Tällä palstalla aika ajoin esiin nouseva kysymys herättää vielä ihmetystä..Eli selittäkääpä miehet miten se kiinnostus tai ihastuminen teillä johonkin naiseen tapahtuu? Onko se lähinnä ulkonäkö, luonne vai mikä mihin ihastutaan? Syntyykö se ihastus nopeaa? Miten nopeasti tiedätte vaikkapa uuden naisen tavattuanne voisko se olla vaikkapa vaimomatskua? Onko tärkeää, että kipinöintiä on heti vai odotteletteko sen syntymistä jonkun ihan kivan naisen kohdalla?
Kiinnostaa vaan ku tuntuu, että tässä asiassa on niin paljon eroja miesten ja naisten välillä..ja naisia usein kritisoidaan siitä ettei ihan kivalle miehelle anneta mahdollisuutta.
Kun mies ihastuu
neiti ruiskukka
67
9796
Vastaukset
- 10+13
Kyllä se ensin lähinnä fyysisestä kiinnostuksesta syttyy ja sitten syvenee haluun pysyä yhdessä.
- Se ikä, se ikä
Olen tullut siihen tulokseen, että ikä ratkaisee eniten. Ei tarvitse olla hoikka eikä täysin terve, ei rikas eikä niin rakaskaan. Kunhan vain tyttö on NUORI.
Tänään näin valtavan lihavan nuoren naisen, joka liikkui takakenossa kilojensa vuoksi. Valtava heltta tärisi leuan alla. Hänen seurassaan oli kymmenisen vuotta vanhempi - kuitenkin vielä nuoren oloinen - tavallinen hoikka mies. Ja voi mitä prinsessan kohtelua tämä tyttö sai! Kyllä ihmettelin.
Miehet. Kyselettekö henkkareita heti tuttavuuden alkumetreillä vai miten varmistutte naisen riittävästä nuoruudesta?
- sen kun löytäis
totuus on totta kai ulkonäkö merkitsee alkuunsa naisen täytyy olla haluttava ja seksikäs ja heti kun alkaa jutustelu niin jutut täsmää heti ja ollaan samaa mieltä monessa asiassa eli juttu luistaa ja kikkeli seisoo haluaa seksiä vaikka heti ja sitten nainen onkin mukava kiltti ja luotettava niin kyllä sen nopeasti huomaa tuossa se nainen nyt sitten on tuleva vaimo kyllä sen näkee melkein heti ja jos jokin noista uupuu niin ei ole vaimo materiaalia eli jos naisen kanssa viihtyy ja haluaa seksiä hänen kanssaan niin kyllä sen huomaa vaan että haluaa olla naisen kanssa 24/7
- ratkaisevaa
Itse olen huomannut, että miehiä kiinnostaa hyvä sydän, samankaltaiset ajatukset ja ulkonäkö, ei missään järjestyksessä. Mieheni mukaan, on myös miehiä, jotka haluavat femme fatalen.
- sinä sen sanoit
ratkaisevaa kirjoitti:
Itse olen huomannut, että miehiä kiinnostaa hyvä sydän, samankaltaiset ajatukset ja ulkonäkö, ei missään järjestyksessä. Mieheni mukaan, on myös miehiä, jotka haluavat femme fatalen.
olet oikeassa osasit kirjoittaa pikkasen paremmin kuin minä
- ätmi
sinä sen sanoit kirjoitti:
olet oikeassa osasit kirjoittaa pikkasen paremmin kuin minä
Itse asiassa aika paljonkin paremmin.
- noin se menee
ja jos heti ei ole seksikäs ja vaikka kuinka tutustuis ja olisi mukava kuin mikä niin ei paria tule ellei sitten olisi sen vuoksi että on joku nainen olisi kaveri ja seksitön suhde tai nainen seksikäs kuin mikä mutta ei mukava niin se suhde ei kestä ja jos ei jutut täsmää niin ei edes halua häntä ehkä seksiin mutta ei muuta ja näitä naisia piisaa
- Gammaromeo
Ulkonäön pitää olla riittävän hyvä ja sen lähes poikkeuksetta pystyy analysoimaan muutamassa sekunnissa. Ulkonäköä ei voi mikään muu ominaisuus korvata. Siitä että onko nainen vaimomatskua riippuu se, että onko nainen minusta kiinnostunut. Jos naisen ulkonäkö on makuuni riittävä vain esim. päivittäinen tupakointi tai se että hänellä on ennestään lapsia muodostaa kuta kuinkin ehdottoman esteen minulle. Se että nainen on minusta sillä tapaa kiinnostunut tekee hänestä kuta kuinkin automaattisesti luonteeltaan mukavan.
- 2+5
Aluksi ulkonäkö ja olemus kiinnittää huomiota ja sitten kun tutustuu niin tulee luonne tärkeäksi. Jos luonne ei natsaa, niin sitten haluaa pelkkää seksiä. Mutta ei sen ulkonäön tarvitse olla mikään täydellinen. Uskon että suurimmalle osalle miehistä kelpaa sellainen perusnätti nainen, joka vähän erottuu harmaasta massasta ja jaksaa panostaa vähän esim. pukeutumiseen. Tietynlainen vaatetyyli vetoaa muhun, mutta luulen että osa miehistä ei kiinnitä huomiota vaatteisiin niin paljoa. Luonteesta kiinnostaa heti jos naisella on omia ajatuksia, mutta ei ole kuitenkaan mikään pätijä vaan löytyy sellaista pehmeyttä ja lämpöä ja leikkimieltä. Liika passiivisuus ei vetoa, sellainen että pitää vetää perässä koko ajan, muttei mikään päsmärikään.
- Voi itku
Jos nainen ei ole edes perusnätti niin ei taida olla mitään toivoa päästä suhteeseen? Eikö miehille kelpaa tavallinen nainen?
- 111222334445555
Jollei toisen kanssa ole tekemisissä niin ihastutaan ulkonäköön, jos taas on työkaveri tms. voi ihastus kehittyä ajan kanssa. Tosin molemmissa tapauksissa kyseessä on enemmänkin mielikuva kuin todellisuus. Monihan voi ihastua julkkiksiin, pelkkiin kuviin ja jopa fiktiivisiin hahmoihin.
- Salix
En ole mies, mutta jos nyt kuitenkin kerron oman mielipiteeni. Ulkonäöllä minä aikanaan mieheni sain, mutta luonteellani olen hänet siitä lähtien pitänyt.
- 2+56
Salix kirjoitti:
En ole mies, mutta jos nyt kuitenkin kerron oman mielipiteeni. Ulkonäöllä minä aikanaan mieheni sain, mutta luonteellani olen hänet siitä lähtien pitänyt.
Näinhän se menee. Ulkonäöllä houkutellaan mies ja luonteella pidetään. Siksi ne naiset jotka väheksyy ulkonäköä ja valittaa että se on pinnallista eivätkä suostu kiinnnittämään huomiota ulkonäköönsä koska eivät halua pinnallista miestä ovat aika tyhmiä.
- ätmi
Kerran olin hetkellisesti ihastunut tavalliseen, ujon oloiseen työkaverinaiseen, kun kävelin sen takana ja näin, miten topin olkain pureutui sen olkapäähän ja miten pehmeältä sen kainalon seutu näytti. Pääsin siitä kuitenkin pian yli.
- Ikisinkku M
Tottakai ulkonäkö on tärkeässä roolissa heti aluksi mutta jos on tekemisissä niin että tutustuu voi nainen paljonkin luonteellaan petrata pelkkää ulkoista olemusta mutta toisaalta voi kyllä pilatakin jos huomaa että luonteeltaan on semmoinen ettei sen kanssa jaksaisi olla. Jos ne luonneseikat on suunnilleen sitä mitä täällä on varmaan tuhanteen kertaan listattu niin toimii varmasti korjaavana ja taas jos kylmä, etäinen, ei millään tavalla näytä kiinnostuneelta jne. lopettaa se mieheltäkin kyllä orastavan kiinnostuksen aika pian. Jos nainen selkeästi hymyilemällä, hakeutumalla seuraan jne. osoittaa kiinnostusta on se myös kovasti korjaava asia, sellainenkin jota ei aiemmin ollut ajatellut potentiaalisena voi äkkiä semmoiseksi muuttua kun huomaa että siinä voisi olla jotain ja positiivinen ajattelu saa löytämään semmoisia seikkoja joista pitää vaikkei ennen tiennytkään pitävänsä.
- neiti ruiskukka
Okei. Kiitos vastauksista. Lisäkysymystä vielä... Se naisten peräänkuuluttama "kemia" :D jäi nyt teiltä mainitsemassa. Miten erotatte ihastuksen kaverista? Eikö se vaadi sitä kipinöintiä tai kemiaa. Naiskaverihan voi olla hyvännäköinen ja hyväluonteinen, mutta kumppania hänestä ei välttämättä tule.
- 665567766556665
Ihastuminen ei ole tuota myyttistä kemiaa vaikka aivokemiaa voikin olla, myyttinen kemia on molemminpuolista.
