Meillä oli aikoinaan mahtava kahviporukka
työpaikalla - siellä juttu lensi.
Tässä yksi-
Naisihminen kertoi kuinka isäntä oli
edellisenä yönä tullut työpaikan
järjestämältä laivamatkalta kotiin umpikännissä
ja oksentanut tekarinsa vessanpytystä alas ja
itkuhan siinä kaiken muun lisäksi oli tullut.
Tämä kyseinen naishenkilö oli lohduttanut
miestä ja sanonut "voi, voi, ei sulla ole
mitään hätää, onhan niitä mennyt
valtamerilaivojakin, olisi omasikin voinut upota".
Että silleen, osataan me naiset olla myös
huomaavaisia - ei aina rätkytetä.
työpaikalla - siellä juttu lensi.
Tässä yksi-
Naisihminen kertoi kuinka isäntä oli
edellisenä yönä tullut työpaikan
järjestämältä laivamatkalta kotiin umpikännissä
ja oksentanut tekarinsa vessanpytystä alas ja
itkuhan siinä kaiken muun lisäksi oli tullut.
Tämä kyseinen naishenkilö oli lohduttanut
miestä ja sanonut "voi, voi, ei sulla ole
mitään hätää, onhan niitä mennyt
valtamerilaivojakin, olisi omasikin voinut upota".
Että silleen, osataan me naiset olla myös
huomaavaisia - ei aina rätkytetä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
heiiii!!!
Kävin taas kerran täällä lukasemassa ja havaitsin jonkinasteista masennusta..
Ensinnäkin onko runokirjassa enää yhtään tyhjää sivua vai onko se vielä aloittamatta?
Toiseksi me länsirannikon eläjät vedetään yhtäköyttä senverran, ettei jäädä kiinne siihen entiseen.Ihmisen onni lähtee jokaisesta itsestä sisältä. Joku toinen voi vain auttaa siinä etsinnässä. Nannillakin se on siellä sisällä ja se hirveästi yrittää tulla ulos vaikuttamaan. Runoista huomaa sen hyvin.
Tsemppiä Nanni!!
Vaikka olen aidon heteronaisen tavoin rakastunut
Kaitsuun niin Nanni on naisena kaveri tyyppiä.
Tahtoisin, ettei kukaan loukkaisi Nannia asiattomilla kommenteillaan, tai suoraan sanoen ilkeyksillään, sillä ainakin itse lukiessani Nannin kirjoituksia,näen niissä aitoutta ja lämpöä.
Vastaisitko Nanni minulle jotain!
sinäkin olet palannut.
Ihmettelin jo, minne olet kadonnut.
Olin tosin itse kadoksissa muutaman päivän
kun sairastelin kuumetaudin.
Runokirja on vielä aloittamatta kun depis
iski välillä mutta te ihanat ihmiset olette
taas saaneet mielialani nousemaan, kiitos
teille siitä. Eiköhän riimit taas kohta
ala kulkemaan.
Joskus ottaa lujille päästää menneisyydestä
irti. Onko sitä silloin "menneisyyden vanki"?
olen todella aidosti ilahtunut ja
lämmittää mieltä kun "tuntemattomat tutut"
haluavat kohentaa mielialaani.
Tällaiseksi nämä palstat ovat varmaan
alunperin tarkoitettu, että lähestytään
rakentavassa hengessä.
Olet oikeassa, pyrin osallistumaan juttuihin
tavalla joka ei loukkaisi ketään.
Sellaisella mielellä lähdin syyskuussa tälle
palstalle.
Vaikka ihailija Kaitsun oletkin
kuten teistä varmaan monetkin
täällä ystävälle usealle on aina tilaa
ei sitä kateus minun ainakaan pilaa
osallistua tähän keskusteluun?
Hyvä kun olet toipunut kuumetaudistasi ja mitäs sitten enää sanomaankaan, että ikävää kun oli kipeä.Ollut ja mennyt, eikö?
Vaikka kyllä olemme menneisyytemme vankeja, jokainen tavallaan.
Ikävätkin asiat ovat kuin laivan lastiruuma, missä kuljetamme piilotajuisesti elämämme kivut ja kolhut.
mistä sinä tupsahdit siihen?
On mukava kun alkaa olemaan ystävät taas
kasassa.
Joo en minä yleensä kauan tauteja jaksa potea,
vielä pikkusen on kipeä olo mutta kyllä se siitä.
Olen lukenut jostain "menneisyydenmaahan ei myydä
lippuja" ja hyvä olisi niin mutta kun se aina
putkahtaa jostain esiin.
Olisi helppoa jos sen saisi riisua kuin vanhan
kuluneen päällystakin ja pistää tarpeettomien
joukkoon.
Tässä vielä eräs ajatus:
"Hyvät ystävät ovat kuin lyhdyt tiellä-
eivät lyhennä matkaa,
mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea".
Minä putkahdan aina esiin silloin ku näen palstalla jonkun, joka ei jo kättelyssä vedä turpiin.
Täällä palstalla, mihin ikäni puolesta kuuluisin, olen aika ryvetynyt nikki.
Sinäkin varmaan olet ollut joku muu kuin Nanni, mutta ei sen väliä, sillä nikin takaa löytyy se myönteinen ,sama "Nanni", kuin muissakin(mahdollisissa)nikeissäsi.
Jatketaan!
Muuten asiasta taaskin kolmanteen:Paatunut ja kovahan sellainen ihminen on joka voi heittää "mokansa" tuosta vaan, käsittelemättä niitä itse tykönään.
