Postaa jos et arvosta AMK.oota

Ei nyt ihan niinkään, AMK:sta pääsee myös tietyillä aloilla suoraan yliopistoon valmistumisen jälkeen, jos nyt kiinnostaa lukea vielä muutama pongo lisää. Usein maisterin paperien lukeminen on aika helppo nakki AMK:n jälkeen. Tämä johtuu siitä, että AMK:ssa opiskelijan täytyy suoriutua annetussa ajassa, toisin kuin yliopistossa, jossa voi kellua "omassa erinomaisuudessaan" vaikka maailman tappiin saakka. Meillä työnantajilla on tapana arvostaa enemmän sitä, mitä työntekijä osaa ja tekee, ei niinkään sitä missä hän on ollut kirjoilla jo vuosia.

... kirjoitti:

Ei nyt ihan niinkään, AMK:sta pääsee myös tietyillä aloilla suoraan yliopistoon valmistumisen jälkeen, jos nyt kiinnostaa lukea vielä muutama pongo lisää. Usein maisterin paperien lukeminen on aika helppo nakki AMK:n jälkeen. Tämä johtuu siitä, että AMK:ssa opiskelijan täytyy suoriutua annetussa ajassa, toisin kuin yliopistossa, jossa voi kellua "omassa erinomaisuudessaan" vaikka maailman tappiin saakka. Meillä työnantajilla on tapana arvostaa enemmän sitä, mitä työntekijä osaa ja tekee, ei niinkään sitä missä hän on ollut kirjoilla jo vuosia.

Lue lisää

Todistit hienosti pointtini.

yliopisto+amk kirjoitti:

Todistit hienosti pointtini.

Nämä keskustelut myös kertovat, että duaalimalli on hyvä ja välttämätön. On porukkaa, joista ei ole yliopistoon, ja on porukkaa, joista ei ole AMK:uun. Kaikille on paikkansa ja aikansa.

En ole kyllä AMK:ssa kertaakaan kuullut kenenkään haukkuvan yliopistoa tai siellä opiskelevia, vaikka olen jo pari vuotta siellä ollut. Eipä ollut luulo tiedon väärti.

... kirjoitti:

Ei nyt ihan niinkään, AMK:sta pääsee myös tietyillä aloilla suoraan yliopistoon valmistumisen jälkeen, jos nyt kiinnostaa lukea vielä muutama pongo lisää. Usein maisterin paperien lukeminen on aika helppo nakki AMK:n jälkeen. Tämä johtuu siitä, että AMK:ssa opiskelijan täytyy suoriutua annetussa ajassa, toisin kuin yliopistossa, jossa voi kellua "omassa erinomaisuudessaan" vaikka maailman tappiin saakka. Meillä työnantajilla on tapana arvostaa enemmän sitä, mitä työntekijä osaa ja tekee, ei niinkään sitä missä hän on ollut kirjoilla jo vuosia.

Lue lisää

"Muutaman pongon lisää" voi saada myös siitä, että on aiempi ammatillinen koulutus ja työkokemusta.

Luuleo kirjoitti:

En ole kyllä AMK:ssa kertaakaan kuullut kenenkään haukkuvan yliopistoa tai siellä opiskelevia, vaikka olen jo pari vuotta siellä ollut. Eipä ollut luulo tiedon väärti.

Ilmeisesti myös tämän palstan tuollaiset aivopierut menevät sinulta täysin ohi. Et taida olla maailman luotettavin tarkkailija...

"Kumman käynyt saa paremmin töitä, AMK:in vai yliopiston?"

Ei tuohon voi vastata yksiselitteisesti. Riippuu kyseessä olevasta alasta, hankitusta työkokemuksesta, suhteista, verkoistoista, paikkakunnasta, yksilöstä.

Tutkinto yksin ei takaa työpaikkaa, mutta työllistymisen kannalta varmimpia (mielestäni myös tylsimpiä) ovat sellaiset tutkinnot, joiden antamasta pätevyydesta on säädetty lailla.

austerism1 kirjoitti:

"Kumman käynyt saa paremmin töitä, AMK:in vai yliopiston?"

Ei tuohon voi vastata yksiselitteisesti. Riippuu kyseessä olevasta alasta, hankitusta työkokemuksesta, suhteista, verkoistoista, paikkakunnasta, yksilöstä.

