Säästääkö purjeiden nosto polttoainetta?

Eiköhän sitä polttoainettakin säästy samalla kun nautitaan vihreän energian vetovoimasta ! Mulla säästyy 2 litraa per 6 mailia....

Jos tuulee vähän niin säästyy vähän. Jos tuulee paljon niin säästyy paljon. Jos ei tuule ollenkaan niin ei säästy mitään. Näin se menee..

Mitä vikaa tai väärää on siinä, että moottorivene väistää purjevenettä myös silloin, kun purjeveneessä on kone päällä, vaikka purjeet olisivatkin ylhäällä?

Ikivanha colregsin päivämerkkisääntö näyttää vähän väliä tunkevan keskusteluun, koska se on byrokratian rakastajille niin pyhä asia. Kysymys ei enää aikoihin ole ollut yhteentörmäysten välttämisestä, vaan kauniisti sanottuna pilkun viilaamisesta tai halusta kytätä toisten virheitä. Eikö jo olisi aika seurata vaikka naapurimaa Ruotsin mallia, jonka sisäisillä kulkuvesillä sitä ei enää käytetä? Siellä alle 12 m alukset on vapautettu päivämerkkipakosta ja isommissa purjepaateissakaan ei mustaa kartiota enää näytetä käytettävän.

Yksi näkökohta purjeiden hyödystä heikon tuulen koneajossa on jäänyt toteamatta. Se on purjeen stabiloiva vaikutus. Avomeriaallokossa vene keikkuu vähemmän, kun purje on ylhäällä.
Muiden alusten on myös helpompi havaita purje kauempaa kuin on havaita pelkkä masto (purjeveneen musta kartio, jos sellainen on ylhäällä, erottuu vasta lähietäisyydellä). Päivämerkkien käyttöä koskeva colreg-sääntö on varmaankin peräisin purjelaivojen aikakaudelta, jolloin päivämerkkien tärkeys johtui käytännön syistä.

vähentää keikkumista kirjoitti:

Ikivanha colregsin päivämerkkisääntö näyttää vähän väliä tunkevan keskusteluun, koska se on byrokratian rakastajille niin pyhä asia. Kysymys ei enää aikoihin ole ollut yhteentörmäysten välttämisestä, vaan kauniisti sanottuna pilkun viilaamisesta tai halusta kytätä toisten virheitä. Eikö jo olisi aika seurata vaikka naapurimaa Ruotsin mallia, jonka sisäisillä kulkuvesillä sitä ei enää käytetä? Siellä alle 12 m alukset on vapautettu päivämerkkipakosta ja isommissa purjepaateissakaan ei mustaa kartiota enää näytetä käytettävän.

Yksi näkökohta purjeiden hyödystä heikon tuulen koneajossa on jäänyt toteamatta. Se on purjeen stabiloiva vaikutus. Avomeriaallokossa vene keikkuu vähemmän, kun purje on ylhäällä.
Muiden alusten on myös helpompi havaita purje kauempaa kuin on havaita pelkkä masto (purjeveneen musta kartio, jos sellainen on ylhäällä, erottuu vasta lähietäisyydellä). Päivämerkkien käyttöä koskeva colreg-sääntö on varmaankin peräisin purjelaivojen aikakaudelta, jolloin päivämerkkien tärkeys johtui käytännön syistä.

Lue lisää

Juuri näin. Aika moneen kertaan olen saanut selittää mitä järkeä on nostaa aamulla purje vaikka on miltei tyyntä. Jätän nostamassa vain jos on meri on täysin tasainen. Käytännössä isopurje on lähes aina koko purjehduspäivän ylhäällä tuuli tai ei.

vähentää keikkumista kirjoitti:

Ikivanha colregsin päivämerkkisääntö näyttää vähän väliä tunkevan keskusteluun, koska se on byrokratian rakastajille niin pyhä asia. Kysymys ei enää aikoihin ole ollut yhteentörmäysten välttämisestä, vaan kauniisti sanottuna pilkun viilaamisesta tai halusta kytätä toisten virheitä. Eikö jo olisi aika seurata vaikka naapurimaa Ruotsin mallia, jonka sisäisillä kulkuvesillä sitä ei enää käytetä? Siellä alle 12 m alukset on vapautettu päivämerkkipakosta ja isommissa purjepaateissakaan ei mustaa kartiota enää näytetä käytettävän.

