestari Kasparov hävisi kuitenkin Deep Bluelle jo 1990 luvun lopulla ja siitä ovat sekä koneet, että ohjelmat kehittyneet.

huutis. kirjoitti:

Eipä ihminenkään osaa. Vastasyntyneen lapsen ohjelmisto ei ole vielä kyvykäs kovin monimutkaiseen tekemiseen.

Lapsella on hyvin joustava oppimiskyky ulkomaailmasta saamansa palautteen perusteella.

Nykyinen tietotekniikka tekee asiat ihmisen siihen lataaman ohjelman mukaisesi. Vain ja ainoastaan.

agnoskepo kirjoitti:

Eihän tietokone tee mitään muutakaan ilman ohjelmaa. Shakin maailmanmestari Kasparov hävisi kuitenkin Deep Bluelle jo 1990 luvun lopulla ja siitä ovat sekä koneet, että ohjelmat kehittyneet.

Lue lisää

Tietenkin. Etkö silti huomaa useammalla keskustelijalla kuvitelmaa, että kone yksinään pystyisi jonakin päivänä kirjoittamaan omat shakki- ja muut ohjelmansa ihmistä paremmin.

agnoskepo kirjoitti:

Eihän tietokone tee mitään muutakaan ilman ohjelmaa. Shakin maailmanmestari Kasparov hävisi kuitenkin Deep Bluelle jo 1990 luvun lopulla ja siitä ovat sekä koneet, että ohjelmat kehittyneet.

Lue lisää

Sen verran komppaan Tieteenharrastajaa, että ei se kone / ohjelma , vaikkakin osaa laskea shakki siirtoja tuhansia optimaalisia eteenpäin, kyke edes päivää sanomaan ilman siihen erikseen ohjelmoitua ohjelmaa. Matemaattisiin variaabeli ratkaisuihin ohjelmat kykenee huomattavan paljon ihmisaivoja nopeammin, mutta esimerkiksi mies vs. nais -kasvojen vertailun tunnistus onkin osoittautunut ongelmalliseksi, parhaimillekin ohjelmistoille, eli kone ei pysty sanomaan kasvoista onko kyseessä mies vai nainen. Asia joka ihmiseltä sujuu lähes aina oikeaan. Käytännössä parhaatkaan ohjelmat, joillain osa-alueilla, eivät pärjää ihmisaivoille lainkaan, vaan ovat yhä tyystin lasten kengissä. Sinänsä vertailu on koneen ja ihmisaivojen välillä on turhaa, koska aivot ja niiden kapasiteetti itsessään ovat yhä meille osiltaan tuntemattomat. Toki rakenne ja neuroverkko osataan kuvantaa, mutta miten aivot varastoivat "dataa" ja kuinka ne soveltavat erilaisiin tilanteisiin tuota varastoitunutta
"dataa", miten toimii alitajunta...jne.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tietenkin. Etkö silti huomaa useammalla keskustelijalla kuvitelmaa, että kone yksinään pystyisi jonakin päivänä kirjoittamaan omat shakki- ja muut ohjelmansa ihmistä paremmin.

Lue lisää

Tämä tekoälyn oma tietoisuus tulevaisuudessa tuntuu jakavan tiedeyhteisönki aika kahtia. Toisaalta on aika konservatiivinen näkemys väittää tämän päivän teknologian pohjalta mitä vaikka 100 vuoden päästä pystytään tekemään. Johtaako tällainen "realistinen suhtautuminen" sitten innovaatioihin, vai oisko kuitenkin parempi antaa utopistien pitää pää pilvissä niin ehkä joskus jotain mullistavaa tapahtuu? Olisivatko teollistumisen alun aikaiset insinöörit osannu edes kuvitella läheskään kaikkea mihin nyt kyetään?

paha sanoa kirjoitti:

Tämä tekoälyn oma tietoisuus tulevaisuudessa tuntuu jakavan tiedeyhteisönki aika kahtia. Toisaalta on aika konservatiivinen näkemys väittää tämän päivän teknologian pohjalta mitä vaikka 100 vuoden päästä pystytään tekemään. Johtaako tällainen "realistinen suhtautuminen" sitten innovaatioihin, vai oisko kuitenkin parempi antaa utopistien pitää pää pilvissä niin ehkä joskus jotain mullistavaa tapahtuu? Olisivatko teollistumisen alun aikaiset insinöörit osannu edes kuvitella läheskään kaikkea mihin nyt kyetään?