- Ikisinkku M
Koska nainen nainen aina joutuu antamaan hänelle myyttinen "kemia" on varmaan vaikeampi saavuttaa kuin miehelle joka on aina saamapuolella. Miehelle on helppo tuntea kemiaa heti ensihymystä jos nainen tosiaan on hyvännäköinen ja hyväluontoinen.
- neiti ruiskukka
Ikisinkku M kirjoitti:
Koska nainen nainen aina joutuu antamaan hänelle myyttinen "kemia" on varmaan vaikeampi saavuttaa kuin miehelle joka on aina saamapuolella. Miehelle on helppo tuntea kemiaa heti ensihymystä jos nainen tosiaan on hyvännäköinen ja hyväluontoinen.
Täh.."nainen joutuu aina antamaan"..miten niin? Kyllä se on niin, että molemmat antaa ja saa, ei tule muuten suhteesta mitään.
- Ikisinkku M
neiti ruiskukka kirjoitti:
Täh.."nainen joutuu aina antamaan"..miten niin? Kyllä se on niin, että molemmat antaa ja saa, ei tule muuten suhteesta mitään.
Totta, olet oikeassa että noin sitten kun ollaan jo siellä suhteessa mutta siinä ensitutustumisen vaiheessa nainen on se joka suorittaa valinnan, ehkä joka tuhannes mies sytyttää hyvännäköisessä ja hyväluonteisessa naisessa kipinän koska niitä on niin monta jonossa. Miehelle joka on valinnan kohde lähestulkoon jokainen hyvännäköinen & hyväluontoinen nainen sytyttää sen myyttisen kipinän joka tarvitaan jatkoon.
- 5+20
Naiselle kemia syntyy miehen lompakosta, statuksesta, miehelle naisen ulkonäöstä.
- 12+12
"Miten erotatte ihastuksen kaverista? Eikö se vaadi sitä kipinöintiä tai kemiaa."
Ulkonäön perusteella. Kemia = naisen ulkonäkö (hedelmällisyys), miehen status ja/tai sen mukainen käytös (suojelijan ja elättäjän ominaisuudet).
Kun mies puhuu kemiasta, hän ei halua myöntää ääneen ulkonäön olevan se syy miksi nainen A kelpasi mutta nainen B ei.
Kun nainen puhuu kemiasta, hän haluaa uskotella itselleen ettei valinta liittynyt pituuteen, statukseen tms, vaan pelkästään kivaan luonteeseen.
"Naiskaverihan voi olla hyvännäköinen ja hyväluonteinen, mutta kumppania hänestä ei välttämättä tule."
Ei, jos nainen ei ole kiinnostunut tai miehellä on mahdollisuuksia vielä paremman näköiseen tai luonteiseen. - ATMaisteri
"Miten erotatte ihastuksen kaverista? Eikö se vaadi sitä kipinöintiä tai kemiaa."
Ei. Miehet harvemmin uskovat satuihin. Jos nainen on hyvännäköinen ja hyväluontoinen, hän on potentiaalinen kumppaniehdokas. Paitsi tietysti jos on sovittu että ollaan vain ystäviä, silloin kunioitetaan tätä rajaa. Mutta mitään myyttistä kemiaa ei miehelle ole.
Nainen voi ajatella että mies on hyvännäköinen ja hyväluonteinen muttei vain sytytä, koska nainen samanaikaisesti ajattelee kokonaisvaltaisemmin ja toisaalta vähemmän analyyttisesti. Esim. jos nainen on bailaamassa, todellisuudessa hän rakastuu koko tilanteeseen. Oma tunnetila, mies, hänen kaverinsa ja statuksensa, koko tapahtumaketju tapaamisesta sänkyyn. Mutta nainen kuvittelee että kaikki oli vain sitä kemiaa. Nainen ei usko että jossain eri tilanteessa / käyttäytymällä eri tavoin Se Oikea ei olisi sytyttänyt.
Mies katsoo ensin ulkonäön, sitten muut ominaisuudet. Ja vaikka mieskin voi sokaistua kauneudesta, usein nämä eritellään. "Leena on kyllä mukava, mutta ei kovin seksikäs...Jaanakin on aika mukava ja älyttömän seksikäs...taidan pyytää Jaanaa ulos". Tms. Nainen olisi ajatellut "En välitä Johanin statuksesta, hän vain jotenkin sytytti bailuissa...Martti ei vain jotenkin sytyttänyt matematiikan luennolla. Ei ollut sitä Kemiaa. Voi kunpa saisin Johanin!".
TL/DR
Eihän tästä ota erkkikään selvää.
Ihastuminen on ulkonäön, luonteen, fyysisen kosketuksen ja emotionaalisen yhteyden sekamelska.
---------------------
Sanoisin että, f2f ulkonäkö ja käytös, netissä ulkonäkö ja tekstisä välittyvä persoona aiheuttavat alustavan kiinnostuksen ja mielenkiinnon tutustua paremmin.
Tässä olemma siinä kohdassa että voisin kuvitella seksiä naisen kanssa ja näitä tapauksia on suhteellisen paljon. Tosin tässä vaiheessa mitään stondista tai muuta 'ihastumista' sydämmen tykytyksiä ei ole havaittavissa ja ei ole koskaan, ainakaan tähän mennessä, ollut. Eli vaatii jottain muuta.
Sitten jos on tilanne edennyt pelkän tapaamisen(pikaisen näkemisen) ohi ja alettu keskustelemaan, niin tässä vaiheessa toisen persoona, arvomaailma ja käytös ohjaavat onko kyseessä nainen kiinnostava ja sellainen jonka kanssa on miellyttävä viettää aikaa. Tässä vaiheessa sellaiset teot minkä olen huomannut liikauttavan jotain miun sisällä ovat niinkin yksinkertaiset asiat ko kädestä kiinni pitäminen, pitkä lämmin halaus, toisen lähellä olo.
Tässä on tosin semmottiis huvittava dilemma että nuorempana olen opetellut tukahduttamaan ja sammuttamaan kaikenlaiset voimakkaat tuntemukset, mikäli mahdollista, sillä nuo aiheuttivat vain ehtistä enemmän ticsejä(Tourette) ja sitä kautta kiusaamista, halveksuntaa. Ehkä tästä johtuen juuri toisen kosketus aiheuttaa voimakkaita tuntemuksia taikka sitten tuo on vain tottumattomuutta toisen kosketukseen ja samalla kaipuuta fyysiseen läheisyyteen ja kosketukseen.
Mutta mites sitte ko on ensitapaaminen ohi? Oliko tuossa nytten se ihastus? Jos lähdetään siitä että "stondis pitää olla taikka edes jotain siihen viittaavaa", niin valitettavasti ei ollut. Mutta tämä ei tarkoita että heittäisin tässä vaiheessa pyyhkeen kehään, mikäli muuten ilta män mukavasti rupatellen ja keskustelu lainehteli mukavasti kummankin vetämänä.
Fyysinen kosketus ja läheisyys aiheutti ihastuksen? Mahdollisesti, mutta eihän tuo nyt aina voi pitää paikkaansa, että joka kerralla ko sattuu kädestä pitämään tai halaamaan, ni ihastuu. Jotain siinä kokonaisuudessa pittää olla ko tutustutaan.
Entäs "kielletyssä/epäsoveliaassa" tilanteessa, mikä näissä sitten aiheuttaa ihastumista, kiintymistä sekä seksuaalisen vetovoiman heräämistä?
Ihan kiinnostavan olonen varattu nainen on ystävänä, mutta tämän sinkku kaveri joka on vetävämmän näköinen ei 'värisytä viisareita' samalla lailla ko tämä varattu. Oliskohan taustalla emotionaalinen läheisyys. Se että tuntee toisen luonteen ja luottaa toiseen. On sellainen fiilis että tämän kanssa on miellyttävä ja mukava olla ja joka pulpahtaa uniin. Eli tunnistaa että tämä olisi 'vaimomatskua'== elämänkumppani. Kuinka tähän päädyttiin? Pidemmän ajan tulos, jossa on käyty useita ns. sydämestä sydämeen keskusteluja, mutta ilman mittään halausta suurempaa fyysistä kontaktia.- neiti ruiskukka
Tässäpäs tulikin perusteellinen ja varsin kattava selitys. Oot selvästi miettiny asiaa. Monien asioiden summahan se usein on.
- Äädämi
Jos tissit ja perse näyttää siltä että saavat kyrvän ponnahtamaan pystyyn, niin siitä sen huomaa. Ja heti tapahtuu, yhdellä vilkaisulla selviää onko ihastunut vai ei.
- 12+19
Itselle se masinoitiin perinteisellä tosikylmää-tosikuumaa -pelailulla, tosin ilmeisesti ei vasiten.
Pieniä paloja taivasta ja isompia paloja helvettiä vuoron perään.
Päälle vielä projektiivista identifikaatiota, jolloin löysin omat heikot kohtani toisen haavoista projisoinnin myöntä ja joista ei ollut aikaisemmin käsitystä. (kaikenlaista ihmiseen voidaankin istuttaa; toiveita, uusia ajatusrakennelmia, vaikka mitä)
Siitä alkoi toiveilla, idealisaatiolla ja haaveilla narkkailu, samalla kuin nälkää pidettiin yllä.
