Moips. Kirjottelen tänne asiaa oppilaitteni vanhemmista. Oon 20 vuotias tyttö pääkaupunkiseudulta ja olen tän kevään viidennen luokan sijaisena. Olen tehnyt tosi paljon töitä ala-aste ikästen kanssa ihan nuoresta lähtien, ja tiedän pärjääväni ja tulevani toimeen hyvin lasten kanssa. Oma luokka on hirmu ihana, ja tykkään paljon niin oppilaistani kuin työstäni. Homma pysyy hyvin hanskassa, vaikka välillä on niitäkin päiviä, kun tekisi vaan mieli hypätä ikkunasta ulos -ja pitkälle. Joka tapauksessa mua risoo jotkut oppilaitteni vanhemmista. Suurin osa heistä on kyllä hirmu mukavia -onneksi. Mutta musta tuntuu, että osa niistä kuvittelee, että mä en osaa enkä käsitä mitään, ja että oon vaan tällane nuori pentu, jolle on valitettavasti annettu niiden lapsi "hoitoon". Mulla on sellanen tunne, että muutama äiti yrittää jotenki pompottaa mua, ja että jos joku menee vinoon koulussa (esim. oppilas ei tee läksyjä), niin se on heti ja tietenkin mun vika. Kaikki miinukset johtuu siis koulusta, plussat tulevat kotiolojen vaikutuksesta. DÄMN! Sellane ajaa hulluks. Tuntuu, että mua tarkkaillaan jotenkin erityisen tarkasti siks, että oon niin nuori (ja siis ei vielä nk. muodollista pätevyyttä), vaikka voin suoraan sanoa, vaikka itse itseäni kehunkin, että mulla on vahvempi auktoriteetti moniin lapsiini luokallani, kuin joillakin mua vanhemmilla opettajilla. Tuntuu, että jotkut vanhemmat oikeen oottaa, että ne huomaa mun tehneen jonku pedakogisen virheen, ja voi sitten osottaa sormella: HAHAAA!
Njoo.. ONNEKSi on myös niitä ihaniakin oppilaiden vanhempia, jotka jaksaa tajuta, että tää duuni ei ole helppoa, oli sitten vanha tai nuori. Ja että mä yritän tosissani parhaani, ja hoidan hommani kotiin. :)
Samanlaisia kokemuksia???
Njoo.. ONNEKSi on myös niitä ihaniakin oppilaiden vanhempia, jotka jaksaa tajuta, että tää duuni ei ole helppoa, oli sitten vanha tai nuori. Ja että mä yritän tosissani parhaani, ja hoidan hommani kotiin. :)
Samanlaisia kokemuksia???
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ajatteletko oikeasti olevasi pätevä työhösi?
Minä ymmärrän vanhempia täysin, koska sinähän olet vasta aikuisuuden alulla. Uskon, että kutsumusta ja tahtoa sinulla riittää, ja ne kyllä ovatkin hyvä pohja. Mutta opettajuuteen tarvitaan pedagogista pohjaa ja näkemystä, eikä sinulla sitä voi vielä olla.
Ole nöyrin mielin, saat mittaamattoman arvokasta kokemusta jatkoa ajatellen. Vaikutat hyvin varmalta siitä, että teet kaiken oikein. Mihin perustat tämän olettamuksesi?
vielä kaikkea. Tietenkään en osaa. Ehkä mä kirjotin sen verran epäselvästi ekan mailin. Tarkoitan, että parhaani yritän ja teen, mutta en tietenkään onnistu aina. Pointti tässä jutussa on se, että jotkut vanhemat kyseenalaistavat niin selkeästi kaiken mitä teen. Vaikka tekisin asiat prikulleen samalla lailla kuin nämä muodollisesti pätevät, niin saan kuiteskin enemmän tarkkailua. Ymmärrän mä sen tavallaan, mutta olis kiva saada joiltain vanhemmilta mielummin rakentavaa palautetta, kuin sellasta, että "kyllä-minä-tämän-asian-paremmin-tiedän,olenhan-vanhempi".
Ja nöyrä mä olen, usko pois. Varmaan liiankin nöyrä.
vanhempiakin on monenlaisia. Monesti minustakin tuntuu, että pärjään kyllä oppilaitten kanssa mutta vanhempien kanssa on joskus hankalampaa -vaikka kokemusta onkin kertynyt jo vuosia.
Silti olen sitä mieltä, että luokkasi vanhemmilla on kyllä täysi syy olla tarkaavaisia suhteesi -niin kuin jokaisen epäpätevän opettajan suhteen. Toimit epäilemättä parhaan kykysi ja taitosi mukaan ja uskon kyllä, että tulet lasten kanssa toimeen, mutta kovin vastuullisen tehtävän olet itsellesi ottanut ilman koulutusta ja tuon suurempaa elämänkokemusta. Vastuun kantamiseen kuuluu myös se, että pystyy ottamaan vastaan palautetta (kriittistäkin) ja arvioimaan omaa työtänsä ja toimintaansa sen mukaisesti. Onnea ja jaksamista valitsemallasi tiellä - ja toivottavasti oppilaasi saavat ensi vuonna pätevän opettajan!
Olisi todella mukava tietää, miten olet tuon paikkasi saanut? Mitä kokemusta sulla on mistään opettamisesta ennen tuota? Enpä usko, että paljon mitään, koska olet vielä noin hyvin nuori. Noin nuorena opettajan alkuna sinun ei kannattaisi liiemmälti kehuskella taidoillasi ja tai ylistää niitä, että olisit muka parempi, kuin pätevät opettajat tai oppilaiden vanhemmat, pah.. enemmänkin sinun kannattaisi ottaa palautetta rakentavasti vastaan eikä vain itseesi. Voin sanoa, että olisin kyllä itsekin hyvin huolissani, jos omalla lapsellani olisi noin hyvin nuori ja epäpätevä opettaja, kuin sinä olet.
Sinusta voi vielä aivan hyvin tulla erinomainen opettaja, jos et anna "sen itsensä nousta päähän" ja arvostat myös kanssa ihmisiä; niin päteviä opettajia kuin myös oppilaiden vanhempia.
Kaiken maailman "opettajia" sitä löytyykin.
Minä, ja lapseni ihmettelimme tuossa kirjoitustyyliäsi, ja poikani on vasta toisella luokalla, ja ei sentään laita pilkkua, ja sanan eteen, ja kirjoita maratoonilauseita käyttäen että, jotta, koska, kun sanaa solmimaan lauseenpätkiä, ja se siitä. Menehän, kolunpenkille, ja opettele ensin lauseenrakennus.
toivottellee se äippä vaan, ja hänen poikansa.