http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/12/02/haluan-oman-asunnon-isa-auta/201416599/310
"– Ensiasunnon osto on usein yhteishanke, joka yhdistää pari sukupolvea, hän sanoo."
Näin minunkin tapauksessa. Ilman vanhempien apua olisin vähintään ollut vuokralla melko pitkään, ehkä jopa vieläkin.
Asumisen hinta, korkokulu ei minun mielestä voi olla syy vuokralle jäämiseen, vaan kyllä siihen vaikuttaa mm. se, ettei omarahoitusta/takausta yksinkertaisesti ole mahdollista järjestää. (myös vanhemmat vuokralla?)
"Asuivatko vanhempasi vuokralla - niin asut sinäkin \ Taloussano
laupias60
34
343
Vastaukset
"Lokakuussa nostettiin Suomen Pankin mukaan uusia asuntolainoja 1 435 miljoonalla eurolla. Kuukausilukema on vuoden toiseksi suurin kesäkuun jälkeen. Ari Paunan on havainnut virkistymistä syksyllä."
UUSIA lainoja? keskihinnallakin (200tuhatta) niin n. 7000 uutta omistusasujaa tullut?
Ei sentään, luvussa on mukana lainaa ottaneet asunnonvaihtajat.
Mutta tuhnuleirin "kauppaSEIS" lällättelyn voitte siis unohtaa.
Tämän lisäksi tulee vielä VELATTOMAT ostajat/vaihtajat, jotka eivät tarvitse lainaa. Näitäkin varmasti paljon, ja sijoitusasunnoista usein kyse.Tämä on vähän sama juttu kuin sosiaaliluokan periytyminen ja huono-osaisuuden periytyminen. Kehitys saattaisi olevan siihen suuntaan, että luokkaretkiä alemmasta sosiaaliluokasta ylempään tapahtuu tulevaisuudessa vähemmän. Tämä johtuu siitä, että koulutus ei takaa välttämättä työpaikkaa eikä mukavia tuloja.
Jos Yhdysvallat on tässäkin kehityksen airut, iso keskiluokka tulisi kurjistumaan ja vaurain yksi prosentti kasvattaisi tulojaa ja varallisuuttaan.
Tiesitkö, että ns. ultravarakkaat omistavat 13 % kaikesta maailman varallisuudesta. Heitä on kuitenkin maailmassa vain runsaat 211.000 tuhatta. Ns. ultrarikkaan statuksen saa jos varallisuutta on vähintään 24 miljoonaa euroa.
Tiesitkö, että 1 % maailman kansalaisista omistaa puolet maailman varallisuudesta. Eli noin 70 miljoonaa ihmistä.
Tyhmät ihmiset kadehtivat toisia palkansaajia. Jossain Helsingin Sanomien kyselyssä taisi 60 prosenttia ihmisistä olla sitä mieltä, että 4.000 euroa pitäisi olla korkein palkka ja 2.000 euroa matalin palkka. Sama porukka on sitä, mieltä että perintöjä ei tulisi enää verottaa... ja mihin tämä johtaisi on se että se johtaa pysyvimpiin sosiaaliluokkiin, jossa varallisuutta voi käytännössä olla ja saada vain perimällä.
Demokratia on enemmistön diktatuuria.- ...
Tuloerot kasvavat, kun niitä kasvatetaan
Marja Riihelän väitös osoittaa, kuinka suomalaisten tuloerot kääntyivät pitkän tasaisen vaiheen jälkeen rajuun nousuun 1990-luvun puolivälin jälkeen. Syynä ei ollut ensisijaisesti laman jälkeinen talouskasvu, vaan verotuksen muutokset, sosiaaliturvan leikkaukset sekä pitkäaikaistyöttömyys.
Nyt se on todistettu tieteellisestikin: tuloerot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi viime laman jälkeen, ja köyhyys on lisääntynyt. Vieläpä sekin on todistettu, että tämä johtuu pitkälti poliittisista päätöksistä.
Tällaisiin tuloksiin on päätynyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Marja Riihelä vast´ikään Tampereen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan. Hän on hyödyntänyt siinä Tilastokeskuksen tulonjakotilastoja ja kulutustutkimuksia 40 vuoden ajalta 1966–2006.
Tilastoista hahmottuvat selkeät kehityskaaret: jakson alkuvaiheessa 1970-luvun puoliväliin asti tuloerot käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna laskivat. Siitä 1990-luvun puoliväliin asti ne pysyivät lähes muuttumattomina ja sen jälkeen alkoivat kasvaa voimakkaasti.