Idealisaation juuret ovat aina eksistentiaalisen epätoivon kokemisen estämisen puolustuskeinoissa; aina kun haluat ajatella jostain erityisen hyvää asiasta x.
Tadaa, kaikki pelimiehet oppia. Ja tytöt kanssa; tätä ne pahat pojat teille tekee - pääosin kyllä tiedostamattaan, silkkaa välinpitämättömyyttään. Siihen välinpitämättömyyden koukkuun te jäätte perään ulvomaan hyväksynnän perään.
Kaikki idealisaatio, tunne kemioista; luulot siitä mistä mukamas piti toisesta ja kohtalon suunnitelmista yms. olivat kaikki illuusiota.
Kun lopulta näin mihin olin ihastunut selkein silmin, olin enempi kuvottunut.
Ja oppinut; its all just bullshit.- 1+9
Mutta mikä saa mut kiinnostumaan jostain erityisesti: se että meidän sairaudet menee yksiin niin hyvin että jokin syvempi on ylipäänsä mahdollista.
Ja mä olen vittu juovuksissa.
- Ex PUA
Ulkonäöstä se alkaa.
Seuraavaksi merkitsee luonne.
Itse olen ihastunut naisiin joilla on huumorintajua, naisellisuutta ja hyvä sydän.
Narttumaisuus on turn off, ja itse asiassa menetän kiinnostukseni niihin hyvin helposti.
Olen hyvin selkeästi näille sanonut, että ei kiitos, mutta ne eivät voi hyväksyä mitään muuta välirikkoa, kuin sellaista minkä ne itse saavat julistaa. Eikö heissä asu jonkinlainen pahuus?
Myös jos naisella on monia partnereita, niin se voi olla jopa deal breaker.
"Se naisten peräänkuuluttama "kemia" :D jäi nyt teiltä mainitsemassa. Miten erotatte ihastuksen kaverista? Eikö se vaadi sitä kipinöintiä tai kemiaa. Naiskaverihan voi olla hyvännäköinen ja hyväluonteinen, mutta kumppania hänestä ei välttämättä tule."
No olen havainnut tilanteita, joissa on ehkä jotain missä päästään lähelle tuota naisten "kemiaa", mutta edelleenkin se on pikemminkin naisten juttuja.
Totta kai jos synkkaa, niin silloin synkkaa.
Pidän siitä, jos nainen osoittaa ymmärtävänsä minua.- neiti ruiskukka
"No olen havainnut tilanteita, joissa on ehkä jotain missä päästään lähelle tuota naisten "kemiaa", mutta edelleenkin se on pikemminkin naisten juttuja."
Mutta täytyykö sitä olla vaikkapa naisen kanssa, jonka haluaisitte seurustelukumppaniksi? Tähän saa muutkin vastata. Vai käykö joku ihan kiva tyyppi? Ja miten kauan odottelette tai yritätte herätellä sitä kipinöintiä tai kemiaa jos sitä ei heti ole?
Oli se joku toinen kipinöinti ketju, jossa kipinöinti nähtiin lähinnä naisten hömpötyksenä, mutta aika samalla tavalla miehetkin näyttäis tässä asiassa toimivan. Eli että vaaditaan sitä kipinöintiä tai jotain syvää ihastusta naiseen tai hommasta ei vain tule mitään.. - Ex PUA
neiti ruiskukka kirjoitti:
"No olen havainnut tilanteita, joissa on ehkä jotain missä päästään lähelle tuota naisten "kemiaa", mutta edelleenkin se on pikemminkin naisten juttuja."
Mutta täytyykö sitä olla vaikkapa naisen kanssa, jonka haluaisitte seurustelukumppaniksi? Tähän saa muutkin vastata. Vai käykö joku ihan kiva tyyppi? Ja miten kauan odottelette tai yritätte herätellä sitä kipinöintiä tai kemiaa jos sitä ei heti ole?
Oli se joku toinen kipinöinti ketju, jossa kipinöinti nähtiin lähinnä naisten hömpötyksenä, mutta aika samalla tavalla miehetkin näyttäis tässä asiassa toimivan. Eli että vaaditaan sitä kipinöintiä tai jotain syvää ihastusta naiseen tai hommasta ei vain tule mitään..Tuo kipinöinti ja kemia menee kyllä ihan naisten romanttisen haihattelun piikkiin, johon liittyy myös termin "kiima" korvaaminen "kemia":lla.
Kokemus muutenkin miehillä on ihan erilainen kuin naisilla, joilla on varaa ronklata ja asetella noita vaatimuksia kemiasta ynnä muusta sellaisesta.
Mies itse on asemassa jossa hän saa ja jossa hänet valitaan, ja tästä syystäkään mies ei odottele mitään kemioita. - neiti ruiskukka
Ex PUA kirjoitti:
Tuo kipinöinti ja kemia menee kyllä ihan naisten romanttisen haihattelun piikkiin, johon liittyy myös termin "kiima" korvaaminen "kemia":lla.
Kokemus muutenkin miehillä on ihan erilainen kuin naisilla, joilla on varaa ronklata ja asetella noita vaatimuksia kemiasta ynnä muusta sellaisesta.
Mies itse on asemassa jossa hän saa ja jossa hänet valitaan, ja tästä syystäkään mies ei odottele mitään kemioita.Kyllä miehilläkin noita vaatimuksia on.. Tuskinpa kuka tahansa kasikymppinen mummeli kelpaa, vaikka olisikin sitkeä liehittelijä :)
- neiti ruiskukka
Ex PUA kirjoitti:
Tuo kipinöinti ja kemia menee kyllä ihan naisten romanttisen haihattelun piikkiin, johon liittyy myös termin "kiima" korvaaminen "kemia":lla.
Kokemus muutenkin miehillä on ihan erilainen kuin naisilla, joilla on varaa ronklata ja asetella noita vaatimuksia kemiasta ynnä muusta sellaisesta.
Mies itse on asemassa jossa hän saa ja jossa hänet valitaan, ja tästä syystäkään mies ei odottele mitään kemioita.Ja kaipaisin noihin kysymyksiin vielä ihan henkilökohtaisia vastauksia, en yleistä natinaa:) siitä miten mies ei valitun asemassa voi odotella kemioita.
Onko tuosta ihan henkilökohtaista kokemusta ja valitsetko itse naisia sillä perusteella, että ne on ihan kivoja ja kelpuuttaa sut, mutta et itse ole kovin ihastunut?Jos näin, niin miten tällaiset suhteet on yleensäkin kestäneet? - Ex PUA
neiti ruiskukka kirjoitti:
Ja kaipaisin noihin kysymyksiin vielä ihan henkilökohtaisia vastauksia, en yleistä natinaa:) siitä miten mies ei valitun asemassa voi odotella kemioita.
Onko tuosta ihan henkilökohtaista kokemusta ja valitsetko itse naisia sillä perusteella, että ne on ihan kivoja ja kelpuuttaa sut, mutta et itse ole kovin ihastunut?Jos näin, niin miten tällaiset suhteet on yleensäkin kestäneet?Älä kysele kysymyksiä. joihin haluat mieleisesi vastaukset, mutta vain miehen äänellä. ;)
Minä ja muutkin miehet pääasiassa olemme kokeneet tuon saman, että joudumme olemaan valittuja, eikä meillä ole sitä etuoikeutta että voimme odotella joitakin "kemioita". Jos voi, se meinaisi todella hyvää onnea tai sitä että mies on YTM, mikä myös merkitsee todella hyvää onnea.
Samoin hieman suhteellisuudentajua mukaan kiitos, tuo kasikymppinen mummo-juttu on kuin vertailisit appelsiineja ja omenoita. neiti ruiskukka kirjoitti:
"No olen havainnut tilanteita, joissa on ehkä jotain missä päästään lähelle tuota naisten "kemiaa", mutta edelleenkin se on pikemminkin naisten juttuja."
Mutta täytyykö sitä olla vaikkapa naisen kanssa, jonka haluaisitte seurustelukumppaniksi? Tähän saa muutkin vastata. Vai käykö joku ihan kiva tyyppi? Ja miten kauan odottelette tai yritätte herätellä sitä kipinöintiä tai kemiaa jos sitä ei heti ole?
Oli se joku toinen kipinöinti ketju, jossa kipinöinti nähtiin lähinnä naisten hömpötyksenä, mutta aika samalla tavalla miehetkin näyttäis tässä asiassa toimivan. Eli että vaaditaan sitä kipinöintiä tai jotain syvää ihastusta naiseen tai hommasta ei vain tule mitään..Ihteni mielestä tuo "kemia" tai "kipinöinti" on kokonaisvaltaisesti sitä että kuinka hyvin kaksi ihmistä vastaavat toistensa ihanteisiin, vaatimuksiin kumppanilta, kanssakäymisen vaivattomuus sekä vastavuoroinen sanaton viestitys siitä että toinen on seksuaalisesti viehättävä.
