Mies on tuomittu kahdesta eri törkeästä pahoinpitelystä neljäksi vuodeksi vankeuteen, kaksi vuotta kummastakin.
Aiempia rikoksia on tehnyt, joiden rangaistukset on suorittanut yhdyskuntapalveluna.
Istuuko tämä jantteri nyt kokonaan sen neljä vuotta vai päästetäänkö aiemmin pois? Hyvän käytöksen takia kenties? Muista syistä?
Uhrin ominaisuudessa nimittäin olisi hyvä tietää koska kyseinen henkilö vapautuu vankilasta. Mistä voin saada selville koska hän vapautuu?
Aiempia rikoksia on tehnyt, joiden rangaistukset on suorittanut yhdyskuntapalveluna.
Istuuko tämä jantteri nyt kokonaan sen neljä vuotta vai päästetäänkö aiemmin pois? Hyvän käytöksen takia kenties? Muista syistä?
Uhrin ominaisuudessa nimittäin olisi hyvä tietää koska kyseinen henkilö vapautuu vankilasta. Mistä voin saada selville koska hän vapautuu?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yhdyskuntapalvelu on luonnollisesti tällä kertaa poissuljettu tuomion pituuden takia. Seuraava asia mikä vaikuttaa on tekijän menneisyys sekä ikä. Kertomasi perusteella tekijä ei ole ollut aiemmin vankilassa, joten mikäli hän on alle 21-vuotias, hän istuu yhden kolmasosan eli 16 kuukautta. Mikäli tekijä on yli 21-vuotias hän istuu ensikertalaisena puolet, eli 24 kuukautta. Loput tuomiosta hän on ehdonalaisessa vapaudessa.
Ennen ehdonalaiseen vapauteen pääsemistä vanki voi päästä avolaitokseen, mutta tähän vaikuttaa mm. vangin käytös vankeusaikana.
Mitään täysin ehdottoman oikeaa vastausta ei voi antaa, koska vaihtoehtoja on loppujen lopuksi tekijästä riippuen niin suuri määrä ettei niiden kaikkien listaaminen ole mielekästä. Yllä kuitenkin suuntaa antava vastaus.
Sen verran oikaisen, että vanki voi enintään 6 kk ennen ehdonalaiseen vapauteen pääsemistä päästä valvottuun koevapauteen, siis kokonaan pois rangaistuslaitoksesta.
Aloittajan kysymystä myös oikaisen, että ei tuomitulle ole voitu tuomita molemmista teoista mitään erillistä kahden vuoden tuomiota, jotka olisi laskettu yhteen, vaan yhteinen rangaistus molemmista teoista. Eli aika pian hortoilee taas vapaana.
On niistä kahdesta erillisestä teosta kummastakin annettu kahden vuoden tuomiot kustakin, koska teot ovat tapahtuneet eri aikaan, uhri on molemmissa eri ja oikeuden istunnot ovat tapahtuneet puolen vuoden aikana toisistaan. Ensimmäsitä rangaistusta istuttuaan muutaman kuukauden meni siis toiseen oikeudenkäyntiin vankilasta käsin ja tästä toisestakin sai sen kaksi vuotta. Eikös se silloin ole yhteensä neljä vuotta?
Luetaanko vanki ensikertalaiseksi, jos on aiemmin kahteen kertaan suorittanut joitakin rikoksia yhdyskuntapalveluna? Tarkoittaako ensikertalaisuus sitä, että vangin perse ei ole kirjaimellisesti istunut linnassa? Eikö aiempia yhdyskuntapalveluna sovitettuja rikoksia lasketa ensikertalaisuutta ajateltaessa?
Ja vielä, mistä saan tietää koska tämä henkilö vapautuu? Onko joku isntanssi joka ilmoittaisi minulle pyynnöstäni tämän asian sitten kun vapaus on ajankohtainen?
Tuossa kyllä saattaisi tulla kyseeseen tuomioiden yhdistäminen, mikäli molemmat rikokset olisi voitu käydä samassa oikeudenkäynnissä. Joskus tapahtuu niin, että vasta hyvän asianajajan avulla onnistutaan saamaan oikeudenkäynnissä yhdistetty tuomio, vaikka erillisiä haetaankin. Menee kuitenkin liian monimutkaiseksi alkaa spekuloida sillä tässä.
Joka tapauksessa liian vähän tietoa edelleen, että voisi ottaa asiaan kantaa. Et kertonut tekijän ikää tekohetkillä, se on oleellisessa osassa istuttavan tuomion pituutta. Toisekseen tekijä on voinut valittaa hoviin kummasta tahansa tuomiosta, mikä sitten lienee käsittelyn tilanne. Jälkimmäinen tuomio, varsinkin hyvän asianajajan avulla, voi olla mahdollista saada esim. hovissa putoamaan yhdistämisperiaatteen mukaan, mutta kuten sanuttu, täältä käsin on mahdotonta sanoa noilla tiedoin onnistuuko se vai ei. Jos onnistuu, jälkimmäinen tuomio putoaa huomattavasti. Jos ei, jälkimmäisestä tuomiosta tekijä tulee istumaan 2/3 osaa, tai 1/2 iästä riippuen.
Aiemmin suoritettu yhdyskuntapalvelu ei vaikuta vankeustuomion pituuteen, sen suhteen tekijää katsotaan ensikertalaiseksi. Et välttämättä saa mistään tietää, että koska tekijä vapautuu esim. valvottuun koevapauteen, mahdollisesti avolle, tai ehdonalaiseen vapauteen, ellei hän itse kerro.