Muutokset ovat rajuja, erityisesti tilastojen ääripäissä: suurituloisimman yhden prosentin käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuosina 1990–2006 12,7 prosenttia, kun 1966–1990 luku oli ollut vain 2,2 prosenttia. Vastaavasti pienituloisimman yhden prosentin tulot kasvoivat 1990–2006 ainoastaan 0,9 prosenttia, kun edellisellä jaksolla kasvuprosentti oli ollut 10,3.
Tutkimus osoittaa paikkansapitämättömäksi sen julkisessa keskustelussa usein kuullun väitteen, että talouskasvu merkitsisi automaattisesti myös tuloerojen kasvua tai että tuloerojen kasvu olisi jopa välttämätöntä talouskasvun saavuttamiseksi. Kasvoihan talous vahvasti 1966–1990 tuloerojen vähentyessä tai pysyessä ennallaan.
Selittäjinä verotus
ja tulonsiirrot
Riihelän mukaan tulonjaon muutokset selittyvät poliittisilla linjauksilla.
– 1960-luvulla alettiin rakentaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Nyt voi kysyä, puretaanko sitä.
Laman aikana sosiaaliturva piti vielä tuloerot kurissa. Tuloerojen kasvu 1990-luvun puolivälin jälkeen on seurausta vaihtelevan väristen hallitustemme päätöksistä, joilla verotuksen progressiota on pienennetty ja sosiaaliturvaa leikattu.
Tämä on suoraan luettavissa väitöskirjan graafisista esityksistä. Niistä selviää, että tuloerot eivät ole kasvaneet markkinoilla määräytyvissä niin sanotuissa tuotannontekijätuloissa, joissa ei näy verotuksen eikä tulonsiirtojen vaikutus. Sen sijaan erot ovat kasvaneet bruttotuloissa, joissa myös tulonsiirrot ovat mukana. Vielä sitäkin enemmän ovat kasvaneet erot verojen jälkeen käteen jäävissä eli todellisissa käytettävissä olevissa tuloissa.
Erityisen kohtalokkaana Riihelä pitää Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen vuoden 1993 verouudistusta, jossa pääomatulojen ja ansiotulojen tuloverotus eriytettiin. Pääomatuloista alettiin periä tasaveroa, joka oli aluksi 25 ja nyt 28 prosenttia.
Käytännössä pääomatulojen veroprosentti on monessa tapauksessa vieläkin alhaisempi verovähennysten ja tietyin ehdoin verovapaiden osinkotulojen vuoksi.
– Verotuksella ei ole enää samanlaista kykyä tasoittaa tuloeroja kuin ennen, Riihelä tiivistää.Ei tuloerot ole sinällään paha asia. Mikä olisi tuloeroton yhteiskunta, jossa lääkärille ja lääkärille ja kauppa-apulaiselle maksettaisiin suuriin piirtein samaa palkkaa. Kautta yhteiskuntahistorian kehityksen kilpailu on ollut motivaattori kehitykselle parempaan. Esimerkiksi Maon aikakaudella miljoonia kiinalaisia kuoli nälkään kolhooseissa, joissa ei maanviljelijöillä ei ollut kannustetta työskennellä yhtään enempää kuin oli pakko. Ylituotantoa alkoi syntyä vasta sitten kun Deng Xiao Ping otti kokeilun käyttöön eräällä alueella. Kun maanviljeliät alkoivat saada tuotantokiintiön ylittämisen jälkeen ylittävän osuuden itselleen alkoi nälkä hävitä ja maataloustuotteita tuli markkinoille kaikkien käytettäväksi.
Kilpailun motivoiman kehityksen vuoksi nykypäivän köyhilläkin menee paljon paremmin kuin vaikkapa sata vuotta sitten.
Suomi on tuloerojen vähäisyydessä vieläkin maailman parhaimmistoa, mutta ei ole kysymys siitä. Globaalissa maailmassa yhteiskunta ei voi eristäytyä ja menestyä samaan aikaan. Menestystä tulee tuottamalla ja viemällä palveluita muihin maihin. Markkinoilla mukanaolo ei valitettavasti mahdollista muista täysin poikkeavaa kilpailukulttuuria - se ei vain yksinkertaisesti toimi. Enemmistödemokratian päätäntävallan alue on kaventunut markkinoiden paineessa. Tästä poikkeavat laboratoriokokeilut johtavat suurella todennäköisyydellä työpaikkojen ja pääoman pakoon maasta. Pyörän takaisinpäin kääntäminen ja luottamuksen palauttaminen markkinoihin onkin sitten entistä vaikeampaa.
