Yksin vaeltelen metsässä,
hiljalleen metsä pimenee,
ennenkuin huomaan on varjot lankeneet ylleni
ja puista muuttu eläviä hirniöitä,
jotka yrittävät jälleen riistää elämäni,
väsähdän heikkona nurmelle, metsän aukiolle
nukahdan itkien yksinäisyyttäni,
herään kevyeen kosketukseen,
avaan silmäni ja näen sinun pronssisten hiusten säteilevän edessäni...
sanot:"Ei hätää, ei sun tarvi olla yksin...tästä lähtien mä tulen olemaan aina sun tukenas"..
hiljalleen metsä pimenee,
ennenkuin huomaan on varjot lankeneet ylleni
ja puista muuttu eläviä hirniöitä,
jotka yrittävät jälleen riistää elämäni,
väsähdän heikkona nurmelle, metsän aukiolle
nukahdan itkien yksinäisyyttäni,
herään kevyeen kosketukseen,
avaan silmäni ja näen sinun pronssisten hiusten säteilevän edessäni...
sanot:"Ei hätää, ei sun tarvi olla yksin...tästä lähtien mä tulen olemaan aina sun tukenas"..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.