Yksityisteiden ylläpito ja korjaus

Ei mene samasuuruisena. Menee tieyksiköiden mukaan.
Tähän maksuun vaikuttavat:
1) Kunkin kiinteistön omistajan etäisyys tien alkupäästä (lyhin matka)
2) Kiinteistön tai tilan pinta-ala, metsämaata, peltoa, jne. Jos on enemmän, menee maksua enemmän.
3) Ainakin joskus muinoin laskettiin vielä erikseen eri kulkuneuvoistakin maksua.

Tässä on ongelmia. Jos asut tien alkupäässä, et ehkä ikinä tarvitse tuota rumpua.
Maksat silti sen korjauksesta, mutta paljon vähemmän kuin tien kauempana asuvat.
Ongelma tien toisen puolen käyttäjille, jos tie on päättyvä:
Isännät sumplivat tienpidossa esim. hiekkakuormat vain omien ajojensa tarvitsemille tieosuuksille. Kaukana kiinteistön omistaja on suurimpana maksumiehenä mutta hänen lähellään olevaan tien osuuteen ei juuri satsata (korjaukset) koska kukaan muu ei käytä sitä osuutta. Eihän tämä tasapuolista ole, mutta kyllä niin on tehty.

Itse asiassa, meillä on peräti kolmen yksityistien taipaleen päässä metsätila, jossa myös pari vaatimatontä rantamökkiä, ei sähköjä. Tilalla on metsää parikymmentä hehtaaria. Pitäisi oikeastaan selvityttää, onko koskaan viimeisten 20 v aikana tuotu hiekkaa viimeisen 1 km matkalle tähän keskimmäiseen yksityistiehen.

Et tiedä onko tuo rumpu joku hirven mentävä rumpu. Voi olla aika kallis.

On jo puomit. Jos yksityistie ei ole saanut (ja anonut) kunnan avustuksia 10 vuoteen, voidaan tie sulkea puomilla.
Meillä olisi lupa siirtää puomi oikeaan paikkaan, nykyään on lähes 1 km vapasti ajeltavissa vielä. Sitten tie haarautuu vasemmalle ja oikealle. Molemmissa haaroissa on omat puomit. Toinen on minun, ja toinen puomi kuuluu useammalle eri maanomistajalle.

Pienenä tarkennuksena... yksityistiellä on hoitokunta jonka johtajana toimii tiekunnan puheenjohtaja... ei tielautakunnan puheenjohtaja. Mutta jatko kysymykseesi:
Kaikki osallistuvat yksiköidensä mukaan kustannuksiin. Kun teillä on tulossa uudelleen yksiköinti niin oletettavasti teillä on samassa yleisessä kokouksessa käsittelyssä myös tien peruskunnostus ainakin ko rummun uusimisen osalta. Asiasta voi olla tietysti tehty päätös jo aikaisemmassakin kokouksessa.
Mikäli asioista äänestetään, tulee kokouksen päätökseksi enemmistön eli kokouksessa PAIKALLA olevien YKSIKÖIDEN määrän mukaan tehty päätös. Toisin sanoen joskus jopa yksikin kiinteistön omistaja voi vaikuttaa päätökseen. Näin tapahtuu mikäli osakkaalla on niin paljon yksiköitä että hänen äänestystuloksensa ylittää vasta puolen yksikköjen määrän (äänestys: puolesta/vastaan).
Mikäli ko rumpu on uusittavassa kunnossa niin se vaan tulee uusia. Kannattaa myös muistaa että tiekunnalla on myös käänteinen vastuu eli jos esim rumpu pettää esim auton alla niin kannattaa miettiä kuka korvaa!
Tierumpu joka on jätetty korjaamatta oikein tai ajallaan voi siirtää korvaus perusteen myös tiekunnalle sekä sen hoitokunnalle, mutta ennen kaikkea jokainen osakas sen lopulta maksaa.
Kaikkein järkevintä on selvittää ensin kunnan sekä valtion avustusten saanti ko peruskorjaukseen ja harkita samalla onko tielle muutoinkin tehtävä kunnostusta. Mikäli tuleva kunnostushanke on ollut tiedossa jo aikaisemmin niin tiekunta on voinut kerätä myös osan kustannuksista jo tililleen ennakkoon joten kokonaishankkeen kustannukset ei tule kokonaan nyt maksettavaksi.

Tiekunnan puheenjohtajanne ja hoitokunta on varmasti selvittänyt myös avustusperusteet sekä työn suunnittelun ja siitä aiheutuvat kustannukset.
Kuten jo aikaisemmin neuvoin niin lisätietoja kustannuksiin ja saataviin avustuksiin saatte kunnan tekniseltä osastolta.
Kokemuksesta voin kertoa että rumpujen uusimisia voi tulla myös täytenä yllätyksenä pahojen talvien jäljiltä. Esim. uusimme viime kesänä 8 rumpuputkea yhteen hoitamaani yksityistiehen. Niiden sortumisesta ei ollut mitään tietoa ennakkoon joten niistä syntyi 8500-9000 euron"ylimääräinen" kustannus erä jota ei oltu edes butjetoitu eli aina tiestä tulee kustannuksia ja ne tulee vain hyväksyä.
Tämä on sitä pitkä aikaista investointia tulevaisuuteen.