Tutkinto yksin ei takaa työpaikkaa, mutta työllistymisen kannalta varmimpia (mielestäni myös tylsimpiä) ovat sellaiset tutkinnot, joiden antamasta pätevyydesta on säädetty lailla.

Lue lisää

Höpöhöpö. Tilastollisesti on selvää, että yliopiston käynyt työllistyy paremmin.

yliopisto+amk kirjoitti:

Höpöhöpö. Tilastollisesti on selvää, että yliopiston käynyt työllistyy paremmin.

"Tilastollisesti on selvää, että yliopiston käynyt työllistyy paremmin."

Saattaahan se noin ollakin.

Mutta kun nyt kerran tilastoihin vetoat, voisit myös esittää jotain dataa väitteesi tueksi.

austerism1 kirjoitti:

"Tilastollisesti on selvää, että yliopiston käynyt työllistyy paremmin."

Saattaahan se noin ollakin.

Mutta kun nyt kerran tilastoihin vetoat, voisit myös esittää jotain dataa väitteesi tueksi.

Lue lisää

Oletko noin näiden palstalla esitettyjen harhojen varassa? Huoh! No, ihan guuglaamalla "työllisyys koulutusaste", ensimmäinen viite:

http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2012/13/tyti_2012_13_2013-03-05_tau_040_fi.html

yliopisto+amk kirjoitti:

Oletko noin näiden palstalla esitettyjen harhojen varassa? Huoh! No, ihan guuglaamalla "työllisyys koulutusaste", ensimmäinen viite:

http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2012/13/tyti_2012_13_2013-03-05_tau_040_fi.html

Lue lisää

"Oletko noin näiden palstalla esitettyjen harhojen varassa?"

En tiedä palstalla esitetyistä harhoista. Siksipä esim. tuon tilaston perään kyselinkin.

Tuossa linkittämässäsi taulukossa ei erotella amk-tutkintoja alemmista kk-tutkinnoista, vaan ne ovat yhdessä käsitteen "alempi korkeakouluaste" alla.
Kts. http://www.stat.fi/meta/kas/koulutusaste.html

Ja toisaalta: ero esim. vuonna 2010 on noin kaksi prosenttiyksikköä ja vuonna 2011 yhden prosenttiyksikön suhteessa ylempiin tutkintoihin -- eroa siis on mutta ei tuo nyt ehkä mikään järkyttävän suuri railo ole. Lisäksi, koska erottelua ei tehdä, on tuon perusteella mahdoton sanoa, miten kanditutkinnot tuossa vaikuttavat.

Sen tuosta voi kyllä todeta, että ylemmän kk-tutkinnon/tutkijakoulutuksen kohdalla työllisyysasteen heilahtelu on kyseisellä tarkasteluvälillä vähäisempää kuin alemman tutkinnon kohdalla.

austerism1 kirjoitti:

"Oletko noin näiden palstalla esitettyjen harhojen varassa?"

En tiedä palstalla esitetyistä harhoista. Siksipä esim. tuon tilaston perään kyselinkin.

Tuossa linkittämässäsi taulukossa ei erotella amk-tutkintoja alemmista kk-tutkinnoista, vaan ne ovat yhdessä käsitteen "alempi korkeakouluaste" alla.
Kts. http://www.stat.fi/meta/kas/koulutusaste.html

Ja toisaalta: ero esim. vuonna 2010 on noin kaksi prosenttiyksikköä ja vuonna 2011 yhden prosenttiyksikön suhteessa ylempiin tutkintoihin -- eroa siis on mutta ei tuo nyt ehkä mikään järkyttävän suuri railo ole. Lisäksi, koska erottelua ei tehdä, on tuon perusteella mahdoton sanoa, miten kanditutkinnot tuossa vaikuttavat.

Sen tuosta voi kyllä todeta, että ylemmän kk-tutkinnon/tutkijakoulutuksen kohdalla työllisyysasteen heilahtelu on kyseisellä tarkasteluvälillä vähäisempää kuin alemman tutkinnon kohdalla.

Lue lisää

No kyllä olet nillittäjä! Tiesin jo ennen vastaustasi, että rupeat urputtamaan, mutta oli hienoa nähdä, että näin todella tapahtui. Ja tuo oli ensimmäinen guuglaus asiasta, jota arvon herra ei itse voinut tehdä. En neuvo yliopisto amk:ta tekemään enää kotitehtäviä puolestasi (vinkkinä: mitä enemmän kaivat tilasto- ja muuta tietoa, sitä enemmän se vahvistaa esitettyä -> tilastokeskus, eri ministeriöt, yliopistojen julkaisut...).