Yksi näkökohta purjeiden hyödystä heikon tuulen koneajossa on jäänyt toteamatta. Se on purjeen stabiloiva vaikutus. Avomeriaallokossa vene keikkuu vähemmän, kun purje on ylhäällä.
Muiden alusten on myös helpompi havaita purje kauempaa kuin on havaita pelkkä masto (purjeveneen musta kartio, jos sellainen on ylhäällä, erottuu vasta lähietäisyydellä). Päivämerkkien käyttöä koskeva colreg-sääntö on varmaankin peräisin purjelaivojen aikakaudelta, jolloin päivämerkkien tärkeys johtui käytännön syistä.

Lue lisää

Epäilen, että kartio ja pallo ovat paljon myöhäisemmältä ajalta. Ehkä 80-luvulta?. Joku vanha purjeveneiden katsastusmies voisi varmistaa mutta mielestäni 60 ja 70-luvuilla päivämerkeistä ei ollut vaatimuksia ja vielä vähemmän käyttöä. Ei niitä näkynyt kuin Tanskan kalastustroolareiden korit, mitkä oli mastoon ripustettuna olipa alus satamassa tai matkaa tekemässä merellä ilman kalastustoimintaa.

seppomartti kirjoitti:

Epäilen, että kartio ja pallo ovat paljon myöhäisemmältä ajalta. Ehkä 80-luvulta?. Joku vanha purjeveneiden katsastusmies voisi varmistaa mutta mielestäni 60 ja 70-luvuilla päivämerkeistä ei ollut vaatimuksia ja vielä vähemmän käyttöä. Ei niitä näkynyt kuin Tanskan kalastustroolareiden korit, mitkä oli mastoon ripustettuna olipa alus satamassa tai matkaa tekemässä merellä ilman kalastustoimintaa.

Lue lisää

Colregsin historia taitaa alkaa 1800-luvun puolivälissä, koska meriliikenteeseen oli alkanut tulla konevoimalla kulkevia teräsaluksia ja niiden myötä yhteentörmäyksiä.

Muistan "ikivanhan" valokuvan ankkurissa olevasta purjealuksesta jossa musta pallo oli nostettu keulaan. Tuskin ankkuroinnin päiväsignaali mikään 1980-luvun keksintö on.

Purjeveneissä ei varmaankaan tarvittu mustaa kartiota siihen aikaan, kun apumoottori vielä oli harvinaisuus. Vaikka colgres edellyttää päivämerkkien käyttöä, purjeveneiden mustan kartion käyttö ei vieläkään ole vakiintunutta kaikkialla maailmassa. Vajaa 10 v sitten yritin ostaa sellaisen englantilaisesta venetarvikeliikkeestä, koska Englannista ostamastani veneestä sellainen puuttui (musta pallo kyllä kuului varusteisiin). Kysyin kahdesta kaupasta. Kummassakaan ei ollut ja myyjä ihmetteli, mihin sellaista tarvitsin! Veneeni oli Englannissa katsastettu ja rekisteröity, joten kovin tarkkoja ei sielläpäin ilmeisesti oltu.

En minäkään muista, että meidänkään katsastajat olisivat vaatineet päivämerkkejä 1970-luvun alussa (jolloin hankin ekan apumoottorilla varustetun purkkarini).

colregs historiaa kirjoitti:

Colregsin historia taitaa alkaa 1800-luvun puolivälissä, koska meriliikenteeseen oli alkanut tulla konevoimalla kulkevia teräsaluksia ja niiden myötä yhteentörmäyksiä.

Muistan "ikivanhan" valokuvan ankkurissa olevasta purjealuksesta jossa musta pallo oli nostettu keulaan. Tuskin ankkuroinnin päiväsignaali mikään 1980-luvun keksintö on.