Suomi on hyvä paikka pienituloisen kannalta asua, vaikkakaan ei enää samanlainen paratiisi kuin 1980-luvulla. Verotus on alinta Eurooppalaista kastia ja sosiaaliturvakin on mallikelpoinen muuhun maailmaan verrattuna. Jotta meillä olisi jatkossakin varaa kohtuullisiin hyvinvointipalveluihin, meidän pitäisi löytää keinot julkisen sektorin palvelutuotannon tehostamiseen. Siellä saavutetulla pienelläkin tehostuksella on merkittävä vaikutus kansantalouden kestävyyslaskelmisssa.
- heh...
Huomisen Suomessa köyhä tietää paikkansa
Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä tuloluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, Suomi on asiantuntijoiden mukaan pian luokkayhteiskunta. Tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen.
Tuloerot ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa. Tilastokeskuksen tässä kuussa julkaiseman tulonjaon kokonaistilaston mukaan koko väestön tulojen kasvu oli vuonna 2011 keskiarvolla mitattuna 0,7 prosenttia.
Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 2,2 prosenttia ja suurituloisimman prosentin tulot 7,0 prosenttia. Samaan aikaan väestön pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat vain pari prosentin kymmenystä.
Suurituloisten osinkotulot ja myyntivoitot ovat kasvaneet. Ne vaikuttivat tuloeroihin niitä kasvattaen, tutkimusta johtanut Tilastokeskuksen Pekka Ruotsalainen sanoo.
Tuloerojen kasvussa on kyse nimenomaan siitä, että suurituloisten tulot paisuvat entisestään. Parhaiten ansaitseva kymmenen prosenttia kansasta lohkaisee koko Suomen tuloista 23,6 prosenttia eli lähes neljänneksen.
– Suurituloisten tulot ovat kasvaneet muita vauhdikkaammin, lähinnä vauraimman yhden prosentin tulo-osuudet. Tilastoista tämä näkyy selvästi, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Marja Riihelä sanoo.
Tuloerojen kasvun syy on asiantuntijoiden mukaan selvä: pääomatulojen kasautuminen ennestään rikkaille.
– Tuloerojen kasvu johtuu pääomatuloista, jotka kasautuvat ylimpiin tuloluokkiin, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.
Tuloerot repesivät
1990-luvun laman jälkeen
Vielä 1990-luvun laman aikaan Suomen tuloerot olivat yhdessä Ruotsin kanssa teollisuusmaiden pienimpiä. Sen jälkeen ne ovat revenneet voimakkaasti.
– Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun laman jälkeen näkyvästi. Kasvuvauhti on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa länsimaissa, Pekka Ruotsalainen sanoo.
Yksi keskeinen tuloerojen kasvuun vaikuttanut tekijä on vuoden 1993 verouudistus, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan.
Ansiotulojen verotus pysyi progressiivisena, mutta pääomatuloille määrättiin vakioveroprosentti, joka on alhaisempi kuin suurten ansiotulojen veroprosentti. Järjestelmä tarjosi kannustimen muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi.
– Jos tuloeroja halutaan kaventaa, niin yksi tärkeä tekijä on korkeampien tuloluokkien veroprogression palauttaminen, Heikki Hiilamo sanoo.
Suomi ei ole enää
matalien tuloerojen maa
Tuloerojen kasvua vähätellään usein sanomalla, että Suomi on yhä verrattain pienten tuloerojen maa. Asiantuntijoiden mukaan väite pitää paikkansa vain koko muuhun maailmaan verrattaessa. Jos verrokeiksi otetaan muita Suomen kaltaisia valtioita, sanonnalle ei ole katetta.- heh...
– Vertailu kannattaisi tehdä vastaavassa tilanteessa olevien maiden kanssa, ikään kuin oman painoluokan sisällä. Ja siinä Suomi ei ole enää kärjessä. Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niin Suomessa on korkeammat tuloerot kuin niissä, Kelan Hiilamo sanoo.
Tuloerojen kannattajien toisen argumentin mukaan tuloerot kertovat talouden olevan toimintakykyinen. Puhutaan niin kutsutusta valumaefektistä, jonka mukaan rikkaiden vaurastuminen valuu myös muihin tuloluokkiin ja hyödyttää siten kaikkia.
Asiantuntijoiden mukaan valumaefektiä ei ole olemassa, ja talous voi toimia hyvin ilman tuloerojen kasvuakin.