Vitun sankari!

älykääpiöitä riittää kirjoitti:

No kyllä olet nillittäjä! Tiesin jo ennen vastaustasi, että rupeat urputtamaan, mutta oli hienoa nähdä, että näin todella tapahtui. Ja tuo oli ensimmäinen guuglaus asiasta, jota arvon herra ei itse voinut tehdä. En neuvo yliopisto amk:ta tekemään enää kotitehtäviä puolestasi (vinkkinä: mitä enemmän kaivat tilasto- ja muuta tietoa, sitä enemmän se vahvistaa esitettyä -> tilastokeskus, eri ministeriöt, yliopistojen julkaisut...).

Vitun sankari!

Lue lisää

Ja kun ei enää osata keskustella, päädytään ad hominem -argumentointiin. Hienoa.

Nyt alkaa valjeta, mistä niitä diplomikosmetologeja valmistuu. Olis pitänyt ittekin älytä, että kun inssejä amkista ja diplomi-insinöörejä yliopistosta, niin tottakai samalla tavalla kosmetologeja amkista ja diplomikosmetologeja yliopistosta.

Puhut asiaa.

Ainut vaan, että amk:ssa johto on mielestään tutkimus & kehitys & innovaatiolaitosta johtamassa ja ajaa vakihenkilökuntansa tekemään kaikenlaisia huuhaahöttösöherryksiä, jotta saadaan kirjata rekisteriin T&K&I -pisteitä oikein urakalla. Opetus jää toistaitoisten sivutoimisten hommaksi. Loose-loose-loose -tilanne.

"Julkaisu" AMK:ssa tarkoittaa esim. kaupunkilehdessä ilmestynyttä kolumnia. Yritä sitten niiden kanssa keskustella tutkimuksesta...

PeerReviewed kirjoitti:

Puhut asiaa.

Ainut vaan, että amk:ssa johto on mielestään tutkimus & kehitys & innovaatiolaitosta johtamassa ja ajaa vakihenkilökuntansa tekemään kaikenlaisia huuhaahöttösöherryksiä, jotta saadaan kirjata rekisteriin T&K&I -pisteitä oikein urakalla. Opetus jää toistaitoisten sivutoimisten hommaksi. Loose-loose-loose -tilanne.

"Julkaisu" AMK:ssa tarkoittaa esim. kaupunkilehdessä ilmestynyttä kolumnia. Yritä sitten niiden kanssa keskustella tutkimuksesta...

Lue lisää

Kyllä se lähtee OKM:stä ja AMK:n johto on vain välikäsi. Ministeriön antaman rahoituksen perusteena on henkilöstön julkaisut, ja jos ministeriö kelpuuttaa siihen mukaan kaupunkilehden artikkelitkn, niin ne kyllä kannattaa silloin listata mukaan. Kyse on siitä rahasta, jonka AMK saa käyttönsä seuraavalle vuodelle opetus- ja aluekehitystehtävänsä toteuttamiseen. AMK:lla ei ole samanlaista tutkimustehtävää kuin yliopistoilla.

PeerReviewed kirjoitti:

Puhut asiaa.

Ainut vaan, että amk:ssa johto on mielestään tutkimus & kehitys & innovaatiolaitosta johtamassa ja ajaa vakihenkilökuntansa tekemään kaikenlaisia huuhaahöttösöherryksiä, jotta saadaan kirjata rekisteriin T&K&I -pisteitä oikein urakalla. Opetus jää toistaitoisten sivutoimisten hommaksi. Loose-loose-loose -tilanne.

"Julkaisu" AMK:ssa tarkoittaa esim. kaupunkilehdessä ilmestynyttä kolumnia. Yritä sitten niiden kanssa keskustella tutkimuksesta...

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, että kaupunkilehden kolumni ei todellakaan ole sama kuin tieteellinen referee-julkaisu vaikka Jufo-luokituksessa 2. Sen työstämiseen menee aivan toisella tavalla aikaa ja vaivaa kuin jonkun kolumnin tekemiseen.
Siksi raportit ja muut ns. "kynäilyt" eivät paini samassa sarjassa tieteellisten tutkimusten kanssa ja siksi myös sanaa tutkimus olisi käytettävä harkitusti.

