Hei koiraystävät!Olen valitsemassa koiraystävää
roduista ranskanbulldoggi/cairnterrieri/jackrussel/bichon-rodut
mutta mutta esimerkiksi jackrussel...voiko pitää metsässä vapaana vai onko metsästysviettiä paljon?Entä onko kova haukkumaan?Entäpä bichon-rodut, ovatko kovia haukkumaan?Cairnin olen nuorempana omistanutkin mutta siitä tuli vanhemmiten erittäin kärttyisä joten se mietityttää..
roduista ranskanbulldoggi/cairnterrieri/jackrussel/bichon-rodut
mutta mutta esimerkiksi jackrussel...voiko pitää metsässä vapaana vai onko metsästysviettiä paljon?Entä onko kova haukkumaan?Entäpä bichon-rodut, ovatko kovia haukkumaan?Cairnin olen nuorempana omistanutkin mutta siitä tuli vanhemmiten erittäin kärttyisä joten se mietityttää..
Vastaukset 10
Vanhimmat
niin ja sais mieluummin olla "kaikkien kaveri"
eli ystävällinen ja iloinen hännäheiluttaja.
Ei arka!
Itse olen törmännyt noista ainoastaan bichon friseen ja se oli kyllä erittäin lutunen tapaus, todellakin kaikkien kaveri ja haukkui ainoastaan jos ovikello soi. Turkki on tietty isotöinen jos näyttelyitä harrastaa, mutta tämä bichon oli ihan vain kotikoirana joten turkki oli ajeltu lyhyeksi.
tse noista ottaisin ehdottomasti cairnin. Itselläni on ollut useita cairneja, eivätkä ole kyllä koskaan tulleet kärttyisiksi, edes vanhemmiten. Oletko varma, että koirallasi ei ollut kipuja. Tuttavallani oli saksanpaimenkoira narttu, joka tuli 7-vuotiaana hyvin vihaiseksi, koska sillä oli suuria kipuja, en muista mikä silloin oli, mutta se muuttui aivan totaalisesti hyvin äkkiä, lääkärissä sen kanssa käytiin ja se leikattiinkin, ja tulihan se siitä sitten paremmaksi. Eli voisiko olla kyse jostain tälläisestä?
Joo siitä cairnista...sen elämä ei ollut kovin helppoa johtuen monesta asiasta, mitä nyt en kuitenkaan lähde nyt erittelemään.Mutta toinen pointti tuohon cairnin ottamiseen on se että sen kuolema oli mulle tosi paha paikka. En ole vieläkään päässyt siitä yli ja siitä on kuitenkin yli kuusi vuotta aikaa. Pelkään että uusi cairni toisi nuo tuskalliset muistot takaisin. Tai ainakin sen täytyisi olla erivärinen kuin se mikä mulla oli, niin ei liikaa muistuttais. "se" cairni oli mun elämäni ensimmäinen koira ja todella rakas.
Bichon roduista käyppä kurkkaas Coton de tulear. Sillä ei oo niin lammasmainen turkki kun fricellä.
Cotonit on aika saman näkösiä kun havaneset.
Meillä on ja voin suositella!!
Seinän takana asuu bichon frice ja on meidän koiran kaveri. Mut niitä kun vertailee niin
Cotoni on siromman oloinen ja turkki ei värjäänny "tunkkasen" väriseksi samoin ku fricellä.
Molemmat tosi helppoja rotuja.
Muista en osaa kommentoida ku ei oo tietoo.
Oli koirasi mikä tahansa niin eiköhän se ihana tuu oleen:)!!
Juu, olen ottanut selville kyseisestä rodusta ja luonteeltaan aivan ihana!! Mutta siinä "tökkii" minua se turkki, kun se on niin seurapiirikoiran
näköinen. Voisikohan sitä pitää hiukan lyhyempänä rasselina?Sillain että se olis hiukan vekkulimman näköinen eikä niin pitkä.Ja mies on sanonut että se ei mitään "lamppuharjaa" ulkoiluta. Tosin minähän sen huolen pidän tuosta meidän nykyisestäkin koirulista
Katopppas uusin Avotakka numero (marraskuu 2004) sivu 93. Siinä on Cotoni aikalailla kynitty. Nimen varsinaisessa muodossa.
Meidän kavereilla on Löwchen (smantapainen, myös ihana rotu:)) ne ajeli siltä kaikki karvat pois kesällä. Siitä tuli aivan yli pehmoinen, samettisen tuntuinen, ja se on siitä pikku hiljaa kasvanu. Ei todellakaan kasva nopeeta. Helpompi hoitaa. Näyttää ihan snautserilta (harmaa musta koira) jolla on sametin pehmee turkki.
Vekkulin näköinen. Eli suosittelen että ajaa sit kaikki pois kun turkki on kasvanu pitkäksi. Ei oo niin "revityn" näköinen kuin siinä kuvassa.
Ps. Meidän isäntä on aivan rakastunu tuohon karvaturriin, se sulattaa kovimmankin sydämen:)!!
Suosittelen erittäin lämpimästi russelia! Aivan ihana rotu. Ovat todella energisiä, iloisia, vilkkaita, ystävällisiä ja rakastavia koiria. Meidän russeli saa juosta vapaana metiköissä, ja tottelee todella kiltisti. Ovat älykkäitä koiria, jotka oppivat helposti vaikka mitä. Jos kouluttaa kunnolla, ei tule ongelmia.
Tosin tarvitsevat hitosti aktiviteetteja. Mutta sekin on yksilöllistä. Toiset koirat ovat rauhallisempia, kuin toiset. Pitää vain osata valita pentueesta mieluisensa.
Ihana rotu.
tuntuu siltä että kaikille noille roduille on kannattajansa ja vastustajansa. Kiitos vastauksista, on mukavaa saada palautetta. Tilanne ikävä kyllä ei taida helpottua kun näkökantoja on niin moneen suuntaan. Kaikkien mielestä juuri se oma rotu on se paras.Kaipa se on ihan itse pähkäiltävä "se paras" mulle.
Mutta kuitenkin kun koiran valintakysymyskin on monen vuoden ystävää valitessa todella tärkeää.
Taitaa se olla vain hihnan käyttäjän järjen- juoksusta kiinni millainen siitä koirasta sitten tulee.
Joka ikinen ihminen ja eläin on yksilö. Yhdelle sopii yksi koirarotu, toiselle toinen. Sinun täytyy vain miettiä, että mikä rotu ihastuttaa eniten.
Ihminen tekee koirastaan sen mikä se on. Se on aivan totta. Rakastavassa kodissa, jossa säilyy kuri, kasvaa onnellisia koiria. :)
Tsemppiä valintasi kanssa. Se on vaikeaa, sillä koirat ovat kaikki niin ihania. Mutta uskon, että löydät oman rotusi!