Miten lapselle osoitetaan rajat?

Minulla itselläni on jo kehittynyt tapa miten komentaa lasta, koska lapseni on ollut uhmakas jo melkein siitä asti kun syntyi :D jokunen kuukausi sitten muksu saattoi raivota puolikin tuntia kerrallaan mutta sen jälkeen on ollut kokoajan helpompaa. Se varmaan johtuu siitä, etten anna helpolla periksi (kova kovaa vasten). Parasta on sellainen kylmänrauhallinen, mutta jämäkkä tapa lähestyä lasta. Jos lapsi ei heti rauhoitu, jätän hänet siihen paikkaan kiukuttelemaan ja teen omia juttujani, kuitenkin olen siinä lähellä, enkä jätä yksin. Vastapainoksi paljon hellyyttä ja rakkaudenosoituksia.

Lyöminen on ehdoton EI, sitä ei saa tehdä missään tilanteessa. Joillekin lapsille täytyy kokoajan toistaa jotain juttua että menee perille... toistoa toiston perään. Ei mitenkään mukavaa mutta vähän pakkotilanne :/

Meillä nuo lyömiset/ puremiset on karsittu sillä, että hyvin jämäkästi kielletään ja yleensä otan lyödessä kädestä kiinni ja kysyn vakavana "mitä sinä teit?". Ja selitän miksi niin ei tehdä. Jos jatkaa, lähden pois tekemään omia juttujani enkä kiinintä huomiota. Jos tulee perässä ja yrittää lyödä, otan kiinni ja kannan sivummalle, kiellän ja jatkan omia juttujani, sanon ettei äiti halua leikkiä semmoisen kanssa, joka lyö.

Sitten siinä vaiheessa, kun taas tulee se rajojen testaaminen, että mitä jos mää vain nauran kiellolle, silloin on meillä käyty jäähyllä, mutta nämä uhmakkaat ovat olleet sitten jo 3 vuotiaita. Pienempää en jäähylle laittaisi ja tuo meidän 3v:kin äärimmäisen harvoin on käynyt, mutta tietää, että jäähymatolle joutuu, jos äitiä ei uskota tällaisissa asioissa. Ja on kyllä uskonut.