– En näe tämän argumentin pitävyyttä. Väestön alimman kymmenesosan tulot ovat yhä tosi pienet, vaikka rikkaammat ovat rikastuneet, VATT:n Marja Riihelä sanoo.
– Kyllä talous voi kasvaa ilman että tuloerot kasvavat. Korkeat tuloerot eivät kerro vahvasta talouskasvusta, se on havaittu tutkimuksissa, Hiilamo sanoo.
Suomi pian
luokkayhteiskunta
Asiantuntijat muistuttavat, että jonkin verran tuloeroja on totta kai oltava, jotta vaativista töistä saa ansaitun palkkion. Nyt kuilu on kuitenkin repeämässä pysyvästi liian suureksi. Uhkana on suurten tuloerojen Suomi, ikävä luokkayhteiskunta.
Luokka-Suomessa eriarvoisuus kukoistaisi. Ihmisten väliset terveyserot kasvaisivat ja korkeakoulutus olisi varattu vain hyvin toimeentulevien perheiden lapsille.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
Merkkejä on jo nähtävissä. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan lapsetkin huomaavat taloudellisen eriarvoisuuden muun muassa toisten lasten pukeutumisesta ja tavaroista.
Luokkayhteiskuntakehitys uhkaa asiantuntijoiden mukaan muuttua pysyväksi, sillä tuloluokkien välinen liikkuvuus on vähenemään päin.
– Ihmiset ovat alkaneet pysyä tuloluokissaan, niin että esimerkiksi köyhät pysyvät köyhinä. Tästä kannattaa olla huolissaan. Pysyvyys on kasvanut ja trendi on ihan selvästi ylöspäin, VATT:n Riihelä sanoo.
– Näyttää siltä, että ihmiset ovat asettumassa niihin tuloluokkiin missä ovat. Köyhyydellä on taipumus periytyä, hän sanoo.
Pekka Ruotsalainen ja Heikki Hiilamo ovat samaa mieltä: kuva jakautuneesta luokka-Suomesta ei näytä ruusuiselta.
– Polarisoituminen johtaa siihen, että Suomessa on kahden tai kolmen kerroksen väkeä. Eli osa pärjää hyvin, osa on tippunut kelkasta ja näiden kahden välissä on iso massa. Tämä ei ole yhteiskuntapoliittisesti toivottavaa, Ruotsalainen sanoo.
– Korkeat tuloerot kertovat tietynlaisesta paluusta hierarkkiseen yhteiskuntaan tai jopa eliittien yhteiskuntaan, jossa luokka-asemat ovat pysyvämpiä. Esimerkiksi Venäjällä ja useissa kehitysmaissa on korkeat tuloerot, Hiilamo sanoo.
Kehitystä on
vaikea kääntää
Kun kehitys on kerran lähtenyt huonoon suuntaan, sitä on asiantuntijoiden mukaan äärimmäisen vaikea kääntää. Todennäköisemmin käy päinvastoin ja huono kehitys alkaa ruokkia itseään.
– Tuloerojen kasvuun yhdistyy myös laimentunut poliittinen osallistuminen eli äänestysaktiivisuuden lasku. Se on aika hälyttävä yhtälö, Heikki Hiilamo sanoo.
– Ne, jotka ovat menettäneet toivonsa yhteiskuntaan kokonaan eivät käy äänestämässäkään. Silloin poliittinen paine tuloerojen kaventamiseen katoaa, hän sanoo.
Brittitutkijat Richard Wilkinson ja Kate Pickett tekivät pari vuotta sitten kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi johtopäätöksen, jonka mukaan suuret tuloerot johtavat niin köyhien kuin rikkaidenkin pahoinvointiin.
Nyt tapahtuvalla kehityksellä onkin luultavasti kauaskantoisia vaikutuksia, joiden korjaaminen myöhemmin voi olla mahdotonta.
– Tuloerojen kasvusta voi olla montaa mieltä, mutta tällaisia elementtejä siihen joka tapauksessa liittyy, ja vaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, Marja Riihelä sanoo.
– Tilanne ei ehkä näytä mahdottomalta kun kulkee kadulla, mutta näitä asioita voi alkaa tulla yhtäkkiä syliin ja sitten mietitään, miten tässä näin on käynyt. heh... kirjoitti:
– Vertailu kannattaisi tehdä vastaavassa tilanteessa olevien maiden kanssa, ikään kuin oman painoluokan sisällä. Ja siinä Suomi ei ole enää kärjessä. Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niin Suomessa on korkeammat tuloerot kuin niissä, Kelan Hiilamo sanoo.