Näin on. Sitten lopputyön tekijälle tehdyt "ohjeet" on kanssa mahtavia. Eiköhän ole selvää, että (tieteellisiä) lähteitä ovat ennen kaikkea ei-suomenkieliset lähteet (Suomi ei ole tieteen julkaisun suurvalta, hei). "Muista myös vieraskieliset lähteet!" oli ohjeissa. Hymähdin itsekseni, mutta joo, tyypeillä oli kauttaaltaan suomenkielisiä lähteitä. Mikä masentavinta, ne oli vaan kasattu ylimalkaisesti kokoon siitä, mistä aita oli matalin. Esim. työpaikan 0,5 minuutin pikaohjeet asiasta kuin asiasta oli rautaa. Henkilökohtainen keskustelu työpaikan pomon kanssa oli hyyyyvin usein, ei vain yhtenä, vaan monena lähteenä.

Ja missä puhuin englannista? Mutta joo, jos lähde ei ole edes englanniksi, niin todennäköisyys sille on olematon (poislukien ruotsinkielisen AMK:n tekeleet, tietty).

Juuri noin. Ei kielen tarvitse olla englantia, vaan ranska, saksa, ruotsi, suomi jne. ovat aivan yhtä hyviä kieliä ollakseen tieteellistä tutkimusta.
Sen sijaan olennaista on, täyttääkö tutkimus ns. mertonilaiset tieteellisyyden kriteerit, joita ovat universalismi, intressittömyys, kommunialismi ja organisoitu epäily.
Rinteen, Kivirauman ja Lehtisen mukaan erityisesti tieteellisen tiedon tunnusmerkkejä ovat perusteltavuus, julkisuus, kriittisyys, itsensäkorjaavuus, ymmärrettävyys, toistettavuus ja perustellut tiedonhankinnan menetelmät ja niiden kontrolli. (Johdatus kasvatustieteisiin 2000, WS Bookwell Oy, Juva).

"mutta kielenhuolto pitäisi olla molemmissa kohdillaan. "

Olen samaa mieltä.

Tarkastan päättötöiden englanninkielisiä abstrakteja ja toisinaan myös englanninkielisiä päättötöitä. Usein ongelmana ei ole vain kehno englanti vaan myös kehno suomenkielinen abstrakti. Toisinaan tulee vastaan myös Google-kääntäjän tai vastaavan kautta pyöräytettyjä tekeleitä. Opettajan/tarkastajan tehtävä ei kuitenkaan ole kirjoittaa abstraktia (saati päättötyötä) uudelleen vaan osoittaa räikeimmät kieli- ja asiavirheet. Abstraktin ja koko päättötyön kieliasu on myös yksi osoitus opiskelijan taidoista.

Kommenttisi päättötöiden rakenteessa ilmenevistä ongelmista on hieman yllättävä. Tuo on nimittäin seikka, johon ohjaajan tulisi tarttua -- ja ohjaajathan ovat kaikki yliopistokoulutuksen saaneita.

"Lähteeksi tuntuu kelpaavan mikä tahansa"

Tässä ollaan amk:n ja yliopiston eron ytimessä. Amk-opinnoissa on toki jonkin verran akateemisia vivahteita, ja tutkimuksen tekoa ja raportointia harjoitellaan jossain määrin mutta huomattavasti vähemmän kuin yliopisto-opinnoissa.

austerism1 kirjoitti:

"mutta kielenhuolto pitäisi olla molemmissa kohdillaan. "

Olen samaa mieltä.

Tarkastan päättötöiden englanninkielisiä abstrakteja ja toisinaan myös englanninkielisiä päättötöitä. Usein ongelmana ei ole vain kehno englanti vaan myös kehno suomenkielinen abstrakti. Toisinaan tulee vastaan myös Google-kääntäjän tai vastaavan kautta pyöräytettyjä tekeleitä. Opettajan/tarkastajan tehtävä ei kuitenkaan ole kirjoittaa abstraktia (saati päättötyötä) uudelleen vaan osoittaa räikeimmät kieli- ja asiavirheet. Abstraktin ja koko päättötyön kieliasu on myös yksi osoitus opiskelijan taidoista.

Kommenttisi päättötöiden rakenteessa ilmenevistä ongelmista on hieman yllättävä. Tuo on nimittäin seikka, johon ohjaajan tulisi tarttua -- ja ohjaajathan ovat kaikki yliopistokoulutuksen saaneita.