Kemiaa/kipinöintiä pitää olla sen naisen kanssa jonka haluan seurustelukumppanikseni, mutta huomionarvoista tässä on se että mie ihte jään odottamaan ja herättelemään tuota mystistä kemiaa pidemmän aikaa. Syy tähän on se että yksien treffien taikka pikaisen tapaamisen perusteella ei voi näitä luotettavasti arvioida. Voipi nimittäin olla että syystä taikka toisesta ei, toisen taikka molempien, käyttäytymien ja ulkoinen olemus anna ymmärtää mitä sisällään tuntee, jos itsekkään edes on tästä varma. Toinen voi myös olla aiemmissa suhteissa taanut takkiinsa sen verta pahasti että on suojamuurit korkealla pettymisten takia, taikka muuten vaan varautunut, joka näkyy ulkoisessa olemuksessa pidättäytyväisyytenä ja tätä kautta toinen ei saa "olen kiinnostunut siusta" signaalia.
Voipi myös olla että se mitä haetaan ja tarkoitetaan kemialla on tätä "saa sukat pyörimään jaloissa" taikka äkillistä ihastumista, johon saa vastakaikua eli ymmärrykseni mukaan "rakkautta ensisilmäyksellä". Ja avain tässä "kemialle" on että molemmat tuntevat näin.
Voisin kuvitella että jos kemialla tarkoitetaan tätä, niin valtaosa miehistä ei tällaista tunnetta edes odota eli tämä ei ole kriteeri sille että onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei. Sillä jos hakee tuollaista tilannetta, niin joutuu antelemaan pakkeja pilvinpimein. Tietty jos tuo sattuma tapahtuu, niin sit ollaan myytyä miestä.
Jos taasen ajatellaan, että kemia on pelkästään ja puhtaasti synonyymi kiimalle eli kuinka vetovoimaisena, seksuaalisesti, toisen kokee, niin sittenhän miesten puolella tämä 'kriteeri' pitäisi täyttyä yllättävänkin usein. Ja jäljelle jää tuntevatko molemmat näin ja näkyykö se toiselle osapuolelle siten että tämän tunnistaa.- neiti ruiskukka
Ex PUA kirjoitti:
Älä kysele kysymyksiä. joihin haluat mieleisesi vastaukset, mutta vain miehen äänellä. ;)
Minä ja muutkin miehet pääasiassa olemme kokeneet tuon saman, että joudumme olemaan valittuja, eikä meillä ole sitä etuoikeutta että voimme odotella joitakin "kemioita". Jos voi, se meinaisi todella hyvää onnea tai sitä että mies on YTM, mikä myös merkitsee todella hyvää onnea.
Samoin hieman suhteellisuudentajua mukaan kiitos, tuo kasikymppinen mummo-juttu on kuin vertailisit appelsiineja ja omenoita.En halua tai odota mitään tiettyjä vastauksia, vaan vähän tarkennusta näihin vastauksiin. Ymmärrän kyllä sen, että joillain miehillä voi olla paineita valita heti se ensimmäinen ihan kiva nainen, joka osoittaa jotain kiinnostusta ja lämpenemisen ja ihastumisen merkkejä vaikka miehen puolelta ihastumista ei olisikaan.
Mietin vaan, että toimiiko tällaiset jutut ylipäätään? Odottaako mies, että se ihastus ja kiinnostus vain ilmaantuu jostain vaikka alusta asti oli sellainen tunne, että nainen ei ole ihan omaa tyyppiä eikä sellainen johon yleensä ihastuisi? Vai tyytyykö mies elämään jossain platonisessa suhteessa? Lässähtääkö siinä kenties samalla se naisenkin kiinnostus kun mies ei ole ihastunut?
"Samoin hieman suhteellisuudentajua mukaan kiitos, tuo kasikymppinen mummo-juttu on kuin vertailisit appelsiineja ja omenoita." Kyllähän se 101 v. sotaveteraanikin oli linnassa aika haluttua seuraa niin miksei kasikymppinen mummeli vaikkapa Aira Samulin (alkaa olla sekin kyllä jo lähemmäs 90 v.) vois olla :) pete_pjn kirjoitti:
Ihteni mielestä tuo "kemia" tai "kipinöinti" on kokonaisvaltaisesti sitä että kuinka hyvin kaksi ihmistä vastaavat toistensa ihanteisiin, vaatimuksiin kumppanilta, kanssakäymisen vaivattomuus sekä vastavuoroinen sanaton viestitys siitä että toinen on seksuaalisesti viehättävä.
Kemiaa/kipinöintiä pitää olla sen naisen kanssa jonka haluan seurustelukumppanikseni, mutta huomionarvoista tässä on se että mie ihte jään odottamaan ja herättelemään tuota mystistä kemiaa pidemmän aikaa. Syy tähän on se että yksien treffien taikka pikaisen tapaamisen perusteella ei voi näitä luotettavasti arvioida. Voipi nimittäin olla että syystä taikka toisesta ei, toisen taikka molempien, käyttäytymien ja ulkoinen olemus anna ymmärtää mitä sisällään tuntee, jos itsekkään edes on tästä varma. Toinen voi myös olla aiemmissa suhteissa taanut takkiinsa sen verta pahasti että on suojamuurit korkealla pettymisten takia, taikka muuten vaan varautunut, joka näkyy ulkoisessa olemuksessa pidättäytyväisyytenä ja tätä kautta toinen ei saa "olen kiinnostunut siusta" signaalia.
Voipi myös olla että se mitä haetaan ja tarkoitetaan kemialla on tätä "saa sukat pyörimään jaloissa" taikka äkillistä ihastumista, johon saa vastakaikua eli ymmärrykseni mukaan "rakkautta ensisilmäyksellä". Ja avain tässä "kemialle" on että molemmat tuntevat näin.
Voisin kuvitella että jos kemialla tarkoitetaan tätä, niin valtaosa miehistä ei tällaista tunnetta edes odota eli tämä ei ole kriteeri sille että onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei. Sillä jos hakee tuollaista tilannetta, niin joutuu antelemaan pakkeja pilvinpimein. Tietty jos tuo sattuma tapahtuu, niin sit ollaan myytyä miestä.
Jos taasen ajatellaan, että kemia on pelkästään ja puhtaasti synonyymi kiimalle eli kuinka vetovoimaisena, seksuaalisesti, toisen kokee, niin sittenhän miesten puolella tämä 'kriteeri' pitäisi täyttyä yllättävänkin usein. Ja jäljelle jää tuntevatko molemmat näin ja näkyykö se toiselle osapuolelle siten että tämän tunnistaa.Jatkona tohon vimoseen esittämääni kohtaan:
Mikäli kemia on pelkkää seksuaalista vetovoimaa, niin kemialla tai sen puutteella ei pitäisi olla niin voimakasta painotusta sen takavasti otettavan elämänkumppanin valitsemisessa, vaikka toimiva seksi tai tutustumisvaiheessa molemminpuolisen seksuaalisen vetovoiman tunteminen on tärkeää.
Pelkän seksin varaan vakavaa parisuhdetta on erittäin huono perustaa.- neiti ruiskukka
pete_pjn kirjoitti:
Ihteni mielestä tuo "kemia" tai "kipinöinti" on kokonaisvaltaisesti sitä että kuinka hyvin kaksi ihmistä vastaavat toistensa ihanteisiin, vaatimuksiin kumppanilta, kanssakäymisen vaivattomuus sekä vastavuoroinen sanaton viestitys siitä että toinen on seksuaalisesti viehättävä.
Kemiaa/kipinöintiä pitää olla sen naisen kanssa jonka haluan seurustelukumppanikseni, mutta huomionarvoista tässä on se että mie ihte jään odottamaan ja herättelemään tuota mystistä kemiaa pidemmän aikaa. Syy tähän on se että yksien treffien taikka pikaisen tapaamisen perusteella ei voi näitä luotettavasti arvioida. Voipi nimittäin olla että syystä taikka toisesta ei, toisen taikka molempien, käyttäytymien ja ulkoinen olemus anna ymmärtää mitä sisällään tuntee, jos itsekkään edes on tästä varma. Toinen voi myös olla aiemmissa suhteissa taanut takkiinsa sen verta pahasti että on suojamuurit korkealla pettymisten takia, taikka muuten vaan varautunut, joka näkyy ulkoisessa olemuksessa pidättäytyväisyytenä ja tätä kautta toinen ei saa "olen kiinnostunut siusta" signaalia.
Voipi myös olla että se mitä haetaan ja tarkoitetaan kemialla on tätä "saa sukat pyörimään jaloissa" taikka äkillistä ihastumista, johon saa vastakaikua eli ymmärrykseni mukaan "rakkautta ensisilmäyksellä". Ja avain tässä "kemialle" on että molemmat tuntevat näin.
Voisin kuvitella että jos kemialla tarkoitetaan tätä, niin valtaosa miehistä ei tällaista tunnetta edes odota eli tämä ei ole kriteeri sille että onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei. Sillä jos hakee tuollaista tilannetta, niin joutuu antelemaan pakkeja pilvinpimein. Tietty jos tuo sattuma tapahtuu, niin sit ollaan myytyä miestä.
