Työ vuodet oli hyvää aikaa.

Voi kun pääsis jo eläkkeelle!!!

Minulla hieman toisin. Varmaan kun en ole ollut kauaa samassa paikassa. Odotan eläkkeelle pääsyä kuin hepo sitä helteestä kesää ilman paarmoja.
Siskoni elämän eliksiiri on työpaikka. Se on hänen todellinen kotinsa. On se hyvä että on olemassa hyviä työpaikkoja ja porukat tulevat toimeen. Jospa samat ihmiset jaksaisivat pitää yhteyksiä myös eläkkeellä ja työn ulkopuolella.

Niin olivat! Vaihtelu oli kaiken suola ja sisältö!

Oppikoulajan kesätöiden jälkeen haalaripuuhia yhden tasavallan ja kahden kuningaskunnan alueella 15 - 20 erilaista.
Usealla alalla. Rakennuksilta ravintoloihin. Sellun pilaamisesta pellin pokkaukseen. Autojen kokoamisesta teräsvalimon hanttihommiin. Yms.
Tein myös "pimeitä" töitä useampan otteeseen.
Törkeimpänä ehkä työskemtely Scania-Vabiksen valimossa alihankkijan kirjoilla jolloin sain palkkani ilman vero- tms. pidätyksiä.
Jälkeen päin svedujen kruununassistentti yritti velkoa minua.
Muista ei tullut jälkihuuteluja.

Toimihenkilönä vakituisessa työsuhteessa 7 eri työnatajaa useammalla paikkakunnalla mutta kaikki jotenkin metallialaa sivuten.
Jokunen pikainen konkurssi sopi joukkoon ja yksi työsopimuksen laiton purkaminen.
Työn ohessa useampia kouluttajakeikkoja kestoltaan 2h:sta kolmeen viikkoon.

Noiden jälkeen 10 konsulttitoimeksiantoa eri puolilla Etelä-Suomea vaihtelevilla toimialoilla.

Oi niitä aikoja. Rahaa tuli vaihtelevasti. Runsas joukko eri tason ja erilaisia työkavereita ja yhteistyökumppaneita.
Yhtään huonoa työnantajaa ei joukkoon mahtunut mutta useampikin työantaja edustaja oli mielestäni täysin sopimattomia tehtäviinsä.

Ps. 3 - 4 vuotta samassa tehtävässä oli vähintääkin riittävästi.
Pitkäaikaisimmassa työpaikassa vaihdoin tehtäviä muutaman kerran kunnes kyllästyin työnantajaan ja paikkakuntaan.

Kaivoin pillin taskusta 53v ja puhalsin loppuvihellyksen 57v.
Jäipähän jotain muistelemista.

Kukin luonteensa ja mahdollisuuksiensa mukaan! Pääasia on, että kaikki ovat tyytyväisiä.

Onhan noita merkkejä laatikossa.
Arvokkain niistä on kultainen ampuma-merkki.
Sen antoi SF-armeija.
Kenenkään ei tavinnut sitä anoa saati rukoilla.
Ei maksaakaan.
Minä ansaitsin sen. ihan itse.
Armeija oli kunnioituksesta mykkänä.

Tuon, ansaitsemani merkin peri-aatteet ovat oikeat.
Niiden pohjalta saa antaa merkkejä vaikka kuinka-paljon ja vaikka kuinkakin
prameita ja hienoja.
Onkohan 16 lapsen äidin henki-lääkäri mykkänä?

Jaa että väärään aloitukseen?
Oikeastaan ei.

H.

Hyvä on ollut eläkkeellä kohta 7 vuotta. Työ ei ollut helppoa tosin vapaa kuitenkin oli tavallaan pysyttävä tahdissa koko osaston ja vikoja ei saanut tehdä--moottorin osia lentokoneisiin Eurooppa-USA. 19 vuotta olin niissä töissä.