Lue lisää

Tuskinpa olisivat osanneet läheskään kaikkea:

"Olisivatko teollistumisen alun aikaiset insinöörit osannu edes kuvitella läheskään kaikkea mihin nyt kyetään?"

Silti olen varma, että olisivat osanneet kuvitella paljonkin sellaista, mihin ei vieläkään pystytä ja ehkä myös jotakin, mihin ei koskaan.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Lapsella on hyvin joustava oppimiskyky ulkomaailmasta saamansa palautteen perusteella.

Nykyinen tietotekniikka tekee asiat ihmisen siihen lataaman ohjelman mukaisesi. Vain ja ainoastaan.

Lue lisää

Kyllä tietokoneenkin voi ohjelmoida oppivaiseksi.

huutis. kirjoitti:

Kyllä tietokoneenkin voi ohjelmoida oppivaiseksi.

Niin. Ja sitten se oppii eli muuttaa ohjelmaansa (mutta ei virtapiirejään) tarkalleen saamansa ohjelman osoittamalla tavalla ja asettamissa puitteissa,

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuskinpa olisivat osanneet läheskään kaikkea:

"Olisivatko teollistumisen alun aikaiset insinöörit osannu edes kuvitella läheskään kaikkea mihin nyt kyetään?"

Silti olen varma, että olisivat osanneet kuvitella paljonkin sellaista, mihin ei vieläkään pystytä ja ehkä myös jotakin, mihin ei koskaan.

Lue lisää

1920-luvun Tiede ja luonto -kirjassa uskottiin käyttösähkön siirtyvän johdoista radioaalloille ("langattomaan") varsin pian.

RepeRuutikallo kirjoitti:

1920-luvun Tiede ja luonto -kirjassa uskottiin käyttösähkön siirtyvän johdoista radioaalloille ("langattomaan") varsin pian.

Hyvä esimerkki. Myös massatappamisesta "kuolemansäteellä" oli silloin ennusteita.

Tämä Näreaho onkin muuten fiksu kaveri eikä mikään typerys, vaikka niin voisi ehkä äkkiseltään luulla, kun kreationisti häntä lainaa.

http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-1-jarvinen2.html

Onnittelut aikaisemmalle laatutasollesi palaamisesta tässä viestissä.

Tärkeä tietoisuuteen liittyvä ilmiö on myös vapaa tahto (tai sen illluusio), joka mahdollistaa tavoiteasettelun ja arvovalinnat. Tietokoneohjelman tai sitä ajavan laitteiston pitäisi sisältää myös ne ollakseen kelvollinen ihmisen jäljitelmä.

"Olen lukenut näreahon kirjan, jossa Id-kritiikkiä on käsitelty parikymmentä sivua. Valitettavasti Näreahon ID-kritiikki on aika heikkotasoista. Itse asiassa en ole nähnyt yhtään hyvin perusteltua ID-kritiikkiä."

Juu juu. Mistähän voisimme löytää hyvin perusteltua ID-teoriaa?

moloch_horridus kirjoitti:

"Olen lukenut näreahon kirjan, jossa Id-kritiikkiä on käsitelty parikymmentä sivua. Valitettavasti Näreahon ID-kritiikki on aika heikkotasoista. Itse asiassa en ole nähnyt yhtään hyvin perusteltua ID-kritiikkiä."

Juu juu. Mistähän voisimme löytää hyvin perusteltua ID-teoriaa?