Jos taasen ajatellaan, että kemia on pelkästään ja puhtaasti synonyymi kiimalle eli kuinka vetovoimaisena, seksuaalisesti, toisen kokee, niin sittenhän miesten puolella tämä 'kriteeri' pitäisi täyttyä yllättävänkin usein. Ja jäljelle jää tuntevatko molemmat näin ja näkyykö se toiselle osapuolelle siten että tämän tunnistaa.Niin..riippuu paljon siitä miten kukakin tuon kemian ensinnäkin määrittelee. Itse näen sen myös laajempana asiana kuin pelkkänä kiimana tai äkillisenä ihastumisena. Vaikka taidankin kuulua aika nopeasti ihastuviin.
"Kemiaa/kipinöintiä pitää olla sen naisen kanssa jonka haluan seurustelukumppanikseni, mutta huomionarvoista tässä on se että mie ihte jään odottamaan ja herättelemään tuota mystistä kemiaa pidemmän aikaa."
Miten kauan sitten yleensä herättelet sitä ja missä vaiheessa luovutat jos sitä ei löytynytkään? - Ex PUA
neiti ruiskukka kirjoitti:
En halua tai odota mitään tiettyjä vastauksia, vaan vähän tarkennusta näihin vastauksiin. Ymmärrän kyllä sen, että joillain miehillä voi olla paineita valita heti se ensimmäinen ihan kiva nainen, joka osoittaa jotain kiinnostusta ja lämpenemisen ja ihastumisen merkkejä vaikka miehen puolelta ihastumista ei olisikaan.
Mietin vaan, että toimiiko tällaiset jutut ylipäätään? Odottaako mies, että se ihastus ja kiinnostus vain ilmaantuu jostain vaikka alusta asti oli sellainen tunne, että nainen ei ole ihan omaa tyyppiä eikä sellainen johon yleensä ihastuisi? Vai tyytyykö mies elämään jossain platonisessa suhteessa? Lässähtääkö siinä kenties samalla se naisenkin kiinnostus kun mies ei ole ihastunut?
"Samoin hieman suhteellisuudentajua mukaan kiitos, tuo kasikymppinen mummo-juttu on kuin vertailisit appelsiineja ja omenoita." Kyllähän se 101 v. sotaveteraanikin oli linnassa aika haluttua seuraa niin miksei kasikymppinen mummeli vaikkapa Aira Samulin (alkaa olla sekin kyllä jo lähemmäs 90 v.) vois olla :)Jos nainen pääsee ulkonäkörajan yli, sen jälkeen mies vain voi toivoa hyvää luonnetta ja sitä että kiinnostus olisi molemminpuolista.
Valtaosa suhteista onkin sellaisia, että niissä hyötyjänä on nainen, joka on huolinut ainoastaan miehen joka on oman tasonsa yläpuolella (hypergamia). - neiti ruiskukka
Ex PUA kirjoitti:
Jos nainen pääsee ulkonäkörajan yli, sen jälkeen mies vain voi toivoa hyvää luonnetta ja sitä että kiinnostus olisi molemminpuolista.
Valtaosa suhteista onkin sellaisia, että niissä hyötyjänä on nainen, joka on huolinut ainoastaan miehen joka on oman tasonsa yläpuolella (hypergamia)."Jos nainen pääsee ulkonäkörajan yli, sen jälkeen mies vain voi toivoa hyvää luonnetta ja sitä että kiinnostus olisi molemminpuolista."
Mutta kyse oli siitä, että nainen on kiinnostunut ja ihastunut, mutta mies ei. Eli mies voi vaan toivoa, että ihastuu itsekin "ihan kivaan" naiseen jossain vaiheessa ja että luonne paljastuu hyväksi. Entä jos näin ei käy, jäädäänkö kärvistelemään suhteeseen ja miten pitkään? neiti ruiskukka kirjoitti:
Niin..riippuu paljon siitä miten kukakin tuon kemian ensinnäkin määrittelee. Itse näen sen myös laajempana asiana kuin pelkkänä kiimana tai äkillisenä ihastumisena. Vaikka taidankin kuulua aika nopeasti ihastuviin.
"Kemiaa/kipinöintiä pitää olla sen naisen kanssa jonka haluan seurustelukumppanikseni, mutta huomionarvoista tässä on se että mie ihte jään odottamaan ja herättelemään tuota mystistä kemiaa pidemmän aikaa."
Miten kauan sitten yleensä herättelet sitä ja missä vaiheessa luovutat jos sitä ei löytynytkään?Jaa-a...
Tarkempaa aikaa tuolle on vaikea antaa, mutta yleensä siinä vaiheessa viheltäisin pelin poikki jos molemmat pystyvät olemaan toisten seurassa rennosti ja tässäkään vaiheessa vielä ei ole tuota kemiaa löytynyt.
Yleensä kylläkin on tapahtunut niinpäin että itse olen ollut vielä tuollaisessa varautuneessa tilassa, ko toinen on jo pistänny pelin poikki.neiti ruiskukka kirjoitti:
"Jos nainen pääsee ulkonäkörajan yli, sen jälkeen mies vain voi toivoa hyvää luonnetta ja sitä että kiinnostus olisi molemminpuolista."
Mutta kyse oli siitä, että nainen on kiinnostunut ja ihastunut, mutta mies ei. Eli mies voi vaan toivoa, että ihastuu itsekin "ihan kivaan" naiseen jossain vaiheessa ja että luonne paljastuu hyväksi. Entä jos näin ei käy, jäädäänkö kärvistelemään suhteeseen ja miten pitkään?Ihte tuossa alempana kirjoittelin siltä kantilta että tilanne olisi vasta tutustumis/tapailu vaiheessa.
Mikäli tilanne on jo alku treffailujen ohi ja on jo "suhde", niin tuonne asti en päästäisi mänemään jos "kemiaa" ei ole.- Ex PUA
neiti ruiskukka kirjoitti:
"Jos nainen pääsee ulkonäkörajan yli, sen jälkeen mies vain voi toivoa hyvää luonnetta ja sitä että kiinnostus olisi molemminpuolista."
Mutta kyse oli siitä, että nainen on kiinnostunut ja ihastunut, mutta mies ei. Eli mies voi vaan toivoa, että ihastuu itsekin "ihan kivaan" naiseen jossain vaiheessa ja että luonne paljastuu hyväksi. Entä jos näin ei käy, jäädäänkö kärvistelemään suhteeseen ja miten pitkään?Mies kiinnostuu ulkonäöstä, joten ulkonäkö on jo sikäli kiinnostuksen sytyttäjän, mutta sitä seuraa luonne, vaikka epätoivoisimmille riittää ulkonäkö.
Ne, joihin olen iahstunut ovat hyvännäköisiä, mutta niiden persoonallisuus, hyvä sydän, huumorintaju sekä tietty erottuminen edukseen on se mikä saa varsinaisesti ihastumaan.
Viime aikoina olen törmännyt yhä enemmän naisiin, joiden kanssa olen tullut tulokseen: juuri tuollaisen haluankin.
Olen kuitenkin ennemmin ollut yksin ja satunnaisissa tuttavuuksissa, kuin ryhtynyt halpakkaan suhteeseen missä tuntee, että toista pitäisi muuttaa.
"Entä jos näin ei käy, jäädäänkö kärvistelemään suhteeseen ja miten pitkään?"
Kyllä. Ja niin kauan kunnes nainen jättää. - neiti ruiskukka
Ex PUA kirjoitti:
Mies kiinnostuu ulkonäöstä, joten ulkonäkö on jo sikäli kiinnostuksen sytyttäjän, mutta sitä seuraa luonne, vaikka epätoivoisimmille riittää ulkonäkö.
Ne, joihin olen iahstunut ovat hyvännäköisiä, mutta niiden persoonallisuus, hyvä sydän, huumorintaju sekä tietty erottuminen edukseen on se mikä saa varsinaisesti ihastumaan.
Viime aikoina olen törmännyt yhä enemmän naisiin, joiden kanssa olen tullut tulokseen: juuri tuollaisen haluankin.
Olen kuitenkin ennemmin ollut yksin ja satunnaisissa tuttavuuksissa, kuin ryhtynyt halpakkaan suhteeseen missä tuntee, että toista pitäisi muuttaa.
"Entä jos näin ei käy, jäädäänkö kärvistelemään suhteeseen ja miten pitkään?"
Kyllä. Ja niin kauan kunnes nainen jättää."Kyllä. Ja niin kauan kunnes nainen jättää." No mutta mitä järkeä tässä nyt on? Jumittaa sellaisessa suhteessa, josta ei koskaan tule mitään.
- neiti ruiskukka
Ex PUA kirjoitti:
Mies kiinnostuu ulkonäöstä, joten ulkonäkö on jo sikäli kiinnostuksen sytyttäjän, mutta sitä seuraa luonne, vaikka epätoivoisimmille riittää ulkonäkö.
