243 win

Totta puhut. Olen huomannut saman oman tikkani kanssa. Pienikin latauksen muutos ja kasa leviää läjäksi. Kun olen löytönyt hyvän latauksen itsellenni niin kaverin pössykällä tämä lataus roiskii minne sattuu. Muuten ihan oiva peli

metsästän vain tornissa istuen CG:ni kanssa.Kauris kettu ja rusakko kyllä lyijypäällä lopettaa menon jalansijoilleen.Kyllä rusakko saattaa mennä melko poikki jos selkärankaan sattuu lyijypäällä.

Parikymmentä kaurista olen 243:lla ampunut.Yksi juoksi 4metriä,yksi viisitoista,yksi 30 metriä.Muut ovat pudonneet paikoilleen.Kauris ei ole sitkeähenkinen vaikka niin joskus sanotaan.Pisin matka vähän päälle 200 metriä,puunkupeesta tukea ottaen.

Joskus voi tulla kauriista vähän verisempi mutta arvostan suuresti tappotehoa.Liiallisille lihan säästö yrityksille en anna suurta arvoa.

Norman väliseinällä varustettu 6.5 grammainen lyijypää on hyvä panos.Norma on myös äskettäin kehittänyt juuri tähän kaliiberiin enemmän koossakestävän lyijypäätä vastaavan kuulan.En vain ole vielä kaupoissa tavannut.

Kokovaipoista ei juuri ole kokemusta kun lintujen metsästely kiväärillä on melko vähäistä.

on mielestäni ronkeli ase myös...vähänkän lataukseen eroa ja ruikkii minne sattuu (tikka)

Hyvä ja tarkka pyssy. Suomalaiset piiput ovat HUIPPUluokkaa! Kun latauksen löydät kohdilleen niin kyllä käy aivan mainiosti, ainakin oma Tikka Continental. Suosii suuria vauhteja käydäkseen hyvin. Ainakin Sierran luodit vaativat aivan max. latauksia niin jopas alkaa kasa pysymään pienenä, 85greinin Game-King käy n. 14mm 5lk/100m. Match 70 greininen taas 10mm, samoin Euberin 68gr(ei enää valmisteta,harmi...) 10mm...jne...jne... Kotimaista kokovaippaa ei kyllä tahdo alle 20mm saada "istahtamaan" mutta se riittää kyllä jahdissa hienosti. Tehdastekoisena Lapuan 90 gr FMJ käy n. 25mm 5lk/100m...Riittänee sekin.
Ja lentoradan suoruushan se sai minutkin aikoinaan juuri ko vempaimeen päätymään.
Olen ollut tyytyväinen,hyvä pyssy.

...Forester Boforsin raudasta tehdyllä alkuperäisellä piipulla oleva. Pyssy on merkinnältään joku: L 579. (joka on numerosarjan edessä)

Alkuperäinen tukki on huippuampujan petaama ja piipusuussa painona törröttää BR refleksivaimennin. Ehkä pyssy on ensimmäistä sivusta työnnettävää varmistinmallia, kuuskymmentäluvun alkupuolelta?? Älyttömän tarkka ja hyvin tappava, ainakin itseladatuin Hornadyn 80 graanin luodein. Luotihan on aika tylppä, eikä puolivaippaa tarvitse metsoa kylkeen ristikoidessakaan.

Ostin viime syksynä 243 ensimmäistä sarjaa,vuonna kuuskymtä tehtyjä,jolla ei oltu ammuttu kuin kolme neljäkymmentä kertaa.Kokeilin lintua, läpi meni, höyheniä paljo,vaan mitään ei löytyny puun juurelta.Soitin eräälle etelä Suomen piipun tekijälle,joka sanoi että silloin saatiin takuuseen uudet pyssyt,kun ei ollu vähejää sortoa.Metsästäjät tietää mitä on sorto.Siellä etelä Suomessa teetin uuden piipun,kävi niin, että tänä syksynä olen ampunu useita lintuja,aina putoaa kuhan vähän raapaisee SORTO KERRASSA HYVÄ.Kokemusta metsättyksestä yli viis kymmentä vuotta.

Näihin ns. käyntiongelmiin löytyy kyllä selitys, ainakin Sakolaisten osalta. Niissä kun on 10" rihlanousu mikä tuppaa olemaan, painavimmille luodeille ainakin, liian loiva. Itse teetin omaani 8,5" nousulla oleva piippu ja sen jälkeen pyssy on ollut melko kaikkiruokainen erittäin hyvällä tuloksella (1/4 - 1/2 moa)

nämä asiat ei muutamassa vuodessa vanhene!

voi ristus. eie parempaa oo. ois joutilaana mutta ei raski luopua. kyllä lähtee lyijypäällä aivan mahoton vehe.