Yksi Suomen valovoimaisimmista huumorinviljelijöistä on poistunut ajasta ikuisuuteen,
83-vuotias Innanen menehtyi lyhyen sairauden jälkeen.
Surullista luettavaa ja koskettaa syvältä, sillä henkilökohtaisesti olen aina ollut hänen huumoriinsa lumoutunut ihailija.
Innasen tango-parodiat upposivat suomalaiseen kansanluonteeseen kuin kuuma veitsi voihin.
Etevä kirjoittaja sekä osaava taiteilija teki pitkän ja vakuuttavan elämäntyön.
Hänen muistonsa jää varmasti elämään monen suomalaisen muistoihin.
Näin ne parhaat taas lähtevät ensimmäisinä.
83-vuotias Innanen menehtyi lyhyen sairauden jälkeen.
Surullista luettavaa ja koskettaa syvältä, sillä henkilökohtaisesti olen aina ollut hänen huumoriinsa lumoutunut ihailija.
Innasen tango-parodiat upposivat suomalaiseen kansanluonteeseen kuin kuuma veitsi voihin.
Etevä kirjoittaja sekä osaava taiteilija teki pitkän ja vakuuttavan elämäntyön.
Hänen muistonsa jää varmasti elämään monen suomalaisen muistoihin.
Näin ne parhaat taas lähtevät ensimmäisinä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Täällä tuskin kukaan on edes kuullut Innasesta.
Hänhän oli huumoripuolen ihmisiä.
Tunnetaan täällä paremmin urastaan vahtimestarina.
Kukaan ei sen sijaan tunnusta nähneensä hänen naivistisia taulujaan.
Palstan tahaton vastine Innaselle on DW. Hän on tosissaan sitä mitä Innanen läpällä.
Fiksu mies, joka ei kaikille avautunut, monialainen, maalauksista ylimpänä muistuu Mouhijärven umpitollo.
Kiersi maata Gunnarinsa kanssa, tervaili Marduusian kollit.
Tätä tilannetta varten lausui jo aikanaan:
"Tyhmät ihmiset ovat aina pitäneet minua tyhmänä, koska se huumori, mitä minä teen, on älyköille. Suurin osa ihmisistä rakastaa jopa iskelmämusiikkia, mikä on minulle kauhistus. Minä teen taidettani niille, joille mun ideani ja näkemykseni menee läpi - joilla on siis antennit ulkona. Jos minua kuoltuani sanotaan koko kansan taiteilijaksi, kuohuu v-tukseni vaahtona hautakummun kukkapuskille saakka. Silloin mikään ei ole mennyt perille." -Niinpä elämäni tärkein aforismikin kuuluu: "Hikiä on Hikiä ja Jazz on Jazz."
.
Pomuksesta lainattua tuo.
Niinhän tuo Innanen näkyi kuolleen.
Tyyppi tietenkin tunnettu musiikistaan, mutta harvempi kai perehtynyt tyypin kuvataiteeseen. Ikinä en ole onnistunut näyttelyä näkemään, irtotöitä joskus ja hyvä kirja taiteestaan on hyllyssä. Suuri naivisti, jonka aihemaailma on minua sangen lähellä.
Sen verran voin avata, aikanaan Innanen oli ollut tanssikeikalla Hikiällä gunnar-pässins kanssa, eikä hikiän ainoan anniskeluravintolan portsari ollut suostunut päästämän taiteilijaa seuralaisensa kanssa paariin sisälle. Sen johdosta arvoisa taiteilija sitten usein on käyttänytkin Hikiää inspiraationsa lähteenä musiikissaan, sekä tietenkin kuvataiteessaan.
Innasen kuvartaidetta jokainen googlea käyttävä kyllä löytää netistä. Muistutan mieliin kappaleeen, jolla hän aikanaan osallistui Syksyn sävel kilpailuun vuonna 1980.
Martti "Huuhaa" Innanen - Marduusialainen kissantervauslaulu :
https://www.youtube.com/watch?v=s4nVtyvilgQ
=DW=
Googletin, Yllätyin, Innasen maalaukset kiehtoivat minua, upeita.