"Lähteeksi tuntuu kelpaavan mikä tahansa"

Tässä ollaan amk:n ja yliopiston eron ytimessä. Amk-opinnoissa on toki jonkin verran akateemisia vivahteita, ja tutkimuksen tekoa ja raportointia harjoitellaan jossain määrin mutta huomattavasti vähemmän kuin yliopisto-opinnoissa.

Lue lisää

Mielestäni ammattikorkeakouluissa tulisi harkita luopumista nykyisistä opinnäytetöistä kun niiden ohjaamiseen ei selkeästi edes panosteta eikä niille ole edes tarvetta. Tämän voisi korvata jollain käytännönläheisellä työllä tai isolla projektilla. Tekniikan puolella tiettyyn yritykseen tehdyistä töistä minulla on vain hyviä kokemuksia jos opiskelija selkeästi tuntee aiheen ja on aidosti kiinnostunut. Liiketalouden ja sairaanhoitopuolen opparit ovat pääasiassa liian laajoja aiheeltaan tai niistä muuten selkeästi paistaa se, ettei opiskelijalla ole kirjallisen työn laatimiseen vaadittavia taitoja. Vika ei kyllä ole pelkästään oppilaan, joista moni tulee ammattikoulun puolelta tai on vetänyt jotain A:ta äidinkielen yo -kokeesta.

Eron yliopistoon näkee siitäkin, että yhtä opinnäytetyötä voi tehdä jopa kolmesta neljään ihmistä vain sen takia että yksi työ on helpompi arvioida -> Nopeammin rahat tutkinnosta koululle. AMK:n puolella ohjaajat on usein myös pelkän maisteritutkinnon suorittaneita, joilla ei ole kokemusta jatko-opinnoista.

AMK:n opinnäytetöissä on niin hyviä kun huonojakin töitä ihan samalla tavalla kuin yliopistoissa.
Kuitenkin yliopistogradut ovat tieteellisesti paremmin koeteltuja tutkielmia, kun taas AMK:ssa lopputyö on enemmän vain kirjallinen raportti.
Minusta kummallakin on oma paikkansa, sillä lewiniläisittäin hyvä teoria on aina hyvää käytäntöä siinä kuin hyvä käytäntö on hyvää teoriaa.
Minusta AMK:n kannattaakin panostaa lopputöissään enemmän omiin vahvuuksiin eikä yrittää apinoida niissä tiedeyliopistojen käytäntöjä.
Ammattikorkeakoulun vahvuus on käytäntöpainotteinen. Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, mutta se ei ole akateeminen yliopistoyhteisö.
Kummallakin korkeakoululla on oma paikkansa. Siksi niiden lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaisia.

Olen lukenut AMK:n opinnäytetöitä eri aloilta ja niiden ei voi todellakaan sanoa olevan tasalaatuisia.
Monet tutkielmista ovat raportin luonteisia ja kieliasultaan puutteellisia.
Olen "amkkilaisen" (31.12.2014) kanssa yhtä mieltä siitä, että AMK:ssa opinnäytetyön lähteiksi näyttää kelpaavan mikä tahansa "kirjoitelma" ja lähdeaineisto on siksi myös monenkirjavaa.
AMK:ssa näytetään hyväksyvän kritiikittömästi lähdeaineistoksi mikä tahansa kirjallisuus, joka yliopistossa ei tulisi kysymykseenkään.
Useissa töissä oma lukunsa on kirjallisten töiden rakenne, dispositio, joissa on puutteita. Johdannossa ei avata työtä, käsittelyluvuissa niitä ei kriittisesti tarkastella eikä johtopäätöksissä lunasteta sitä, mitä johdannossa ja käsittelyluvuissa oli luvattu. Lopputulos on usein siksi kunnianhimoa vailla olevan laihanlaisen raportin luonteinen.
On toki totta, että myös yliopistojen kanditöiden tasokin vaihtelee, mutta käsitykseni mukaan niissä on havaittavissa jo selkeä pyrkimys tieteelliseen ajattelutapaan, joka on nähtävissä myöhemmin gradu-tutkielmissa.
On kuitenkin totuuden nimissä sanottava, että myös AMK:n opinnäytetöiden joukossa on myös todella erinomaisia töitä, jotka ovat esimerkkejä kaikille todella hienoista suorituksista.