Purjeveneissä ei varmaankaan tarvittu mustaa kartiota siihen aikaan, kun apumoottori vielä oli harvinaisuus. Vaikka colgres edellyttää päivämerkkien käyttöä, purjeveneiden mustan kartion käyttö ei vieläkään ole vakiintunutta kaikkialla maailmassa. Vajaa 10 v sitten yritin ostaa sellaisen englantilaisesta venetarvikeliikkeestä, koska Englannista ostamastani veneestä sellainen puuttui (musta pallo kyllä kuului varusteisiin). Kysyin kahdesta kaupasta. Kummassakaan ei ollut ja myyjä ihmetteli, mihin sellaista tarvitsin! Veneeni oli Englannissa katsastettu ja rekisteröity, joten kovin tarkkoja ei sielläpäin ilmeisesti oltu.

En minäkään muista, että meidänkään katsastajat olisivat vaatineet päivämerkkejä 1970-luvun alussa (jolloin hankin ekan apumoottorilla varustetun purkkarini).

Lue lisää

Viime kesänä seurasin Portsmouth:in satamassa mereltä tulevia kilpaveneitä. Kaikki yli sata venettä ajoivat koneella takapurje ylhäällä. Ei ollut kartiota yhdelläkään, joten ei taida sääntö koskea englantilaisia. Suomalaiset taitavat olla koko EU:n parhaat pilkunviilarit. Niin hullua lakia ei varmaan ole mahdollista keksiä, etteivät suomalaiset ottaisi sitä todesta.

colregs historiaa kirjoitti:

Colregsin historia taitaa alkaa 1800-luvun puolivälissä, koska meriliikenteeseen oli alkanut tulla konevoimalla kulkevia teräsaluksia ja niiden myötä yhteentörmäyksiä.

Muistan "ikivanhan" valokuvan ankkurissa olevasta purjealuksesta jossa musta pallo oli nostettu keulaan. Tuskin ankkuroinnin päiväsignaali mikään 1980-luvun keksintö on.

Purjeveneissä ei varmaankaan tarvittu mustaa kartiota siihen aikaan, kun apumoottori vielä oli harvinaisuus. Vaikka colgres edellyttää päivämerkkien käyttöä, purjeveneiden mustan kartion käyttö ei vieläkään ole vakiintunutta kaikkialla maailmassa. Vajaa 10 v sitten yritin ostaa sellaisen englantilaisesta venetarvikeliikkeestä, koska Englannista ostamastani veneestä sellainen puuttui (musta pallo kyllä kuului varusteisiin). Kysyin kahdesta kaupasta. Kummassakaan ei ollut ja myyjä ihmetteli, mihin sellaista tarvitsin! Veneeni oli Englannissa katsastettu ja rekisteröity, joten kovin tarkkoja ei sielläpäin ilmeisesti oltu.

En minäkään muista, että meidänkään katsastajat olisivat vaatineet päivämerkkejä 1970-luvun alussa (jolloin hankin ekan apumoottorilla varustetun purkkarini).

Lue lisää

Lyhyt historia taitaa mennä siten, että kansallisia säädöksiä tuli 1980 luvun puolivälistä lähtien merenkulkumaissa. "Colregs" on hyväksytty 1972 ja astunut voimaan 1977 (?) ja siinä on kansainvälisesti sovittu kulkuvalot ja päivämerkit. Jos 1800 luvulla joku on käyttänyt päivämerkkejä niin toisessa maassa ne eivät ole olleet käytössä tai samanlaisia. Tätä taustaa vasten ajattelen Suomessa päivämerkkien ilmestyneen kauppoihin 80- luvulla. Kartiota maailmalla en ole koskaan nähnyt, muutaman ankkuripallon. Luultavasti saksalaisia, joilla on samanlainen sääntelyviehtymys kuin suomalaisilla.

seppomartti kirjoitti:

Lyhyt historia taitaa mennä siten, että kansallisia säädöksiä tuli 1980 luvun puolivälistä lähtien merenkulkumaissa. "Colregs" on hyväksytty 1972 ja astunut voimaan 1977 (?) ja siinä on kansainvälisesti sovittu kulkuvalot ja päivämerkit. Jos 1800 luvulla joku on käyttänyt päivämerkkejä niin toisessa maassa ne eivät ole olleet käytössä tai samanlaisia. Tätä taustaa vasten ajattelen Suomessa päivämerkkien ilmestyneen kauppoihin 80- luvulla. Kartiota maailmalla en ole koskaan nähnyt, muutaman ankkuripallon. Luultavasti saksalaisia, joilla on samanlainen sääntelyviehtymys kuin suomalaisilla.