Sattuneesta syystä ovat tulot eläkkeellä suuremmat kuin töissä.

Näin sen on ollu,
harmi vaan kun suomalainen yhteiskunta muuttui liian rajusti entisaikoihin verrattuna, kun itse olin nuori ja hain ensimmäistä työpaikkaa, pääsin harjottelijaksi, se kesti muistaakseni 1,5 vuotta tai 2 vuotta jonka jälkeen nimitettiin vakituiseksi työntekijäksi jonka virka kesti eläkeikään asti ellei itse hakenu toista työpaikkaa,
sitten kaikki muuttui
tuli seitkytluku siis vuosi 1970 , jolloin suomeen tuliivallalle ammattiliitot, tuli luottamusmiehet, ja työnantaja vastakkain,
silloin alkoi suomessa ensimmäiset työpaikka kiusaamis jutut, joita TIETENKÄÄN ei silloin vielä edes keksitty sanoa röyhkeää työntekijöitten hiilostamista sillä nimellä,
moni meidänki porukoista sanoutui itse irti kun eivät kestäneet työnanatajan puoleltatuleevaan painostustta ja henkistä kiusaamista,
itse menein terapiaan, kun huomasin etten kestä paineita normaalisti vaan sairastuin, siitä oli valtava apu alkaa käsittämään että olinki kiusuksen kohteena, sillä toiveella että olisin sanoutunu irti itseni,
kuinkas ollakkaa , sain itsevarmuutta, opin sanomaan kipakasti vastaan, ha huomasin etten ollu huono työntekijä ollenkaan vaan todellaki paras, mutta työn antanan kiusan,
onneksi oli laki olemassa, jos olisin sanoutunu itse iri en olisi saanu ero -rahoja, mutta kun sanoin napakasti että jos työn antaja ei minusta pidä tulee työnantajan sanoa minut irti, ja olisin saanu melko komeen irtisanomis rahan, joten jäin työhön,
siihen aikaan työnantajalle olis sen parempi mitä pikemmin ihminen saadaan pois töistä sitä edullisemmaksi se tuli työnantajalle, siis työntekijöitten vaihtuvuus oli valtava etu työnantajalle,
nooh vuodet vieri, ja suomeen tuli kuuluisa romahdus 1990 luvulla, pankit kaatui, ihmiset menetti työpaikkkansa kun firmat lopettettiin, se aika on suomen historian mustinta aikaa, vieläki suren niitä velallisia jotka tappo itsensä kun oli mijoona velat niskassaan,
omalla kohdalla oli käyny hyvin, olimme puolison kassa saaneet kaikki velat maksettua työelän aikana , ja kun mun firma lopetettiin sain sen kuuluisan erorahan vielä lähtiäislahjaksi,
meistä puolison kanssa tuli suhteelisen varakkaita, puolisoni sai pitää työpaikkansa eläkepäiville asti,
kiitos luojalle, sillä olen aivan varma että jumala suojeli meidän perhettä kaikelta pahalta,
olin lapsesta asti ollu uskovainen, kaikki kymmenet vuodet olin rukoillu aina ennen töihin menoa siunausta ja suojelua sille päivälle ja että kaiikki menei hyvin,
ilman rukousta en varmasti olisi voinu olla töiss lähes neljäkymmentä vuotta siitä olen varma,
tämä tälläkertaa, kaikkea hyvää ja jaksamista niille joilla nyt on vaikeat ajat, sillä luulen nyt suomen ihmisillä on vieläö vaikeammat ajat kuin silloin,
se vanha laki että jokaiselle on oikeus työhön eläkeikään asti pitäisi paluttaa luomen lakiin takasi,
sillä siihen aikkaan suomesta tuli yksi maailman rikkaimmista maista, ,
nyt kaikki on toisin olemme konkusissa, huonon politiikan ja valtion johtamisen takia,
näin on ikävä kyllä

kirj. virh. en jaksa korjata. sori,