Lue lisää

"Mistähän voisimme löytää hyvin perusteltua ID-teoriaa? "

Emme mistään, yhtä vähän kuin Harry Potterin lentävää luutaa.

>Itse asiassa en ole nähnyt yhtään hyvin perusteltua ID-kritiikkiä.

Hyvin perusteltu kritiikki epäselvään, epämääräiseen ja huonosti perusteltuun "teoriaan" on sinällään tosiaan aika paha rasti.

>Itseasiassa kukaan ei voi edes varmuudella tietää, ainakaan ilman perusteellisia laboratoriokokeita, että aloittajallakaan olisi noita kykyjä.

Vakuutan, että jyrbä ei ainoastaan tajua kauneutta vaan myös vetää sitä puoleensa. Hänhän on maailman ainoa ihminen, joka on nähnyt valtameressä makean veden kultakaloja.

Pääsääntöisesti esi-ihmisten aivokoon lihasmassauhdekin on kasvanut aikojen kuluessa.

Mitähän koetat kärpäsesimerkilläsi todistaa? Se, että kärpäsellä on enemmän tietoisuutta kuin supertietokoneella, tiedetään jo ennestään.

Tietokoneelle voidaan helposti tehdä kärpästasoinen lennonohjaussovellus; sellaistahan tarvitaan ainakin ohjustentorjunnassa. Lentäväksikin sen voi tehdä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Pääsääntöisesti esi-ihmisten aivokoon lihasmassauhdekin on kasvanut aikojen kuluessa.

Mitähän koetat kärpäsesimerkilläsi todistaa? Se, että kärpäsellä on enemmän tietoisuutta kuin supertietokoneella, tiedetään jo ennestään.

Tietokoneelle voidaan helposti tehdä kärpästasoinen lennonohjaussovellus; sellaistahan tarvitaan ainakin ohjustentorjunnassa. Lentäväksikin sen voi tehdä.

Lue lisää

Mutta supertietokone ei kuitenkaan pysty laskeutumaan tuulen heiluttamalle heinänkorrelle. Eikös niin.

Fly By Wire toiminto nykyaikaisessa hävittäjässä mahdollistaa lentotilat, joihin ihmisen ohjaama kone ei ikinä kykenisi.

Hornetisti kirjoitti:

Mutta supertietokone ei kuitenkaan pysty laskeutumaan tuulen heiluttamalle heinänkorrelle. Eikös niin.

Fly By Wire toiminto nykyaikaisessa hävittäjässä mahdollistaa lentotilat, joihin ihmisen ohjaama kone ei ikinä kykenisi.

Lue lisää

Eipä pysty, selvästi on kärpästä huonompi lentämään. ;-)

Vastasyntyneen ihmisyksilön pää on suurinpiirtein maksimaalisen suuri suhteessa synnytyskanavaan. Lisäksi vastasyntyneen pään suhteellinen koko muuhun ruumiiseen on paljon suurempi kuin aikuisella. Kuitenkaan vastasyntyneen lihakset eivät ole erityisen kehittyneitä. Jos pään suhteellisen suuri koko liittyisi erityisesti vain lihasmassaan, niin ihmiselle olisi paljon turvallisempaa, että pään koko olisi pienempi ennen syntymää, jolloin kyseinen ominaisuus karsiutuisi luonnonvalinnan seurauksena.

Pään koko tosin tietysti on vain yksi tekijöistä, jotka selittävät älykkyyttä. Muita tekijöitä ovat ainakin aivojen kuorikerroksen poimuttuneisuus, hermokytkentöjen määrä ja viejähaarakkaiden pituuden ja paksuuden optimaalisuus suhteessa mm. tilantarpeeseen ja signaalin siirtymisen nopeuteen hermosolujen välillä.

Opettavainen esimerkki Reinikaisen argumentointitavasta. En jaksanut kuunnella aivoihin asti.