Lue lisää

Ankkuripallon käyttöä on opetettu jo ainakin 60-luvulla laivurikurssilla. Kartion on täytynyt olla silloinkin säännöissä, mutta unohdettuna. Ainakaan en muista siitä mainitun.

seppomartti kirjoitti:

Lyhyt historia taitaa mennä siten, että kansallisia säädöksiä tuli 1980 luvun puolivälistä lähtien merenkulkumaissa. "Colregs" on hyväksytty 1972 ja astunut voimaan 1977 (?) ja siinä on kansainvälisesti sovittu kulkuvalot ja päivämerkit. Jos 1800 luvulla joku on käyttänyt päivämerkkejä niin toisessa maassa ne eivät ole olleet käytössä tai samanlaisia. Tätä taustaa vasten ajattelen Suomessa päivämerkkien ilmestyneen kauppoihin 80- luvulla. Kartiota maailmalla en ole koskaan nähnyt, muutaman ankkuripallon. Luultavasti saksalaisia, joilla on samanlainen sääntelyviehtymys kuin suomalaisilla.

Lue lisää

Kuten seppomartti totesi nykyiset, voimassa olevat kv. meriteiden säännöt (colregs) ovat peräisin vuodelta 1972. Kuitenkin jo sata vuotta aikaisemmin britit olivat ottaneet käyttöön v. 1867 kirjoitetun “The Rule of the Road”. Amerikkalaiset kehittivät kansainvälistä meriteiden säännöstöä, joka tuli voimaan 1897. Vuosien mittaan säännöstöön on tullut lisäyksiä ja muutoksia.
http://www.skippersguide.co.uk/boating-sailing-features/colregs-history-20140924F

Wikipedian 19.8.2014 muokatussa päivämerkkiartikkelissa esitetään, että mustan kartion käyttö koskisi vain >12m purjealuksia! Taulukon alla on kyllä huomautus, ettei ko. artikkeli korvaa sääntöjä.
Mielestäni wikipedian esittämä versio kuitenkin kuvaa monien maiden käytäntöä päivämerkkien käyttöpakosta (ja mm. Ruotsin sisäisten vesien sääntöä päivämerkeistä).
http://en.wikipedia.org/wiki/Day_shapes

Yhtä pikkutarkkoja kuin meillä ollaan myös Saksassa. Kielin kanavassa on pakko ajaa koneella. Konetta ei saa pysäyttää, vaikka purjeet vetäisivät. Merkkikuvion puuttumisesta voi saada sakot.

Taisi tulla kehäpäätelmä. Kaasukahva on kierrosnopeussäädin koska veden vastus kasvaa nopeuden myötä. Jos peliin tulee ulkopuolista eteenpäin vievää voimaa sääntö ei enään päde.
Näin sen pitäisi minun mielestä mennä. Ajetaan koneella kierrokset on jotakin. Kun nostetaan purjeet ja jalustetaan ne vetämään kierrokset nousee vaikka kaasukahvaan ei kosketa, siis nopeus kasvaa mutta ei samassa suhteessa kuin kulutus, eli polttoainetta kuluu mailia kohden kuitenkin vähemmän.
Tavallinen potkuri ei tietenkään ole optimaalinen ratkaisu moottoripurjehdukseen koska kierroksia tarvitaan ainakin sen verran että potkuri ei jarruta. Autoprop niminen värkki toimii myös pienemmillä kierrosluvuilla vaikka purjeet olisi vedossa mutta keksinnön hinta on melkoisen tolkuton.

nuurdikki kirjoitti:

Taisi tulla kehäpäätelmä. Kaasukahva on kierrosnopeussäädin koska veden vastus kasvaa nopeuden myötä. Jos peliin tulee ulkopuolista eteenpäin vievää voimaa sääntö ei enään päde.
Näin sen pitäisi minun mielestä mennä. Ajetaan koneella kierrokset on jotakin. Kun nostetaan purjeet ja jalustetaan ne vetämään kierrokset nousee vaikka kaasukahvaan ei kosketa, siis nopeus kasvaa mutta ei samassa suhteessa kuin kulutus, eli polttoainetta kuluu mailia kohden kuitenkin vähemmän.
Tavallinen potkuri ei tietenkään ole optimaalinen ratkaisu moottoripurjehdukseen koska kierroksia tarvitaan ainakin sen verran että potkuri ei jarruta. Autoprop niminen värkki toimii myös pienemmillä kierrosluvuilla vaikka purjeet olisi vedossa mutta keksinnön hinta on melkoisen tolkuton.