Ne, joihin olen iahstunut ovat hyvännäköisiä, mutta niiden persoonallisuus, hyvä sydän, huumorintaju sekä tietty erottuminen edukseen on se mikä saa varsinaisesti ihastumaan.
Viime aikoina olen törmännyt yhä enemmän naisiin, joiden kanssa olen tullut tulokseen: juuri tuollaisen haluankin.
Olen kuitenkin ennemmin ollut yksin ja satunnaisissa tuttavuuksissa, kuin ryhtynyt halpakkaan suhteeseen missä tuntee, että toista pitäisi muuttaa.
"Entä jos näin ei käy, jäädäänkö kärvistelemään suhteeseen ja miten pitkään?"
Kyllä. Ja niin kauan kunnes nainen jättää.En oo kyllä tajunnut, että ulkonäöllä on noin suuri merkitys. Tai siis totta kai oon tiennyt, että se vaikuttaa ja paljon. Ja oon itsekin siihen panostanut sen mitä jaksan ja haluan (itseni vuoksi tietenkin.. :)).. Mutta kyllä miehet taitaa olla kaiken kaikkiaan aika paljon ulkonäkökeskeisempiä kuin naiset. Ainakin näiden vastausten perusteella kuulostaa, että sille laitetaan tosi suuri painoarvo.. tai sitä pidetään jopa ainoana kriteerinä naista valitessa.
Onko käynyt sitten koskaan niin, että alunperin ei-viehättävältä vaikuttanut nainen onkin onnistunut hurmaamaan luonteensa avulla? Tai että joku yhdentekevältä vaikuttanut tyyppi on muuttunut omissa silmissä viehättäväksi kun on oppinut tuntemaan paremmin? Tällaistahan tapahtuu enemmän varmaan niin, että on tunnettu pitemmän aikaa vaikka ihan kavereina tai esim. harrastuksen tai työn kautta on opittu tuntemaan pikkuhiljaa.
Tapahtuuko tällaista miehille koskaan..? Vai onko se ulkonäkö aina kaikki kaikessa.
Muutkin saa taas vastata. - Ex PUA
neiti ruiskukka kirjoitti:
"Kyllä. Ja niin kauan kunnes nainen jättää." No mutta mitä järkeä tässä nyt on? Jumittaa sellaisessa suhteessa, josta ei koskaan tule mitään.
Koska jos mies haluaa ylipäänsä suhteeseen, on hänen otettava se mitä saa. Paitsi jos kyseessä YTM tai muuten vain erinomainen flaksi.
Tuo valinnanvara ja naisten etuoikeus, on hypergamisille naisille näemmä mahdotonta saada menemään perille. - Ex PUA
neiti ruiskukka kirjoitti:
En oo kyllä tajunnut, että ulkonäöllä on noin suuri merkitys. Tai siis totta kai oon tiennyt, että se vaikuttaa ja paljon. Ja oon itsekin siihen panostanut sen mitä jaksan ja haluan (itseni vuoksi tietenkin.. :)).. Mutta kyllä miehet taitaa olla kaiken kaikkiaan aika paljon ulkonäkökeskeisempiä kuin naiset. Ainakin näiden vastausten perusteella kuulostaa, että sille laitetaan tosi suuri painoarvo.. tai sitä pidetään jopa ainoana kriteerinä naista valitessa.
Onko käynyt sitten koskaan niin, että alunperin ei-viehättävältä vaikuttanut nainen onkin onnistunut hurmaamaan luonteensa avulla? Tai että joku yhdentekevältä vaikuttanut tyyppi on muuttunut omissa silmissä viehättäväksi kun on oppinut tuntemaan paremmin? Tällaistahan tapahtuu enemmän varmaan niin, että on tunnettu pitemmän aikaa vaikka ihan kavereina tai esim. harrastuksen tai työn kautta on opittu tuntemaan pikkuhiljaa.
Tapahtuuko tällaista miehille koskaan..? Vai onko se ulkonäkö aina kaikki kaikessa.
Muutkin saa taas vastata.Miehet ovat visuaalisia.
Tosin, tämä ei tarkoita edes uimapukumallia, vaikka sekin toki käy.
Mutta sellainen perus, ulkonäköihannetta ja tyyppiä vastaava nainen on se juttu.
Kauneus on lisäksi katoavaista, kaunis nainen voi viedä pois suhdekiinnostavuuttaan, jos hänen luonteensa on törkyinen.
Tiedän kyllä tapauksen, kun suosittu mies jätti hyvännäköisen tyttöystävänsä ja vaihtoi sen vähemmän hyvännäköiseen, koska piti enemmän tämän luonteesta. - ATMaisteri
neiti ruiskukka kirjoitti:
En oo kyllä tajunnut, että ulkonäöllä on noin suuri merkitys. Tai siis totta kai oon tiennyt, että se vaikuttaa ja paljon. Ja oon itsekin siihen panostanut sen mitä jaksan ja haluan (itseni vuoksi tietenkin.. :)).. Mutta kyllä miehet taitaa olla kaiken kaikkiaan aika paljon ulkonäkökeskeisempiä kuin naiset. Ainakin näiden vastausten perusteella kuulostaa, että sille laitetaan tosi suuri painoarvo.. tai sitä pidetään jopa ainoana kriteerinä naista valitessa.
Onko käynyt sitten koskaan niin, että alunperin ei-viehättävältä vaikuttanut nainen onkin onnistunut hurmaamaan luonteensa avulla? Tai että joku yhdentekevältä vaikuttanut tyyppi on muuttunut omissa silmissä viehättäväksi kun on oppinut tuntemaan paremmin? Tällaistahan tapahtuu enemmän varmaan niin, että on tunnettu pitemmän aikaa vaikka ihan kavereina tai esim. harrastuksen tai työn kautta on opittu tuntemaan pikkuhiljaa.
Tapahtuuko tällaista miehille koskaan..? Vai onko se ulkonäkö aina kaikki kaikessa.
Muutkin saa taas vastata."Mutta kyllä miehet taitaa olla kaiken kaikkiaan aika paljon ulkonäkökeskeisempiä kuin naiset."
Lyhyesti: kyllä. Ja jos luulet että tämä ero on suuri, luultavasti se on vielä suurempi kuin luulet.
Vähän aikaa sitten palstalla oli ketju jossa keskusteltiin romanttisuuden, luotettavuuden, ym asioiden merkityksestä. Lopputulos oli että naiset pitävät näitä asioita itsestäänselvyyksinä, niiden muiden asioiden ollessa ratkaisevia.
Eli nainen olettaa että miehen tulee romanttinen ja luotettava, ja sitten valkataan mies jolla on eniten niitä muita ominaisuuksia. Statusta, pituutta, komeutta, rahaa, jne.
Miehillä homma menee niin että tietysti naisen pitää olla mukava ja luotettava. Sitten valkataan nainen joka on mahdollisimman kaunis, tai jos mies on yli 25v, mahdollisimman lähellä tätä ikää.
Tämä on ihan evoluutioon ja biologiaan perustuva malli. Miehet JA naiset on ohjelmoitu tuottamaan jälkeläisiä. Koska mies ei joudu kantamaan lasta, tärkeintä on naisen hedelmällisyys...joka yleensä selviää ulkonäöstä ja siitä herättääkö naisen hormonit seksuaaliset halut. Koska nainen joutuu kantamaan lapsen, miehellä tulee olla lukuisia ominaisuuksia jotka auttavat perheen elättämisessä ja suojelemisessa.
"Onko käynyt sitten koskaan niin, että alunperin ei-viehättävältä vaikuttanut nainen onkin onnistunut hurmaamaan luonteensa avulla?"
Ei. Tuo on harvinaista. Toki jos olet ns. borderline eli viehättävä muttet mikään jumalatar, täysin mahdollista. Joskin usein taustalla on se että nainen jonka mies näki uudella tavalla olikin laihduttanut tai alkanut pukeutua/meikata tavalla joka tuo pepun, tissit ja kasvonpiirteet paremmin esiin. - neiti ruiskukka
ATMaisteri kirjoitti:
"Mutta kyllä miehet taitaa olla kaiken kaikkiaan aika paljon ulkonäkökeskeisempiä kuin naiset."
Lyhyesti: kyllä. Ja jos luulet että tämä ero on suuri, luultavasti se on vielä suurempi kuin luulet.
Vähän aikaa sitten palstalla oli ketju jossa keskusteltiin romanttisuuden, luotettavuuden, ym asioiden merkityksestä. Lopputulos oli että naiset pitävät näitä asioita itsestäänselvyyksinä, niiden muiden asioiden ollessa ratkaisevia.
Eli nainen olettaa että miehen tulee romanttinen ja luotettava, ja sitten valkataan mies jolla on eniten niitä muita ominaisuuksia. Statusta, pituutta, komeutta, rahaa, jne.
Miehillä homma menee niin että tietysti naisen pitää olla mukava ja luotettava. Sitten valkataan nainen joka on mahdollisimman kaunis, tai jos mies on yli 25v, mahdollisimman lähellä tätä ikää.