Tämä minulle mieleenjäänein.
http://www.kulttuurihaitari.fi/wp-content/uploads/2013/10/Ajantaju_Oulu.jpg
Tämä on hyvä, tämä kansakunta kehyksissä, sopii palstan profiiliksi.
http://1.bp.blogspot.com/_bB-Dn3A0_To/S6PfEuSn7wI/AAAAAAAAAss/4lVFSLjBPRY/s320/kansakunta kehyksissä.jpg
Jäi linkki jälkijunaan ; )
voihan närhen pesä https://www.youtube.com/watch?v=asCGkIFbvlg
Sopivuudesta ei harmainta hajua.
En luo muista kirjoittajista kuvallisia mielikuvia.
Et siis omaa mielikuvitusta.
Miksi vaivautuisin tekemään maalausta minulle täysin oudoista pärstöistä? :))
Mielenmaiseman saa kyllä selville kirjoituksista.
Maalauksen nimi oli kansakunta kehyksissä, hyvää maalaus mielestäni. En suinkaan kuvitellut, että sinä juuri sinä olet siis sinä olet kolmas vasemmalta tai oikealta ei kun taisit sittenkin olla hän joka kaivoi nenäänsä ; ))
:)))) Tässä donna yx yhteen minua.
http://www.melkoinen.com/temp/innanen_jokupunkkari.jpg
Ite oot ja piste
Yllätyt vielä lisää jos uskallat tutusta Martti Huu Haa Innasen 70-luvun tuotantoon ajalta kun tuotti jonkin verran eroottisia kuvaelmia nimellä Horolan Elina, muista olen varoittanut , löytyy youtuubiista.
Epämääräinen muistikuva.
En mene nyt vannomaan. Mutta mun mielestä toi oli tilaustyö silloisen Hantta Krausen mainostoimistoon, johtajattaresta itsestään. Byroon nimi oli "Hurja Hanna". Tekovuosi täsmäis ja yhdennäköisyys Hanttaan on melkoinen. Voin tietysti olla väärässäkin, mutta jotenkin on siis tollanen muistikuva.
Muotokuvilla tienaa hyvin, ei pelkällä taiteen tekemisellä. Innasen duuneja on jonkin verran museoissa, mutta mun käsittääkseni paljon yksityiskokoelmissa. Ne ostelleet niitä, jotka tajunneet taiteen päälle. Ainahan kuolleen taiteilijan duunit on arvokkaampia kuoleman jälkeen, kuin taiteilijan eläessä. Muistin mukaan Ile Vainiolla on hyvä kokoelma Innasen maalauksia. Käsitys, se myynyt niitä rahapulassaan sopuhintaan Junnulle ja Ile sitten ominut ne omikseen. Kass, kaksi nesteisiin mieltynyttä muusikkoa, Innanen ja Junnu, niitten piiseissä ja muutenkin jutuissa yhtäläisyyksiä. Etenkin pornolauluosastolla.
Martti "Huuhaa" Innanen - Saat Multa Kympillä Kyrpää:
https://www.youtube.com/watch?v=ZPqneQr4GcE
=DW=
Yritin eilen miettiä kuvan nähdessäni juuri Hantta Krausen nimeä, en saanut päähäni, mutta hyvä, että muistit sillä maalaus on Hanttan näköinen.
Taulut ovat mielestäni laadukkaita. Tulevat nousemaan arvoonsa, ehkäpä Martti tulevaisuudessa muistetaan juuri kuvataiteilijana.
http://img.yle.fi/uutiset/hame/article6934625.ece/ALTERNATES/w580/Martti Innanen Nilsiän ihmissudet lyövät venttiä korvessa.jpg
Paul Cezannen (1839–1906) maalauksesta Kortinpelaajat työ myytiin Qatarin kuningashuoneelle "yli 250 miljoonalla dollarilla" (yli 191 miljoonalla eurolla).
http://hs10.snstatic.fi/webkuva/taysi/675/1305555072070?ts=159
Ronttoslauluhan ainakin on jäänyt mieliin.
https://www.youtube.com/watch?v=sWY55MhGfGw
Eipä ole aikoihin kuulunut Innasesta juuri mitään.