Lue lisää

Eipä taida kierrokset nousta, jos purjeet ovat apuna. Vaan polttoaineen syöttö pienenee, koska tehoa vakiokierrosten saavuttamiseksi ei tarvita niin paljon. Tottakai nopeuskin kasvaa, koska potkurin luisto pienenee. Siis nopeus kasvaa ja polttoaineen kulutus pienenee.

Joskus on käynyt niin, että kun heräilen nokosilta kallistukseen ja käyn sammuttamassa moottorin, nopeus ei putoa käytännössä yhtään. Nyrkkisääntönä, että viimeistään silloin, kun tulee kallistusta on moottorin käyttö turhaa tässä mielessä.

Niinkö? Eikös tuossa juuri äskettäin käräjäoikeus antanut sakot Savossa liian isoja aaltoja tehneelle moottoriveneilijälle?

Kai se sakotus johonkin kieltoon jossain perustui, vai miten tulkitsisit asiaa?

Tätä ikuista mustan kartion keskustelua seuranneena tulikin heti mieleen, että onko ko rahtilaivassa kartio ylhäällä!

moderni rahtilaiva! kirjoitti:

Tätä ikuista mustan kartion keskustelua seuranneena tulikin heti mieleen, että onko ko rahtilaivassa kartio ylhäällä!

Kyseessähän ei ole purje, joten kartiota ei tarvita.

Hyvä homma että Suomessakin osataan.
Tuosta Flettner-roottorista olikin pitkä juttu aikaisemmassa ketjussa.

Mikä parasta, Flettnerhän poistaa moottorimiesten ja purjehtijoiden ristiriidan, Wow !!!!

PS. Kiva, ett joku viäl lukke Turu Sanomi !

Näitähän on.
Tosin nyt oli kysymys kevyestä kelistä.

Jos käynnistäisit 120 asteen twa:lla tuossa tuulessa koneen ja nostaisit vauhtia solmulla, kuluisi polttoainetta vähemmän mailia kohti kuin 4,78 solmun vauhdissa ilman purjeita pelkällä koneella. Siksi konetta käytetään yhtäaikaa purjeiden kanssa, kun ei haluta ajelehtia eikä olla kisassa.

Jos olet kesäloman alussa menossa Hangosta Visbytä kohti ja purjehdusvauhtisi putoaa tuntikausiksi 2-3 solmuun (tai alle), jatkatko sitkeästi purjehtimista etkä käynnistä konetta?

On kai eri asia, jos olet vaikkapa Gotland Runt-kisassa. Silloin pari solmuakin voi olla hyvä vauhti, jos muilla kulkee vielä hitaammin ;-)

entä sitten? kirjoitti:

Jos olet kesäloman alussa menossa Hangosta Visbytä kohti ja purjehdusvauhtisi putoaa tuntikausiksi 2-3 solmuun (tai alle), jatkatko sitkeästi purjehtimista etkä käynnistä konetta?

On kai eri asia, jos olet vaikkapa Gotland Runt-kisassa. Silloin pari solmuakin voi olla hyvä vauhti, jos muilla kulkee vielä hitaammin ;-)

Lue lisää

"Jos olet kesäloman alussa menossa Hangosta Visbytä kohti ja purjehdusvauhtisi putoaa tuntikausiksi 2-3 solmuun (tai alle), jatkatko sitkeästi purjehtimista etkä käynnistä konetta?"