Tämä on ihan evoluutioon ja biologiaan perustuva malli. Miehet JA naiset on ohjelmoitu tuottamaan jälkeläisiä. Koska mies ei joudu kantamaan lasta, tärkeintä on naisen hedelmällisyys...joka yleensä selviää ulkonäöstä ja siitä herättääkö naisen hormonit seksuaaliset halut. Koska nainen joutuu kantamaan lapsen, miehellä tulee olla lukuisia ominaisuuksia jotka auttavat perheen elättämisessä ja suojelemisessa.
"Onko käynyt sitten koskaan niin, että alunperin ei-viehättävältä vaikuttanut nainen onkin onnistunut hurmaamaan luonteensa avulla?"
Ei. Tuo on harvinaista. Toki jos olet ns. borderline eli viehättävä muttet mikään jumalatar, täysin mahdollista. Joskin usein taustalla on se että nainen jonka mies näki uudella tavalla olikin laihduttanut tai alkanut pukeutua/meikata tavalla joka tuo pepun, tissit ja kasvonpiirteet paremmin esiin.Nyt tulee niin brutaalin rehellistä tekstiä, ettei tuota pysty enää lukemaan. Vaikka ei se kyllä ihan noinkaan mee tai voi mennä, mutta se ei välttämättä oo tiedostettua toimintaa.. Mutta tuskinpa joku 50 v. mies ensisijassa 25 v naista suhteeseen siis ihan kunnon parisuhteeseen etsii..
Mutta hempeilkää te vaikka hetki tuon tahdissa jos on tarvetta päästä siihen romanttiseen tunnelmaan (jota naiset pitävät siis ilmeisesti oletusarvona miehissä).
Minä lähden nukkumaan.
https://www.youtube.com/watch?v=NhDyFaM04Bk neiti ruiskukka kirjoitti:
En oo kyllä tajunnut, että ulkonäöllä on noin suuri merkitys. Tai siis totta kai oon tiennyt, että se vaikuttaa ja paljon. Ja oon itsekin siihen panostanut sen mitä jaksan ja haluan (itseni vuoksi tietenkin.. :)).. Mutta kyllä miehet taitaa olla kaiken kaikkiaan aika paljon ulkonäkökeskeisempiä kuin naiset. Ainakin näiden vastausten perusteella kuulostaa, että sille laitetaan tosi suuri painoarvo.. tai sitä pidetään jopa ainoana kriteerinä naista valitessa.
Onko käynyt sitten koskaan niin, että alunperin ei-viehättävältä vaikuttanut nainen onkin onnistunut hurmaamaan luonteensa avulla? Tai että joku yhdentekevältä vaikuttanut tyyppi on muuttunut omissa silmissä viehättäväksi kun on oppinut tuntemaan paremmin? Tällaistahan tapahtuu enemmän varmaan niin, että on tunnettu pitemmän aikaa vaikka ihan kavereina tai esim. harrastuksen tai työn kautta on opittu tuntemaan pikkuhiljaa.
Tapahtuuko tällaista miehille koskaan..? Vai onko se ulkonäkö aina kaikki kaikessa.
Muutkin saa taas vastata."Onko käynyt sitten koskaan niin, [...] että joku yhdentekevältä vaikuttanut tyyppi on muuttunut omissa silmissä viehättäväksi kun on oppinut tuntemaan paremmin? "
Jos tuota "yhdentekevä" määritelmää käytetään kuvaamaan sellaista tilennetta että naisella on joitain ulkonäkö ominaisuuksia joista pidän ja toisia joista pidän ja kokonaisuutena on jotakuinkin "Ei mikään mieleen painuva", niin sitten tällaisia tapauksia miun kohdallani on ollut pari kappaletta.
Näissä tapauksissa ajan kanssa ystävystyttäessä naisen luonne ja arvomaailma ovat muuttaneet mielikuvaa kyseisten naisten kauneudesta/viehättävyydestä positiivisempaan suuntaan. Ne ulkonäölliset seikat jotka kaihersivat miun mieltä eivät enään olleetkaan niin pahoja. Tai muuttuivat jopa hyviksi puoliksi. (pienehköt rinnat, pieni pyöreys kasvoilla ja kropassa)
Erään naisen kanssa ystävystyttyäni näkemukseni muuttui aika nopeastikin. Sen kummempia menemättä yksityiskohtiin, nainen oli käytännönläheisistä syistä luonani yötä ja nukuimme samassa sängyssä, muuten toisen olisi joutunut nukkumaan lattialla. Saatuani unenpäästä kiinni näin suhteellisen villin unen jossa tämä nainen vikitteli minua vaikka seurusteli. Eipä siinä mittään, päivällä tämä nainen sitten kyseli että "Niin mitä sie tarkotit sillä 'Ei. en mie voi.' ja huomasitko muuten että siulla tais seisoa koko yön?" Siinä sitte helahti meikä aika punaseks ja sopers jottain vastaukseksi. :D
Tyon jälkeen mielikuvani kyseisen naisen ulkonäöstä ja viehättävyydestä nousi huomattavasti.
Toinen tapaus on reilun vuoden aikana tapahtunut tutustumien ja ystäystyminen, josta vajaan vuoden näin naista päivittäin. Tämän naisen kanssa käydyt ns. sydämestä-sydämeen keskustelut ja naisen persoona, käyttäytyminen muuttivat näkemystäni naisesta viehättävämpään suuntaan. Jopa niinkin paljon että päädyin ihastumaan kyseiseen naiseen. Valitettavast kyseessä oli ystäväni tyttöystävä.- ATMaisteri
neiti ruiskukka kirjoitti:
Nyt tulee niin brutaalin rehellistä tekstiä, ettei tuota pysty enää lukemaan. Vaikka ei se kyllä ihan noinkaan mee tai voi mennä, mutta se ei välttämättä oo tiedostettua toimintaa.. Mutta tuskinpa joku 50 v. mies ensisijassa 25 v naista suhteeseen siis ihan kunnon parisuhteeseen etsii..
Mutta hempeilkää te vaikka hetki tuon tahdissa jos on tarvetta päästä siihen romanttiseen tunnelmaan (jota naiset pitävät siis ilmeisesti oletusarvona miehissä).
Minä lähden nukkumaan.
https://www.youtube.com/watch?v=NhDyFaM04Bk"Nyt tulee niin brutaalin rehellistä tekstiä, ettei tuota pysty enää lukemaan."
Olen pahoillani, mutta p/s-markkinat on brutaalit. Sopivuus eli luonne katsotaan vasta kun tasot on kohdillaan. Jos kuvittelet että voit luonteella kompensoida puutteet ulkonäössä, kannattaa alkaa harkitsemaan koiraa ja kissaa seuralaiseksi. Ihan sama ätmille joka haaveilee että luonne tai sopivuus auttaisi saamaan kaunottaren.
"Mutta tuskinpa joku 50 v. mies ensisijassa 25 v naista suhteeseen siis ihan kunnon parisuhteeseen etsii.."
Katsohan neiti ruiskukka niitä 50v miehiä joilla on mahdollisuuksia suhteeseen 25-vuotiaiden kanssa. Hollywood-näyttelijät, rock-tähdet, miljardöörit, jne. Kun nämä miehet pariutuvat 50-vuotiaina, tai 60-vuotiaina tai 70-vuotiaina, niin vaimot tuppaavat olemaan kuvankauniita ja 25-vuotiaita. Se kenen kanssa 50v hitsari Pertti tai 50v tilintarkastaja Jorma pariutuu ei kerro mitään, koska näillä miehillä ei oel mahdollisuuksia kauniiseen 25-vuotiaaseen naiseen. Jos olisi, he valitsisivat nuoren missin tai mallin siinä missä julkkiksetkin.
Voin linkata Åbo Akademin tutkimuksen jossa haastateltiin 12 000 miestä, jos kaipaat lisää brutaalia rehellisyyttä. Toivekumppanin ikä oli kaikissa ikäluokissa keskimäärin 25v.
Nyt toiveeni on löytää mukava ja luotettava kumppani, joka olisi myös kaunis. Toisin sanottuna, julmetun kaunis 22-25v kumppani joka tietysti on tämän lisäksi huolimatta pinnallisesta kuorestaan mukava ja luotettava. Tämä ei tule muuttumaan kun olen 40 tai 50.
Kyllä se on hyvin pitkälti nähtävissä naisesta jo päältäpäinkin kuka on omaa tyyppiä.
Ruumiinrakenne ja ulkonäkö. Sitä on vaikea selittää, sen nimittäin vain tunnistaa niinku naps vain kun näkee. Ei tarvitse montaakaan minuuttia kuunnella sellaisen ihmisen puhetta, niin tietää onko se ns. vaimomatskua. Jännä homma sinällään. Esim. Nettitreffeissä seläsin 1400naista läpi ja vain pari oli sellaista jolle jätin viestin.. Näin se menee tämä homma.- ATM-aisurille jämät
Mies ihastuu lähinnä naisen kauneuteen ja nuoruuteen ja miettii sitten päänsä puhki onko tunne tarpeeksi voimakas jättääkseen alleen sen tosiseikan, että pitäisi nuolla tämän likaisen otuksen koloista hänen ex-nussijoiden mällin jämiä.
