tyyli ku tyyli

Tää on tätä muotia nykyään haukkua kaikkia ketkä ei ole jotain helvetin massaa. Veljen koulussakin kuulemma haukutaan ja nälvitään sellasia jotka osaa ns. pukeutua sään mukaan, eli käyttää vaikka sateella kumisaappaita tai muuten vaan ulkoiluvaatteita. Ja sitten tietty näitä 'massasta poikkeavia' ihmisiä joilla on se oma tyyli. Mun päähän ei vaan mahdu se ajatus, että mitä hienoa on näyttää samalta kuin toinen? Ite arvostan niin nuorissa, kuin aikuisissakin sitä että he uskaltavat olla omia itsejänsä, välittämättä siitä että jotkut perhanan pissaliisat naureskelevat siitä. Erilaisuus on rikkaus, mutta se ei tunnu painuvan kaikille kaaliin.

Itteä massamuoti kiinnostaa yhtä paljon ku kaks kiloo vetistä paskaa. Itellä ei sinänsä ole mitään selkeää tyyliä, vaan pukeudun sään mukaan ja vaatteet ovat nimenomaan kestäviä, käytännöllisiä ja laadukkaita. Mua sanotaan eräjormaksi ja otan sen kohteliaisuutena. Kyllähän mulle joskus koulussa vittuiltiinki ihan kiitettävästi, mut päätin etten anna toisten päättää miten Minä pukeudun, päätän siitä ihan ite ;)
Kyllä sitä välillä alkaa sääliäkin tuntemaan kun kahtoo just esimerkiksi näitä yläasteikäsiä tyttöporukoita, kaikki on kuin toistensa klooneja, samanlaiset tiukat vaatteet säällä ku säällä ja se kilo pakkelia kuonossa. Kyllähän niitä aina on ketkä oikeasti haluais olla erilaisia, muttaku ryhmäpaine sanelee sen miten pitäis pukeutua. Tyttöystävääki lienee vaikee löytää ku ei tällaset kopiot jaksa kiinnostaa. Yks asia mitä ihmisessä arvostan kaikista eniten on se, että hän uskaltaa olla juuri se oma ittensä, olkaa ihmiset omia ittejänne ja pukeutukaa sen oman maun ja tyylin mukaan! :)

^ tulipas taas asiaa