Purjehtiat purjehtvat. Ennen matkaa otetaan selvää säästä ja jos on luvassa heikkoa tuulta pitkälle matkalle, odotetaan. Sää itämerellä muuttuu nopeasti, joten seuraavana päivänä on tuulta ja hyvä purjehdustuuli. 3 somun nopeudella kannattaa purjehtia vaikkapa tallinaan.

453 kirjoitti:

"Jos olet kesäloman alussa menossa Hangosta Visbytä kohti ja purjehdusvauhtisi putoaa tuntikausiksi 2-3 solmuun (tai alle), jatkatko sitkeästi purjehtimista etkä käynnistä konetta?"

Purjehtiat purjehtvat. Ennen matkaa otetaan selvää säästä ja jos on luvassa heikkoa tuulta pitkälle matkalle, odotetaan. Sää itämerellä muuttuu nopeasti, joten seuraavana päivänä on tuulta ja hyvä purjehdustuuli. 3 somun nopeudella kannattaa purjehtia vaikkapa tallinaan.

Lue lisää

"Purjehtiat purjehtivat. Ennen matkaa otetaan selvää säästä ja jos on luvassa heikkoa tuulta pitkälle matkalle, odotetaan".
Tällä tyylillä Itämerelle asettunut kesäinen korkeapaine muuttaa tietysti lomapurjehduksen reittiä tai suunnitelmia, jos tarkoitus on loman aikana kierrellä Etelä-Itämerta tai käydä kauempana - ja ehtiä ajoissa takaisin. Mainitsemasi 3 solmun vauhti tietenkin riittää, jos se on oikeaan suuntaan. Kyse olikin sitä hitaammasta purjehdusvauhdista. Lyhyillä retkillä, sinun esimerkissäsi Tallinnaan, matkanopeudella ei tietenkään ole kovin suurta merkitystä.

Pointtini on se, että koneajo on monessa heikkotuulisessa/tyynessä tilanteessa järkevämpi vaihtoehto kuin minimaalinen purjehdusvauhti tai tuulen odottelu. Koneen käynnistäminen ei oikealle purjehtijalle ole mikään "pyhäin häväistys". Kilpapurjehdus on tietysti aivan eri asia: koneajohan merkitsee kisan keskeyttämistä.

tyynessä lillujat? kirjoitti:

"Purjehtiat purjehtivat. Ennen matkaa otetaan selvää säästä ja jos on luvassa heikkoa tuulta pitkälle matkalle, odotetaan".
Tällä tyylillä Itämerelle asettunut kesäinen korkeapaine muuttaa tietysti lomapurjehduksen reittiä tai suunnitelmia, jos tarkoitus on loman aikana kierrellä Etelä-Itämerta tai käydä kauempana - ja ehtiä ajoissa takaisin. Mainitsemasi 3 solmun vauhti tietenkin riittää, jos se on oikeaan suuntaan. Kyse olikin sitä hitaammasta purjehdusvauhdista. Lyhyillä retkillä, sinun esimerkissäsi Tallinnaan, matkanopeudella ei tietenkään ole kovin suurta merkitystä.

Pointtini on se, että koneajo on monessa heikkotuulisessa/tyynessä tilanteessa järkevämpi vaihtoehto kuin minimaalinen purjehdusvauhti tai tuulen odottelu. Koneen käynnistäminen ei oikealle purjehtijalle ole mikään "pyhäin häväistys". Kilpapurjehdus on tietysti aivan eri asia: koneajohan merkitsee kisan keskeyttämistä.

Lue lisää

"Tällä tyylillä Itämerelle asettunut kesäinen korkeapaine muuttaa tietysti lomapurjehduksen reittiä tai suunnitelmia, jos tarkoitus on loman aikana kierrellä Etelä-Itämerta tai käydä kauempana "

Tietenkin lomalla purjehditaan tuulien mukaan eikä ajeta kilpaa koneella. Paljon järkevämpää lomapurjehtialle on viettää hiekkarannalla vaikka viikko kuin ajaa koneella 50 tuntia määränpäänä visby.

4++ kirjoitti:

"Tällä tyylillä Itämerelle asettunut kesäinen korkeapaine muuttaa tietysti lomapurjehduksen reittiä tai suunnitelmia, jos tarkoitus on loman aikana kierrellä Etelä-Itämerta tai käydä kauempana "

Tietenkin lomalla purjehditaan tuulien mukaan eikä ajeta kilpaa koneella. Paljon järkevämpää lomapurjehtialle on viettää hiekkarannalla vaikka viikko kuin ajaa koneella 50 tuntia määränpäänä visby.