Tiekunnan puheenjoht kirjoitti:

Pienenä tarkennuksena... yksityistiellä on hoitokunta jonka johtajana toimii tiekunnan puheenjohtaja... ei tielautakunnan puheenjohtaja. Mutta jatko kysymykseesi:
Kaikki osallistuvat yksiköidensä mukaan kustannuksiin. Kun teillä on tulossa uudelleen yksiköinti niin oletettavasti teillä on samassa yleisessä kokouksessa käsittelyssä myös tien peruskunnostus ainakin ko rummun uusimisen osalta. Asiasta voi olla tietysti tehty päätös jo aikaisemmassakin kokouksessa.
Mikäli asioista äänestetään, tulee kokouksen päätökseksi enemmistön eli kokouksessa PAIKALLA olevien YKSIKÖIDEN määrän mukaan tehty päätös. Toisin sanoen joskus jopa yksikin kiinteistön omistaja voi vaikuttaa päätökseen. Näin tapahtuu mikäli osakkaalla on niin paljon yksiköitä että hänen äänestystuloksensa ylittää vasta puolen yksikköjen määrän (äänestys: puolesta/vastaan).
Mikäli ko rumpu on uusittavassa kunnossa niin se vaan tulee uusia. Kannattaa myös muistaa että tiekunnalla on myös käänteinen vastuu eli jos esim rumpu pettää esim auton alla niin kannattaa miettiä kuka korvaa!
Tierumpu joka on jätetty korjaamatta oikein tai ajallaan voi siirtää korvaus perusteen myös tiekunnalle sekä sen hoitokunnalle, mutta ennen kaikkea jokainen osakas sen lopulta maksaa.
Kaikkein järkevintä on selvittää ensin kunnan sekä valtion avustusten saanti ko peruskorjaukseen ja harkita samalla onko tielle muutoinkin tehtävä kunnostusta. Mikäli tuleva kunnostushanke on ollut tiedossa jo aikaisemmin niin tiekunta on voinut kerätä myös osan kustannuksista jo tililleen ennakkoon joten kokonaishankkeen kustannukset ei tule kokonaan nyt maksettavaksi.

Tiekunnan puheenjohtajanne ja hoitokunta on varmasti selvittänyt myös avustusperusteet sekä työn suunnittelun ja siitä aiheutuvat kustannukset.
Kuten jo aikaisemmin neuvoin niin lisätietoja kustannuksiin ja saataviin avustuksiin saatte kunnan tekniseltä osastolta.
Kokemuksesta voin kertoa että rumpujen uusimisia voi tulla myös täytenä yllätyksenä pahojen talvien jäljiltä. Esim. uusimme viime kesänä 8 rumpuputkea yhteen hoitamaani yksityistiehen. Niiden sortumisesta ei ollut mitään tietoa ennakkoon joten niistä syntyi 8500-9000 euron"ylimääräinen" kustannus erä jota ei oltu edes butjetoitu eli aina tiestä tulee kustannuksia ja ne tulee vain hyväksyä.
Tämä on sitä pitkä aikaista investointia tulevaisuuteen.

Lue lisää

Ei se nyt ihan noinkaan mene.Kokemuksesta voin kertoa,että valitettavan usein esim.rummun uusimista ajaa pieni ns.sisäpiiri vieläpä yltiöpäisen puheenjohtajan avustuksella.
Pitäisi lähteä selvityksestä;onko todellista tarvetta uudelle rummulle vai onko kunnostus riittävä toimenpide. Aaltopeltirumpu (lienee teräsrumpu),jos on ehjä,useimmiten korjautuu kaivamalla ylös,perkaamalla rummun ylä-ja alapuoli sekä kunnostamalla sivut ja alusta maa-aineksista.Sitten vaan ehjä rumpu paikalleen, ja päällykseen voi laittaa vaikkapa suursäkkejä maa-aineksien alle.Siis uusi kannattaa rakentaa vasta,kun kulut huomioonottaen on väistämätön tarve.Muutoin työmaa on vaarassa mennä tienrakentamiseksi,mistä on myös säännökset Ytl.ssa.
Allekirjoittaneen kohdallakin oli juuri em.lainen kuppikunta rakentamassa uutta teräsrumpua,vaikka vanha oli niin vahvoista aineksista tehty,että sen purkaminen rikkomalla olisi tullut varmaan maksamaan enemmän kuin uusi. Ilmoitin kokouksessa,koska en tarvitse tietä rummun kohdalta,vastustan uuden rakentamista,sillä vanha on kunnossa. Selvisi sitten tieosakkaille kuten myös kunnan edustajillekin,että rumpu oli hienoaineksen tukkeuttama,kun sisäpuolelle oli rakentamisvaiheessa valettu jyrkkä kulma ,ja että valtaoja oli perkaamatta rummun ylä-ja alapuolelta.Talvi rikkoi vielä jäätyneen veden kera ympärystöäkin. Kunnostukseen meni reilusti alle 500€,eikä kukaan ole valittanut tiestä siltä osin.
Eipä kannata maalailla piruja seinille ennenaikojaan tai uskoa perusteettomiin oletuksiin,kysyy ensin vaikka traktorimieheltä,millä sen tekee.