Toiminnalliset opinnäytetyöt muodostavatkin mielestäni sen ytimen minkä ympärille opinnäytetöiden tulisikin rakentua. Yliopistoissa näitä tehdään harvemmin, mutta toisaalta tietyissä tiedekunnissa tehdään kyllä käytäntöä lähelläkin olevia graduja yrityksiin ja joista myös yleensä maksetaan ihan hyvin. Lääkärit ja diplomi-insinöörit vielä sitten siihen erikseen vaikka nämä eivät teekään perinteistä gradua vaan lisensiaatin työn sekä diplomityön.

Mitä tuosta maisterivaiheesta voi sanoa on se, että vaikka amk-opiskelija olisi tehnyt ihan normaalin opinnäytetyön, ei se yleensä riitä suoraan siihen että olisi valmiudet toteuttaa ylempää yliopistotutkintoa. Olen ollut kahdessa pääaineen gradu -seminaarissa, joissa molemmissa amk:sta tullut opiskelija on laitettu metodiopintoja suorittamaan, koska ohjaajat eivät pysty arvioimaan edes gradusta tehtyä esiversiota, koska niissä on niin paljon puutteita mm. lähdeviittaustekniikassa, ihan perus oikeinkirjoituksessa (uskomatonta, mutta totta) tai opiskelijalta puuttuvat kokonaan taidot toteuttaa laadullinen tai määrällinen tutkimus. Näitähän ei juuri opeteta amk:ssa. Maisteriväylään suhtaudutaankin melko penseästi juuri näistä syistä, koska ohjaajilta nämä tapaukset vaativat enemmän.

amkkilainen kirjoitti:

Toiminnalliset opinnäytetyöt muodostavatkin mielestäni sen ytimen minkä ympärille opinnäytetöiden tulisikin rakentua. Yliopistoissa näitä tehdään harvemmin, mutta toisaalta tietyissä tiedekunnissa tehdään kyllä käytäntöä lähelläkin olevia graduja yrityksiin ja joista myös yleensä maksetaan ihan hyvin. Lääkärit ja diplomi-insinöörit vielä sitten siihen erikseen vaikka nämä eivät teekään perinteistä gradua vaan lisensiaatin työn sekä diplomityön.

Mitä tuosta maisterivaiheesta voi sanoa on se, että vaikka amk-opiskelija olisi tehnyt ihan normaalin opinnäytetyön, ei se yleensä riitä suoraan siihen että olisi valmiudet toteuttaa ylempää yliopistotutkintoa. Olen ollut kahdessa pääaineen gradu -seminaarissa, joissa molemmissa amk:sta tullut opiskelija on laitettu metodiopintoja suorittamaan, koska ohjaajat eivät pysty arvioimaan edes gradusta tehtyä esiversiota, koska niissä on niin paljon puutteita mm. lähdeviittaustekniikassa, ihan perus oikeinkirjoituksessa (uskomatonta, mutta totta) tai opiskelijalta puuttuvat kokonaan taidot toteuttaa laadullinen tai määrällinen tutkimus. Näitähän ei juuri opeteta amk:ssa. Maisteriväylään suhtaudutaankin melko penseästi juuri näistä syistä, koska ohjaajilta nämä tapaukset vaativat enemmän.

Lue lisää

AMK.sta tulleiden yliopistossa jatkavien opiskelijoiden tutkielmaongelmat liittyvät usein puutteellisiin metodisiin taitoihin. Lienee syytä otaksua, että niiden opetus on jätetty siellä lapsipuolen asemaan. Toki poikkeuksiakin löytyy.
Lisäksi yliopiston lopputöillä, graduilla, tavoitellaan hieman toisenlaisia asioita kuin käytännön toimeksiannoista tehtävillä raporteilla.
Lähdeviittaustekniikan sisäistäminen vaatii myös oman aikansa ja se on opeteltava siinä kuin oikeinkirjoitus.
Sama koskee tutkimusmetodiikan, siis tutkimusmenetelmien hallintaa. Niidenkin oppiminen edellyttää tutkimuskirjallisuuden opiskelua ja asioiden sisäistämistä.
Vaikka ne eivät ole itsetarkoitus, niin hyvää ja relevanttia tutkimusta ei voi tehdä ilman niiden hallintaa.
Mitä tulee tutkimukseen ylipäätään, niin tarvitaan sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Kuitenkin ilman perustutkimusta jälkimmäisen tekeminen ei onnistu.