Niin, kyllä minä täällä ehdin välillä käydä. En ole mikään rahanperässä juoksija vaan olen hiukan liian harvoin sanonut EI ja se toisinaan kostautuu.Täytän kyllä lupaamani asiat ja sen takia en ehdi aina osallistumaan Teidän muiden keskusteluun. Kun aistin, että oikeesti tarvitaan tulen varmasti tukemaan. Sain sellaiset runot lahjaksi Sinulta, että kannan niitä mukanani joka päivä. Helposti ihminen jää kiinni siihen menneisyyteen vaikka se ei auta yhtään. Ne tapahtumat on jo eletty ja koettu, mutta mitä on edessäpäin ne on vielä elämätontä, kokematonta elämänrikasta elämää. Olen itse käynyt oman lapsuuteni, nuoruuteni ja aikuisuuteni läpi uudestaan ja se poisti monta traumaa sekä opetti paljon. Paras oivallus tuli juuri tuo, ettei toinen voi tehdä toista onnelliseksi. Se onni on meillä jokaisella sisällä ties minkälaisilla kahleilla ja lukoilla kahlittuna.
olen kova kelaamaan tapahtumia uudestaan
vaikka ei sillä mitään voita.
Ei toinen voi myöskään elää toisen puolesta,
sekin on fakta, mutta edes yksi myötäeläjä
täytyy olla, muuten ei jaksa. Valoton tie
on myös iloton, eikö niin?
Yön Valvoja ehdinkin kaivata jo sinua
monessä yössä mietin muistatko enää minua
riimit paljon mukavammin luistaa
kun on ystävä joka minua muistaa
Miksi valvot niin paljon sä öitä
eikö päivällä olis kivempi tehdä töitä
työsi tuo meidät aina yhteen tuo
ajatuksissani silloin pääsen sinun luo
Jossain rannikolla valvot sinäkin
katselen rannalla aaltoja minäkin
kumpa olisi lähempäni ystävä oma
yhdessä meillä varmaan olisi soma
Valoa toisit sä pimeälle tielleni
turvaisit kaikki ilta-askeleeni
lämpöä antaisit tarvitsevalle
iloa riittäsi kaipaavalle
kaunista textiä. En minä aina valvo, torstaina suraavan kerran. Nyt vaan säätiedot kertoo yöstäni tulevan aika vaikean. Toivon mukaan voimme silloin taas kohdata. Muina päivinä olen aika paljon likkeellä, mutta jos ystävä tarvitsee niin enköhän minäkin kerkeä. Mun kannettava kone on vaan niin hidas, ettei montakertaa päivässä viitsi raplata auki.
Tänään aistin, että oli tarvetta.
Leutoja merituulia Sinulle!
Ryvettyny nikki. Kaikkea sitä kuulee. Ole ylpeä itsestäsi ja nikistäsi. Sano mitä haluat, ei kaikkia tarvi aina miellyttää. Mielipiteemme ovat omamme, vaikka ne joskus vähän lennokkaasti tuodaan julki. Fiksut kunnioittavat toisten mielipiteitä eivätkä pyri heti niitä ampumaan alas. Huumori silti sijansa saakoon. Mä voin taistella sun kanssa täällä sanallisesti, mutta ihmisarvoon ja henkilöön katson olla kajoomatta.
olen hetkessä valmis unohtamaan kaikki entiset
"aviolliset kärhämämme."
Kiitos Eemei!
Kiitos Eemeli!
Kirjoitan ja puhun savoakin paremmin kuin tätä virallista toista kotimaistamme.
Tuli mieleen runo jonka joskus sain ja halusin kirjoittaa sen nyt sinulle !
Unelmat ja toiveet voivat olla
vaikeasti toteutettavia.
Saavuttaaksesi ne sinun on
jaksettava yrittää.
Älä luovuta.
Ennen kaikkea,
älä koskaan lakkaa
uskomasta itseesi.
Muista,
että sinäkin olet
jotain erikoista
ja voit menestyä elämässä.
Ei ole tärkeää,
mihin pyrit
kunhan päämäärän saavuttaminen
tekee sinut onnelliseksi.
iltavire, olet ihana ihminen.
Oli mukava lukea tuo heti aamutuimaan, tulee
niin hyvä mieli koko päiväksi, ja minäkö
meinasin jättää koko palstat muutama päivä
sitten.
Tämä on parasta terapiaa sielulle kun tietää
että "siellä jossain" on välittäviä ihmisiä.
Kyllä se näin on, itseen täytyy uskoa
muuten ei onnistu mikään. Tulee vain
välillä luovuttamisen tunne kun tuo tie on
ollut niin karikkoinen. Toivon aina että
seuraavan mutkan takaa alkaa se pitkä suora.
Onko sinun elämässäsi kaikki hyvin, toivottavasti?
Sinulle :
"Ja henkenne tietää, että eilinen päivä
on ainoastaan tämän päivän muisto
ja että huomen on tämän päivän unelma".
Kahlil Gibran
Runojasi on ollut niin ihana lukea, ne on ollet niin kauniita ja koskettavia.
Itse olen hieman huono kirjoittamaan ja arka vastailemaankin. Elämä kulkee päivä kerrallan ja kelläpä ei olisi välillä hieman hankalaakin, mutta eipä siinä muu auta kuin yrittää vaan.
Kiitos sinulle niistä runoistasi ja toivon voivani lukea niitä edelleenkin.
-Ei kadoteta unelmia !
Jaetaan ne.
Tuetaan toisiamme ja
yritetään yltää niihin !
Pettymyksien tullessakin
unelmat eivät lopu,
eikä ystävyys.
(myös kopioitu juttu)