Tuloerojen kannattajien toisen argumentin mukaan tuloerot kertovat talouden olevan toimintakykyinen. Puhutaan niin kutsutusta valumaefektistä, jonka mukaan rikkaiden vaurastuminen valuu myös muihin tuloluokkiin ja hyödyttää siten kaikkia.
Asiantuntijoiden mukaan valumaefektiä ei ole olemassa, ja talous voi toimia hyvin ilman tuloerojen kasvuakin.
– En näe tämän argumentin pitävyyttä. Väestön alimman kymmenesosan tulot ovat yhä tosi pienet, vaikka rikkaammat ovat rikastuneet, VATT:n Marja Riihelä sanoo.
– Kyllä talous voi kasvaa ilman että tuloerot kasvavat. Korkeat tuloerot eivät kerro vahvasta talouskasvusta, se on havaittu tutkimuksissa, Hiilamo sanoo.
Suomi pian
luokkayhteiskunta
Asiantuntijat muistuttavat, että jonkin verran tuloeroja on totta kai oltava, jotta vaativista töistä saa ansaitun palkkion. Nyt kuilu on kuitenkin repeämässä pysyvästi liian suureksi. Uhkana on suurten tuloerojen Suomi, ikävä luokkayhteiskunta.
Luokka-Suomessa eriarvoisuus kukoistaisi. Ihmisten väliset terveyserot kasvaisivat ja korkeakoulutus olisi varattu vain hyvin toimeentulevien perheiden lapsille.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
Merkkejä on jo nähtävissä. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan lapsetkin huomaavat taloudellisen eriarvoisuuden muun muassa toisten lasten pukeutumisesta ja tavaroista.
Luokkayhteiskuntakehitys uhkaa asiantuntijoiden mukaan muuttua pysyväksi, sillä tuloluokkien välinen liikkuvuus on vähenemään päin.
– Ihmiset ovat alkaneet pysyä tuloluokissaan, niin että esimerkiksi köyhät pysyvät köyhinä. Tästä kannattaa olla huolissaan. Pysyvyys on kasvanut ja trendi on ihan selvästi ylöspäin, VATT:n Riihelä sanoo.
– Näyttää siltä, että ihmiset ovat asettumassa niihin tuloluokkiin missä ovat. Köyhyydellä on taipumus periytyä, hän sanoo.
Pekka Ruotsalainen ja Heikki Hiilamo ovat samaa mieltä: kuva jakautuneesta luokka-Suomesta ei näytä ruusuiselta.
– Polarisoituminen johtaa siihen, että Suomessa on kahden tai kolmen kerroksen väkeä. Eli osa pärjää hyvin, osa on tippunut kelkasta ja näiden kahden välissä on iso massa. Tämä ei ole yhteiskuntapoliittisesti toivottavaa, Ruotsalainen sanoo.
– Korkeat tuloerot kertovat tietynlaisesta paluusta hierarkkiseen yhteiskuntaan tai jopa eliittien yhteiskuntaan, jossa luokka-asemat ovat pysyvämpiä. Esimerkiksi Venäjällä ja useissa kehitysmaissa on korkeat tuloerot, Hiilamo sanoo.
Kehitystä on
vaikea kääntää
Kun kehitys on kerran lähtenyt huonoon suuntaan, sitä on asiantuntijoiden mukaan äärimmäisen vaikea kääntää. Todennäköisemmin käy päinvastoin ja huono kehitys alkaa ruokkia itseään.
– Tuloerojen kasvuun yhdistyy myös laimentunut poliittinen osallistuminen eli äänestysaktiivisuuden lasku. Se on aika hälyttävä yhtälö, Heikki Hiilamo sanoo.
– Ne, jotka ovat menettäneet toivonsa yhteiskuntaan kokonaan eivät käy äänestämässäkään. Silloin poliittinen paine tuloerojen kaventamiseen katoaa, hän sanoo.
Brittitutkijat Richard Wilkinson ja Kate Pickett tekivät pari vuotta sitten kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi johtopäätöksen, jonka mukaan suuret tuloerot johtavat niin köyhien kuin rikkaidenkin pahoinvointiin.
Nyt tapahtuvalla kehityksellä onkin luultavasti kauaskantoisia vaikutuksia, joiden korjaaminen myöhemmin voi olla mahdotonta.
– Tuloerojen kasvusta voi olla montaa mieltä, mutta tällaisia elementtejä siihen joka tapauksessa liittyy, ja vaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, Marja Riihelä sanoo.