- Missy 2?
Jää vain miettimään, se on kaikille parasta. Miehet joilla on mieli kuin likaviemäri pysykää vain ihan helvetin kaukana kaikista naisista.
- ei näin
Täällä kirjoitellaan KIINNOSTUMISESTA. IHASTUMINEN on vähän hemmetin eri asia.
:)
Syytä ensimmäistä postausta ja sen otsikointia. Kysymyshän kuului osittain:
"Eli selittäkääpä miehet miten se kiinnostus tai ihastuminen teillä johonkin naiseen tapahtuu?"
Mutta kyllä kiinnostus != ihastumien- 12+19
pete_pjn kirjoitti:
:)
Syytä ensimmäistä postausta ja sen otsikointia. Kysymyshän kuului osittain:
"Eli selittäkääpä miehet miten se kiinnostus tai ihastuminen teillä johonkin naiseen tapahtuu?"
Mutta kyllä kiinnostus != ihastumienNo ei muuten ole. Et ole ehkä sitten koskaan kunnolla ihastunut?
Voin kertoa että ero on tuntuva. 12+19 kirjoitti:
No ei muuten ole. Et ole ehkä sitten koskaan kunnolla ihastunut?
Voin kertoa että ero on tuntuva.!= taroittaa "ei ole yhtäkuin/sama"
Eli sama sekokielellä:
"Mutta kyllä kiinnostus ei ole yhtäkuin ihastumien"
Tai:
1 1 != 3- Anonyymi
pete_pjn kirjoitti:
:)
Syytä ensimmäistä postausta ja sen otsikointia. Kysymyshän kuului osittain:
"Eli selittäkääpä miehet miten se kiinnostus tai ihastuminen teillä johonkin naiseen tapahtuu?"
Mutta kyllä kiinnostus != ihastumienKyllä ihastus vie jalat alta ja kiinnostus on lähinnä, et jaa jaa etkä ihan viereen ottais? Kumma aloitus muuten.
- -M-
En minä ainakaan vaadi mitään ihmeellistä kipinöintiä, kun en itsekään sellaista ilmeisesti saa aikaan naisissa. Yritän katsoa vähän pidemmälle. Tietysti jos suhteen on tarkoitus kestää vaikkapa yön yli niin sitten ovat ensimmäisetkin tunnit ratkaisevia mutta minun aikajänteellä niillä ei ole merkitystä.
Kai se taito luota kontakti on tärkein ominaisuus. Empatia, keskustelutaito, keskittymiskykyäkin tarvitaan...niillä on mahdollista saada aikaan tunne että jotain pysyvämpää voisi olla luvassa.
Ihastuminen syntyy yleensä samassa tahdissa toisen kanssa. En halua enää nöyryyttää itseäni yksipuolisilla tunteilla. Se mikä mua ihastuu alussa naisessa ulkonäkö, tämän jälkeen luonne. En vältämättä rakastelisin naisen kanssa jolla olis paskamainen luonne, vaikk olisi kuinka kauniis tahansa.
- mies 86
Enpä oikein tiedä... minulla on elämäni aikana ollut ihastumisia ehkä kaksi, kolme, neljä tai viisi riippuen siitä miten voimakkaan tunteen voi ihastumiseksi määritellä. Voinen pienellä varauksella sanoa, että ainoat kerrat jolloin minua itseäni on seurustelu kiinnostanut ovat niitä kertoja kun oikeasti olen iskenyt silmäni johonkin tiettyyn tyttöön (tai naiseen) ja ajatellut että me sopisimme hyvin yhteen. Kiusallisen pienet asiat saattavat itselläni laukaista ihastuksen tunteen: se että joku tyttö tulee juttelemaan ja mahdollisesti haluaa tutustua paremmin, hymyilevä katse minua kohti vilkuillessa, samat kiinnostuksen kohteet etc. Jopa toistuvat tykkäykset facebookissa omien päivitysten kohdalla saavat minut ajattelemaan että tuo henkilö selvästi pitää minusta...
Melko tragikoomisesti täytyy kuitenkin todeta (ja tämä on muuten fakta, joskin sattumien summa) että kaikki lähestymisyritykset joita minä itse olen tehnyt on torjuttu. Vastaavasti kaikki naisten lähestymisyritykset minua kohti minä itse olen syystä tai toisesta torjunut, useimmiten vain ujouttani. Kaipa sekin viestii omasta passiivisuudestani kumppaninhakua kohtaan. Minulla ei ole hajuakaan siitä kuinka suuren osan elämästäni tulen viettämään poikamiehenä mutta toivon ainakin etten sentään koko loppuelämääni. Vaikka eipä tässä mikään kiire vielä ole. - Reipas Mies
Suurin osa naisista ottaisi silti naamakomean miehen joka johtaa huonoon lopputulokseen kuin tavisnaamaisen miehen jonka kanssa moni asia onnistuu paremmin.
En voi muuttaa naisten preferenssejä ja statukseni ei riitä siihen että naiset muuttaisivat niiitä. En halua elämää jossa bailataan mestoilla ja naidaan illan päälle kunhan on komea/kaunis.
90% kauniista naisista näkyy viihtyvän viihteellä ja etsivän naamakomeita kipinäsupliikki statusmiehiään. Ei se minulta ole pois. En minä sen kauniin naisen kanssa yökerhomestoilla olisikaan. Ja jos mulla olisi kaunis Ukrainalainen vaimo niin baariasiapelimiehet piirittäisivät häntä ostarilla ja muualla. Hitto.
Ehkä minä yhä saan draivini siitä jos käy niin että en saa naamapakkeja. Fire is coming. Se ajaa minua hiomaan supliikkia, tekemään naisten kanssa olemisesta smoothia arkipäiväistä eventtiä jossa olen osallisena. Nautin siitä että naiset yllättyvät suorituskyvystäni vaikka muuta luulivat.
Niin se kysymys. Täytyy olla jotain muutakin lisäksi kuin ulkonäkö joka on makuuni naisessa. Samoja ajatuksia jostain. Ehkä se on aamutee tai pörrösukat. Ehkä sievä otsatukka joka hulmuaa kevät tuulessa. Nainen joka pystyy nauramaan kanssani. Nainen joka pitää piirretyistä. En minä välitä bmi:istä tai kahvakuula ennätyksistä. En minäkään tee sellaista. Muodokas, mieluusti kyllä. - ohnoes
Vahvin ihastukseni koskaan oli lukioluokkakaverini, josta en tiennyt muuta kuin nimen ja jolle en koskaan puhunut. Ulkonäöltään oli kaunis, mutta ei kaunein näkemäni tyttö/nainen, joten johonkin muuhun se ihastuminen perustui. Vuosia myöhemmin tyttö tuli kävelyllä vastaan. Tuskin tunnisti minua, mutta itsellä hyppäsi sydän kurkkuun ja yöllä ei pahemmin nukuttanut.
- Reality check
Aikamoista vähättelyä sanoa ensin että tyttö on kaunis mutta ei kaunein. Sellaista kuin maailman kaunein ei oikeasti ole olemassakaan, kauneinta ei voi valita koska sellaisia on miljoonia ympäri maailmaa. Ja se mikä on kaunein itselle on täysin makuasia. Se mitä minä pidän kauniina ei välttämättä ole sitä toiselle.
Ööp... niin mitenkä meni? 😄
No mulla esimerkiksi on jo lapset ja toimiva elämä. Mä ihastun naisessa joko arvoihin, luonteeseen tms. Tietysti ulkoiset puitteetkin täytyy mätsätä, että ihastun.
Mutta seuraavaksi tulee sitten vastakaiku. Jos toinen sulkeutuu johonkin muurin taa ja kuikkii vaan, mistä pitäis jotain ”tulkita” ja keksiä jotain mä käännän kannoillani itseni. Oon yrittänyt repiä motia kyllä jatkaa sellaista kädet avoinna ”tässä mä nyt olen, en aio hyökätä kimppuun”-asennetta tuoda esiin pitkäänkin, mutta en mä sitä pitkään jaksa, tai että yksin hiuksenhienon oletuksen varjolla lähtisin naputtamaan muureja nurin.
Tässä viimeksi tuli vastaan eräs muksa nainen.... nähtiin ja tavattiin rauhassa. Hän sanoi, että ei anna tutustua kenenkään hänen lapsiinsa, joka ei ole ”varma” tapaus... eipä huvita tuolainen vastuu. 😀- Anonyymi
Mä kyllä ymmärrän tosi hyvin, jos vaihtuvia heiloja ei halua lapsille esitellä. Eikö ole hyvä tutustua toiseen ensin rauhassa ja sitten kun näyttää, että yhdessä on hyvä olla niin sitten tutustua lapsiin ym.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt1794079Mopomiitti onnettomuus
Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä1152626Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:
Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.3242224Pääsit nainen todella
lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t1302185- 531896
- 811495
YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille
"Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https1071361- 301332
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että241170Vieläkö pidät minusta
Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.1051051