Lue lisää

........ "Paljon järkevämpää lomapurjehtialle on viettää hiekkarannalla vaikka viikko kuin ajaa koneella 50 tuntia määränpäänä visby"....

Järkevyyden mittaaminen näiden kahden asian välillä....hmmm

Teropertti kirjoitti:

........ "Paljon järkevämpää lomapurjehtialle on viettää hiekkarannalla vaikka viikko kuin ajaa koneella 50 tuntia määränpäänä visby"....

Järkevyyden mittaaminen näiden kahden asian välillä....hmmm

Lue lisää

"Järkevyyden mittaaminen näiden kahden asian välillä....hmmm "

Koneella ajo ei ole purjehdusta.

come on kirjoitti:

"Järkevyyden mittaaminen näiden kahden asian välillä....hmmm "

Koneella ajo ei ole purjehdusta.

Viikon löhöäminen jossain Silversandin hietikolla voi tuntua järkevälle, jos on kaukaa Turusta tullut suuren Airiston yli ja miettii, jatkaisiko unelmoituun kaukokohteeseen Tallinaan saakka. Jos on matkalla Visbyhyn tai Itämeren eteläosiin, ei odottelussa ole mitään järkeä. Tallinaan menijää voi jo pitkä avomeritaival pelottaa niin, että löhöäminen tuntuu järkisyin perustellulta.

minne matka? kirjoitti:

Viikon löhöäminen jossain Silversandin hietikolla voi tuntua järkevälle, jos on kaukaa Turusta tullut suuren Airiston yli ja miettii, jatkaisiko unelmoituun kaukokohteeseen Tallinaan saakka. Jos on matkalla Visbyhyn tai Itämeren eteläosiin, ei odottelussa ole mitään järkeä. Tallinaan menijää voi jo pitkä avomeritaival pelottaa niin, että löhöäminen tuntuu järkisyin perustellulta.

Lue lisää

"Viikon löhöäminen jossain Silversandin hietikolla voi tuntua järkevälle, "

Suomen etelärannikolla retkisaaria riittää, voi vaihtaa paikkaa helposti purjehtien lyhyiitä päivämtakoja jos sama ranta alkaa tylsityttämään. Mikään pakko ei ole lähteä koneella avomerelle puskuttamaan.

"Tallinaan menijää voi jo pitkä avomeritaival pelottaa niin, että löhöäminen tuntuu järkisyin perustellulta."

Avomerellä puksuttavia voi pelottaa jos kesän aikana ei tule tarpeeksi maileja lokiin. millä sitten elvistellä kun ei ole mitään muutakaan.

Kartio on meriliikenteen turvallisuuden kivijalka. Ilman kartiota veneily olisi vaarallista. Kartio on jopa syy ostaa vene ja aloittaa harrastus. Aivan verraton kapistus.

Ja osaltaan kivasti kierrättää BKT:n julkishallinnon kautta.

Fantastista. Ja Mahtavaa.

Siinä sinulle hommia vähäksi. Eli kansainväliset säännöt pitää muuttaa. Kartion käytön muuttaminen sen sijaan onnistuu omalta eduskunnalta Suomen vesillä.

Kunka usein?. Vastaus on "aina". En koskaan laske kulussa isoa, en koskaan kaiva esiin kartiota mutta genoa on pakko laskea pakituksen vuoksi. Yksinkertaista. Kuinka usein ajan koneella kun kaikki purjeet on ylhäällä?. Muutama minuutti/ 10v. laiskuuttani jonkun prikan tai niemen kierrossa kun luovi jää karvan vajaaksi. Koska kone käynnistetään?. Alaraja on ohjailunopeuden menettäminen ja yläraja 2-3 solmua. Näillä eväillä ja hyvillä heikon tuulen purjeilla säästyy polttoainetta siten, että nyt on veneessä 1/3 polttoainetta seilannut 4X Atlantin yli ja 1/3 vain 2X.