Niin, jäi tuo kappale:"Tangokuningas" mieleen :´-(
Kyllä muistan tuon "Elsaa olet kohtalon lapsi ..." ja se Gunnar-pässi oli ihmeen paikka, kun katselimme pässiä taluttelevaa miestä naapurin mustavalkoisesta telkkarista. Taisi olla ensimmäinen ohjelma, jonka näin teeveestä 60-luvulla. Kyllähän se jäi mieleen.
Ihminen siirtyy ajasta iankaikkisuuteen - se on varmaa!
Muisto vain jää...
Laulaa haikea laulu.
Toivotan huuhaallekin onnea.
Kun jättää jälkeensä hölmön vaikutelman.
Tuppaa jäämään muisto hölmöstä ihmisten mieliin.
Ohukainen, Paksukainen, Chaplin...
Miljardi pitää hölmönä.
5000 fiksuna.
"Minä heitän kakkaa ja näytän kulhin
panen pyllyyni pitkän pyrstön.
Laulan laulun ja tissini pyörii hyvin
minä kieliä kielarein kiedon.
Minä tiedän on tuleva aika jolloin
elän muistona ihmisten viisaiden.
Ei kai voi olla niin milloinkaan
esikuvaksi tuhkasta nousen tolloin?"
H.
Melko ala-arvoista tekstiä alkavat sinun kommenttisi olla.
Ehkä ne ovat omasta mielestäsi jotenkin huvittavia.
Pitikö tämäkin aloitus pilata tuollaisella tyhjänpäiväisellä ja typerällä vastauksella.
"hölmö mikä hölmö"
Jaa...
Olisit nyt kuitenkin sanonut missä asia meni väärin?
Ja mitä tuli pilattua?
Tekstieni huvittavuuden ymmärrän hyvin.
Kirjoitinhan viisaista ja tolloista.
H.
-aloittaja sanoo: "Näin ne parhaat taas lähtevät ensimmäisinä."
-taitaa Martti-setää hymyilyttää, tai sit irvistelee pimeessä haudassaan, sillä kovin kaukana ensimmäisistä...kylähullu oli positiivisessa mielessä, ja nyt saa ukko hyräillä omaa vanhaa piisiään; "hiljaista on, hiljaista on, ei kuulu mitään sillä, hiljaista on...niinkuin huopatossutehtaassa"....kevyet mullat...
Huuhaata näköjään tunneta, eikä Suomen kirjallisuuden merkkiteoksia. Lukekaa "Seikkailu viitakossa ja sieltä erikoisesti ajankohtainen Helka Lehikoisen joulu".
Lukeminen kannattaa. Huuhaa oli novellistina lahjakkuus.
Kuin kuunnella kuunnelmiaan.
Vaikuttaa ilmiseiltä, että kaikki ei ole lukutaitoisia. Siksi käsitys Innasesta on, mitä on.
No jooo...
Makuasioita joista ei kannata kiistellä, mutta tuon valovoimaisuuden ja taiteensa uppoamisen suomalaiseen kansanluonteeseen kyllä kyseenalaistan.
Miksikään koko kansan tähdeksi hän ei varmasti edes pyrkinyt.
Yllä jo lukeekin.
"Jos minua kuoltuani sanotaan koko kansan taiteilijaksi, kuohuu v-tukseni vaahtona hautakummun kukkapuskille saakka."
Ehkä ei, mutta suositumpi olisi mielellään kai ollut hänkin.
Vähän enemmän hän olisi voinut arvostaa ja kunnioittaa lukumäärältään aika pientä 'omaa yleisöään'. Tai vähintäänkin olla avoimesti vähättelemättä ja aliarvioimatta, jopa pilkkaamatta ja nimittelemättä heitä.
Kaipa hän on aina tiennyt, ettei kukaan koskaan tule sanomaan häntä koko kansan taiteilijaksi.