– Tilanne ei ehkä näytä mahdottomalta kun kulkee kadulla, mutta näitä asioita voi alkaa tulla yhtäkkiä syliin ja sitten mietitään, miten tässä näin on käynyt.Valumaefekti ei todellakaan pidä paikkaansa. Esimerksi varakkain prosentti on kasvattanut varallisuuttaa Yhdysvalloissa selvästi. Kun tulot ja varallisuus ylittävät tietyn pisteen, yhä vähämmän tulojen ja varallisuuden lisäyksestä menee kulutukseen - varallisuus siis kasvaa eikä se valu eteenpäin.
Mielestäni mielikuvaharha asiassa on "tuloerot". Valtaosa väestöstä pitää tuloeroja jo sinällään huonona asiana. Tuloerot tulevat toimivasta kilpailusta. Markkinataloutta ei ole ilman toimivaa kilpailua.
On myös naivia verrata tuloeroissa pelkästään sitä porukkaa, joissa tuloerot ovat nykyisellään vielä Suomeakin vähäisempiä. Norjalla on valtaisat öljy- ja kaasuvarat ja se on monin verroin Suomea vauraampi yhteiskunta. Tanskakin on tunnettu kaupantekijäyhteiskunta, joka sekin on öljyssä omavarainen. Ruotsissa on synnytetty ja kerätty vanhojen sukujen avulla pääomia, joiden avulla Ruotsista on tullut maailmanmarkkinoille lukuisia kansainvälisiä yrityksiä, jotka tuovat pääomia Ruotsiin. Wallenbergit, Söderbergit yms. Ikea, Clas Ohlsson, Arla, HM yms yms...
Muut Pohjoismaalaiset verrokit ovat siis syystä tai toisesta Suomea vauraampia. Vauraalla on varaa enemmän kuin köyhemmällä ja se pitää paikkansa myös kansakuntien välisessä kilpailussa.
- asfd324sadffffffffff
Ihan kuin ns varakkaat eivät muka eläisi valtion rahatuilla...
Aikamoinen heitto. Miten vaikkapa 250.000 euroa vuodessa tienaava yritysjohtaja eläisi valtion tuella?
- saa mahdollisia lapsilisiä
- lapset saavat koulutuksen kuten muutkin
- mahdollisuus hakea julkisen terveydenhuollon palveluja kuten muillakin
Mutta mitä muuta?
Arvaan, että joillakin tulee mieleen Björn Wahlroosin saamat maataloustuet. Wahlroos saa maataloustukia samalla tavalla kuin pienmaanviljelijä. Elintarvikkeiden tuotanto ja hinnoittelu on EU:ssa säänneltyä. Ilman maataloustukia hinnat nousisivat korvaamaan maataloustukien puuttumisen. Vapaa hinnoittelu iskisi pahiten juuri pienituloisiin ja köyhiin.- whoknowswins
pundit kirjoitti:
Aikamoinen heitto. Miten vaikkapa 250.000 euroa vuodessa tienaava yritysjohtaja eläisi valtion tuella?
- saa mahdollisia lapsilisiä
- lapset saavat koulutuksen kuten muutkin
- mahdollisuus hakea julkisen terveydenhuollon palveluja kuten muillakin
Mutta mitä muuta?
Arvaan, että joillakin tulee mieleen Björn Wahlroosin saamat maataloustuet. Wahlroos saa maataloustukia samalla tavalla kuin pienmaanviljelijä. Elintarvikkeiden tuotanto ja hinnoittelu on EU:ssa säänneltyä. Ilman maataloustukia hinnat nousisivat korvaamaan maataloustukien puuttumisen. Vapaa hinnoittelu iskisi pahiten juuri pienituloisiin ja köyhiin.http://www.hs.fi/talous/a1365653032359
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194879302484/artikkeli/tyottomyys maksaa 4154 miljoonaa euroa vuodessa.html
Yritystukia maksetaan suomalaisille firmoille valtion kassasta 4,8 mrd/vuosi. Työttömyysturvan kulut ovat 4,2 mrd/vuosi.
Siinä mielessä yrityksiä elätetään yhteiskunnan toimesta enemmän kuin työttömiä. Työttömyystuki jakautuu tasaisemmin sitä tarvitsevien kesken, mitta yritystuet tietenkin kumuloituvat isompien omistajien ja isopalkkaisempien työntekijöiden taskuihin.
Maanviljelys on puhdasta tukiaispuuhaa 60 leveyspiirin yläpuolella ja aina älyttömämmäksi se menee kun lehmät ja mullit kasvatetaan tukien vuoksi mahdollisimman pohjoisessa, jopa Utsjoella asti.