Läheltä seurannut kirjoitti:

AMK.sta tulleiden yliopistossa jatkavien opiskelijoiden tutkielmaongelmat liittyvät usein puutteellisiin metodisiin taitoihin. Lienee syytä otaksua, että niiden opetus on jätetty siellä lapsipuolen asemaan. Toki poikkeuksiakin löytyy.
Lisäksi yliopiston lopputöillä, graduilla, tavoitellaan hieman toisenlaisia asioita kuin käytännön toimeksiannoista tehtävillä raporteilla.
Lähdeviittaustekniikan sisäistäminen vaatii myös oman aikansa ja se on opeteltava siinä kuin oikeinkirjoitus.
Sama koskee tutkimusmetodiikan, siis tutkimusmenetelmien hallintaa. Niidenkin oppiminen edellyttää tutkimuskirjallisuuden opiskelua ja asioiden sisäistämistä.
Vaikka ne eivät ole itsetarkoitus, niin hyvää ja relevanttia tutkimusta ei voi tehdä ilman niiden hallintaa.
Mitä tulee tutkimukseen ylipäätään, niin tarvitaan sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Kuitenkin ilman perustutkimusta jälkimmäisen tekeminen ei onnistu.

Lue lisää

"AMK.sta tulleiden yliopistossa jatkavien opiskelijoiden tutkielmaongelmat liittyvät usein puutteellisiin metodisiin taitoihin."

Niin, näiden asioiden harjoittelun määrässä on iso ero yliopiston ja amk:n välillä. Usein amk:ssa ensimmäinen (ja jopa ainoa) akateemista kirjoittamista ja raportointia käsittelevää opintojakso ja metodeja käsittelevä opintojakso (tai pari) tulee eteen vasta tutkieman kirjoittamisvaiheessa. Muita kirjoittamisen ja viestinnän kursseja toki on, mutta niissä operoidaan sitten ihan muunlaisten teksitilajien parissa.

Itse kun opiskelin yliopistossa englantia, niin ensimmäinen akateemista kirjoittamista ja lukemista käsittelevä kurssi oli heti pääaineen perusopinnoissa ja suositeltiin suoritettavaksi välittömästi ensimmäisenä syksynä. Vaikkei nyt sinänsä olekaan mikään ratkaiseva seikka, niin muistaakseni tuossa piti laatia yksi lyhyt noin viisisivuinen essee ja lopussa noin 10-sivuinen pienimuotoinen "tutkimus"raportti -- ja siis mm. rakenteen, kielen ja lähteiden piti olla kohdallaan. Kurssin aikana tankattiin läpi mm. Harbrace College Handbookia, joka on etenkin amerikkalaisille undergrad-opiskelijoille suunnattu ja varsin kattava kirjoittamisopas. Kurssi taisi olla 2 opintoviikkoa (n. 80 h), joten melko työläs.

Hyvää harjoitusta tuli siinäkin, että esim. eri opettajat ja professorit saattoivat halutessaan vaatia itseään miellyttävän viittauskäytännön käyttämistä -- eräskin heistä antoi itse laatimansa kirjoitusoppaan seminaarin alussa. Tämähän on tärkeää, koska esim. samankin tieteenalan eri julkaisuissa voi ja usein on erilaiset käytännöt.

Amk:ssa homman voisi saada toimimaan nykyistä paremmin esim. niin, että kielten ja viestinnän opettajat toimisivat mukana osassa ammattikursseja, ja osana kursseja olisi sitten kirjoitustehtäviä, joissa on harjoiteltava esim. tiedonhakua ja lähteiden käyttöä.

En postaa. Siirryin yliopistosta ammattikorkeaan alalle, jossa on työllisyys taattu. Haluan tulevaisuudessa elättää itseni ja perheeni. Yliopistossa opiskelemalla alalla tämä ei olisi onnistunut.

töihin kirjoitti:

En postaa. Siirryin yliopistosta ammattikorkeaan alalle, jossa on työllisyys taattu. Haluan tulevaisuudessa elättää itseni ja perheeni. Yliopistossa opiskelemalla alalla tämä ei olisi onnistunut.

Lue lisää

Juurihan sä postasit

??? kirjoitti:

Juurihan sä postasit

Eikö kerrokin paljon AMKkilaisista? Hehehehe.