Kuinka käy, jos minulta lähtee henki. Ymmärrän, että lapseni perivät minut, mutta onko ex-puolisollani oikeus kajota lasteni perintöön vai voinko estää sen jollakin klausullilla.
En ole vielä aikeissa heittää henkeäni, mutta ajattelin silti tehdä testamentin.
En ole vielä aikeissa heittää henkeäni, mutta ajattelin silti tehdä testamentin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ex-puolisollasi ei ole osaa eikä arpaa perintöösi lastenne kauttakaan. Toki jos kuolet ja lapsesi ovat alaikäisiä ex-miehesi todennäköisesti määrätään holhoojaksi. Käytännössä hän ei kuitenkaan voi määrätä mitenkään lastensa perinnöstä vaan kaikkea alaikäiseten lasten perintöä koskevia toimenpiteitä varten hän tarvitsee maistraatin luvan joka pitää huolen siitä että perintä ei tuhlata.
>>Käytännössä hän ei kuitenkaan voi määrätä mitenkään lastensa perinnöstä vaan kaikkea alaikäiseten lasten perintöä koskevia toimenpiteitä varten hän tarvitsee maistraatin luvan>>
Huoltaja hoitaa alaikäisten lasten omaisuutta, paremmin tai huonommin. Tärkeimpiin toimiin hän tarvitsee holhousviranomaisen luvan (ks. holhoustoimilain 34 §). Muun omaisuuden hoidon suhteen maistraatin valvonta on jälkikäteen tapahtuvaa. Käytännössä ei ole täysin suljettu pois mahdollisuutta, että huoltaja, joka ei laista piittaa, hukkaa lasten omaisuutta.
Laki holhoustoimesta
"34 §
Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:
1) luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia kiinteää omaisuutta tai sellaista maanvuokra- tai muuta käyttöoikeutta rakennuksineen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle;
2) luovuttaa pantiksi omaisuutta tai muulla tavoin perustaa siihen panttioikeutta;
3) luovuttaa kiinteää tai muuta 1 kohdassa tarkoitettua omaisuutta toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta;
4) ottaa muuta lainaa kuin valtion takaamaa opintolainaa taikka sitoutua vekselivastuuseen tai vastuuseen toisen velasta;
5) ryhtyä harjoittamaan elinkeinoa päämiehensä lukuun;
6) tehdä sopimusta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta taikka tällaiseen yhtiöön liittymisestä;
7) luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta;
8) tehdä sopimusta kuolinpesän yhteishallinnosta;
9) tehdä sopimusta omaisuuden osituksesta tai perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman perintökaaren 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa;
10) luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa tai asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/1990) tarkoitettua asumisoikeutta;
11) luovuttaa 10 kohdassa tarkoitetun oikeuden nojalla hallittua huoneistoa määräaikaisella sopimuksella toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta;
12) myydä tai myytäväksi hakkauttaa metsää, ottaa myytäväksi kiveä, soraa, hiekkaa, savea, turvetta tai multaa päämiehen maalta tai luovuttaa oikeutta sen ottamiseen, jollei se tapahdu holhousviranomaisen hyväksymän omaisuuden hoitosuunnitelman mukaisesti; eikä
13) vastiketta antamalla hankkia sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 2 §:ssä tarkoitettuja sijoituskohteita taikka osuuksia yhteisöissä lukuun ottamatta:
a) valtion, kunnan tai kuntayhtymän liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja;
b) arvopapereita, joilla käydään arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisesti kauppaa;
c) osuuksia sellaisessa sijoitusrahastossa, jonka pääomasta vähintään kolme neljäsosaa on sijoitettuna a ja b alakohdissa tarkoitettuihin joukkovelkakirjoihin ja arvopapereihin;
d) a–c alakohdassa tarkoitettuihin rinnastettavia sijoituskohteita, joista asetuksella niin säädetään; sekä
e) sellaisia osakkeita tai osuuksia, joiden tuottaman oikeuden pääasiallisena sisältönä on oikeus kotitaloudessa tavallisesti käytettävän hyödykkeen tai palvelun saamiseen, jos osuuteen ei liity henkilökohtaista vastuuta yhteisön veloista.
Lupaa on haettava siltä holhousviranomaiselta, joka 46 tai 47 §:n mukaan valvoo edunvalvojan toimintaa. Jos lupaa haetaan alaikäisen puolesta tehtävään oikeustoimeen, holhousviranomaisen on varattava 15 vuotta täyttäneelle alaikäiselle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei tämän mielipide luotettavasti käy ilmi hakemusasiakirjoista. Asianosaisen kuulemiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään.
Jos edunvalvojalle on annettu lupa 1 momentin 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan tai toimeen, hän voi sen perusteella 1 momentin säännösten estämättä ryhtyä niihin oikeustoimiin, joita liikkeen tai elinkeinon harjoittaminen luonteensa mukaisesti vaatii."
No kyllä tuo lista mielestäni aika monet omaisuuden hävitystavat tukkii yhdistettynä siihen tilin tekoon maistraatille.
"onko ex-puolisollani oikeus kajota lasteni perintöön vai voinko estää sen jollakin klausullilla."
Jos ex-puolisosi on lastesi isä ja jos teillä on yhteishuolto, ex on sinun kuoltuasi lasten huoltaja. Jos taas olet yksinhuoltaja, lapsille määrätään kuoltuasi huoltaja, joka todennäköisesti on ex (mutta ei välttämättä, jos ex on sopimaton).
Lasten huoltaja hoitaa lasten alaikäisyyden ajan heidän omaisuuttaan, myös perintönä tullutta. Tästä omaisuuden hoidosta hän joutuu tekemään tilin maistraatille. Tärkeimpiin omaisuutta koskeviin toimiin huoltaja tarvitsee holhousviranomaisen luvan.
Sinulla on kuitenkin mahdollisuus testamentilla määrätä, että lapsille sinulta perintönä lankeavaa omaisuutta hoitaa lasten alaikäisyyden ajan lakimääräisen edunvalvojan asemesta sinun nimeämäsi henkilö (jonka suostumuksen olet hankkinut). Tällä tavoin voit estää ex-puolisoltasi lastesi perintöön kajoamisen kokonaan.
EIkö kannattaisi virallistaa suhde? Jos noin varmalla pohjalla olette, ei kait siitä mitään haittaa? Pelkästään monta hyvää asiaa, kuten lesken asema, omaisuus yms