Vehnäfutuureja saa maailmalta maailman tappiin saakka 250 eur/ tonni, joka on karkeasti puolet siitä mitä vastaavan määrän tuottaminen Suomen oloissa maksaa tukineen. Maatalouden loppuessa Suomesta ruuan hinta pysyisi suht ennallaan, ehkä laskisikin, mutta verotaakka laskisi roimasti.
Nuo kaikki kolme asiaa, työttömyysturva, yritystuet ja kotimaiset maataloustuet ovat niitä, joihin IMF puuttuu kun tuuletus alkaa lähivuosina. whoknowswins kirjoitti:
http://www.hs.fi/talous/a1365653032359
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194879302484/artikkeli/tyottomyys maksaa 4154 miljoonaa euroa vuodessa.html
Yritystukia maksetaan suomalaisille firmoille valtion kassasta 4,8 mrd/vuosi. Työttömyysturvan kulut ovat 4,2 mrd/vuosi.
Siinä mielessä yrityksiä elätetään yhteiskunnan toimesta enemmän kuin työttömiä. Työttömyystuki jakautuu tasaisemmin sitä tarvitsevien kesken, mitta yritystuet tietenkin kumuloituvat isompien omistajien ja isopalkkaisempien työntekijöiden taskuihin.
Maanviljelys on puhdasta tukiaispuuhaa 60 leveyspiirin yläpuolella ja aina älyttömämmäksi se menee kun lehmät ja mullit kasvatetaan tukien vuoksi mahdollisimman pohjoisessa, jopa Utsjoella asti.
Vehnäfutuureja saa maailmalta maailman tappiin saakka 250 eur/ tonni, joka on karkeasti puolet siitä mitä vastaavan määrän tuottaminen Suomen oloissa maksaa tukineen. Maatalouden loppuessa Suomesta ruuan hinta pysyisi suht ennallaan, ehkä laskisikin, mutta verotaakka laskisi roimasti.
Nuo kaikki kolme asiaa, työttömyysturva, yritystuet ja kotimaiset maataloustuet ovat niitä, joihin IMF puuttuu kun tuuletus alkaa lähivuosina.Mielestäni on tosi hölmöä sanoa yritystueksi verotason säätämistä. Tuohon mainitsemaasi summaan sisältyvät myös verotasossa tapahtuvat muutokset. Kysymyksessä on taatusti vasemmistolaisen änkyrän propaganda.
Ihan pähkähullu ajatus laskea verotason muutoksia yritystukiin (mm. yritys ja yhteisövero). Hyvin sopivaa jollekin vasemmistolaiselle änkyrälle, joka sitten vielä jättää huomioimatta osinkoveron nostamisen, joka kohdistuu suoraan yrityksen omistajiin.
Yritystuesta voidaan ja mielestäni pitää puhua silloin, kun on kysymys suorista tuista, mutta ei silloin kun on kysymys veron alentamisesta. Luulisin, että suurin osa yrityksistä ei saa mitään suoranaisia tukia.
Esimerkiksi Kansan Uutiset (Vasemmistoliiton äänenkannattaja) kertoi, että vuonna 2011 maksettiin erilaisia yritystukia 1,2 miljardia euroa!
Työttömille siis maksettiin ja maksetaan 3,5 kertaa enemmän tukia. Lisäksi työttömien tuissa ei taida olla mukana asumistukea, toimeentulotukea ja ties mitä tukia. Työttömien tukia yhtä kaikki.
- lapset ikuinen riesa
Eivät nykypäivänä tule omillaan toimeen edes aikuisina ja jos vanhemmat sitten elonsa viime vuosina haluaisivat käyttää omaisuuttaan itsensä hyväksi ja muuttaa vaikka kalliiseen täyshoitoon, lapset tulee vieläkin hätiin, kun pelkäävät perintönsä haihtuvan. Kiittämättömiä ovat nykyajan lapset, mutta itsehän olemme heidät sellaisiksi kasvattaneet.
- Pelleily seis
Otsikon väite ei muuten pidä paikkaansa, itse asun OK-talossa, jota omakseni vielä vähän aikaa maksan. Niin vanhempani, kuin sisarenikin asuvat vuokralla. Kyllä terveellä järjenkäytöllä ja uskalluksella on osansa tässä asiassa. Toki myös hyvä työpaikka vaikuttaa.
Todella asiallista tekstiä Punditilta. Aivan loistava kirjoittaja kaikenkaikkiaan. Hänen ajatuksiaan on helppo kompata. Tuloeroja tosiaan tarvitaan. Hyvätuloiset kun voivat kuluttaa enemmän ja luoda ympäristöönsä palveluja ja kaupaa tekeviä tarpeita, joita he rahoittavat. Tätä kautta koko kansa hyötyy, kun vauraus jakautuu kaikille niille, jotka sen eteen ovat valmiita jotain tekemään. Se 1% varakkaimmista sensijaan ei anna ahneuksissaan kenellekään mitään ja on mielestäni syypää maailman taloudellisen kehityksen alamäkeen, kun ohjailevat rahavirtoja mielitekojensa mukaan. Sieltä ne todelliset ongelmat löytyvät. Tosin niille me ei voida mitään. - Kysyttävää
Asuntoja voi ostaa kuka tahansa velkarahalla
Työttömätkin ostavat kun rahaa saa
Vuokrat vievät osan tuloista siihen varauduttava
Omistus asunnoista on hyvä katsoa eteenpäin, mutta töitä on tehtävä niidenkin eteen, kukin tavallaan - Ostoskorit
Lapsille ostettuja asuntoja ei lasketa.
- Mustaneekeri
Asuvatko lapsesi vuokralla?
En minä ainakaan muksuille osta kämppiä ennen kuin opiskelut ovat ohi. Tai ehkä nuo ostavat siinä vaiheessa itse. Mistä sitä tietää.
- Yksiössä
Montako asuntoa pitää olla, että käsität,että asuvat kotona vuokralla. Asumme kaksiossa kaikki vuokralla.
- TRANSAM
Alan käsittämään asutte vuokralla.
- BigJohn
Asutte siis vuokralla vuokramaalla?
- Vuokrayksiöt
Kuinka pitkään olette asuneet Turvesuon asunnossanne vuokralla?
- Asustaa
Vanhempani ja Isovanhempani asuvat yksiössä myös.
- Soluasunnossa
Asun aina vuokrayksiössä.
- Eituloja
Tuloni häilyviä. Asun vuokralla
- Tiedänpaikkani
Köyhä tietää paikkansa yksiössä vuokralla.
- Paikkavavararustehty
Tiedätte siis paikkanne yksiössä ja missä se on?
- Kysyttävää
Asun edelleen vuokralla ja muutkin asuvat vuokralla
- Vuokralla
Asun vuokralla. Omaa en osta
- Yksiössä
Mitä järkeä on ostaa kun asun vuokralla.
- Vuokrallaenemmän
Vuokralla jää rahaa enemmän
- Vuokramaalla
Vanhempani ovat kuolleet, mutta asuvat vuokralla.
Perin vuokrayksiön ja asun vuokralla. - Asunnoton
Luulin periväni vuokra-asunnon mutta en perinyt.
- Ylösnousemus
Vanhempani heräsivät eloon. Asuvat vuokralla.
- Pälvikki
asun vuokralla
tv. Pöivikki Pilusaari
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vakava rikosepäily Seinäjoella
Ilkka ei taaskaan tiedä mitään mutta hesalaiset kertoo: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010959325.html412411Mitä on woketus?
Täälläkin hoetaan usein sanaa "woketus". Mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Ilmeisesti sen käyttäjät ymmärtävät sen k3891939Oletko jo luovuttanut?
Joko olet luovuttanut kaivatun suhteen ja hyväksynyt, että mitään ei tule?1381654Ikääntyvien tilanne Suomessa on järkyttävä - Hoivakotiin ei pääse, vaan joutuu selviytymään yksin
Ikääntyvien tilanne Suomessa on järkyttävä… Hoivakoteihin sijoittamista vältellään, koska hoito on kallista ja hyvinvoin1071437Olet saanut kyllä tunnisteita
Itsestäsi ja meistä. Mutta mikä siinä on, ettet kirjoita etkä anna itsestäsi merkkejä. Ellei ole kysymys siitä, mikä ens141341Hirvenmaitojuusto
Olin Prisman juustohyllyllä kun vierestä alkoi kuulua kamala paapatus. Siinä oli vanha muori, joka räyhäsi raivokkaasti,01032Kristo Salminen, 52, riisuutui - Paljasti Iso-Börjen tatuoinnit - Somekansan tuomio yksimielinen
Iso-Börje, tuo iso, tatuoitu, yltiöromanttinen ja aika kuuma rikollispomo - vai mitä mieltä sinä olet? Lue lisää ja kat21973- 65868
Kerro mulle miksi juuri me
Kohdattiin? Tässä elämässä. Vaikka ollaan edelleen tutut tuntemattomat. Se on omituinen tunne.63845- 43802