Seppo Niemelän johtaman Televisiotoiminta ja Yleisradio Suomessa 2010 –työryhmän loppuraportissa on myönteistä ilmaistu periaatekanta julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnan kehittämiseen myös uudessa, digitalisoituvassa toimintaympäristössä.
Ylen rahoitus saattaa kuitenkin jo keskipitkällä aikavälillä ajautua olennaisiin vaikeuksiin. Nyt syödään Ylen teknisen jakelukanavan myynnistä saatua miljardipottia yli 100 miljoonan euron vuosivauhtia. Entä sitten kun tämä raha loppuu?
Työryhmä esittää myös kaupallisten tv-kanavien toimilupamaksun poistamista. Siihen ei ole mitään syytä mennä, päinvastoin, maksun voisi palauttaa aikaisemmalle, nykyistä korkeammalle tasolle. Mainoskanavien pitäisi maksaa saamastaan monopolitulosta osa Ylen hyväksi. Digitalisointi ei ole mikään peruste luopua toimilupamaksusta.
Monissa Euroopan maissa julkisen palvelun yhtiön rahoituksesta osa hoidetaan mainosajan myynnillä. Tähänkö ollaan suuntautumassa, vaikka sitä ei mietinnössä suoraan esitetäkään? Mainosrahoituksen mukaantulo Ylen toimintaa sisältäisi riskin siitä, että mainostajien valinnat alkaisivat ohjata Ylen ohjelmatoimintaa.
Joitakin Yleisradio julkisen palvelun erityisistä tehtävistä voitaisiin rahoittaa valtion budjettirahoituksella. Näin tv-maksua voitaisiin hieman alentaa. Toisaalta on kuitenkin paikallaan, että pääosa Ylen tuloista katetaan jatkossakin tv-maksulla. Tämä lisää julkisen palvelun Ylen itsenäisyyttä suhteessa kulloinkin vallassa olevaan hallitukseen.
Positiivisinta antia työryhmältä on esitys julkisen palvelun tehtäviksi. Ehdotuksen mukaan ohjelmatoiminnan tulee erityisesti ”tukea kansanvaltaa ja kansalaisten osallistumista tarjoamalla tätä varten monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä mahdollisuuden vuorovaikutukseen”.
Samoin tulee ”tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä”, ottaa huomion ”sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen” sekä ”painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja”. Tärkeää on myös ”tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille”.
Mietinnössä on myös omaksuttu ajatus, että suhteessa mediaan katselijat ja kuuntelijat eivät ole vain kuluttajia vaan ensisijaisesti kansalaisia. Tämän vuoksi radiolta ja televisiolta edellytetään vuorovaikutteisuutta kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Näitä ajatuksia voi vain puolustaa. Jo nyt ja erityisesti myös kun eduskunta hyväksyy ne lain sisällöksi, Yleisradion eri kanavien eri toimituksilla on kosolti haastetta toteuttaa näiden tehtävien henki ja sisältö. Haluamme omalta osaltamme olla tukemassa näiden tavoitteiden toteuttamista käytännössä.
Esa Ylikoski
Kansan radioliiton puheenjohtaja
Ylen rahoitus saattaa kuitenkin jo keskipitkällä aikavälillä ajautua olennaisiin vaikeuksiin. Nyt syödään Ylen teknisen jakelukanavan myynnistä saatua miljardipottia yli 100 miljoonan euron vuosivauhtia. Entä sitten kun tämä raha loppuu?
Työryhmä esittää myös kaupallisten tv-kanavien toimilupamaksun poistamista. Siihen ei ole mitään syytä mennä, päinvastoin, maksun voisi palauttaa aikaisemmalle, nykyistä korkeammalle tasolle. Mainoskanavien pitäisi maksaa saamastaan monopolitulosta osa Ylen hyväksi. Digitalisointi ei ole mikään peruste luopua toimilupamaksusta.
Monissa Euroopan maissa julkisen palvelun yhtiön rahoituksesta osa hoidetaan mainosajan myynnillä. Tähänkö ollaan suuntautumassa, vaikka sitä ei mietinnössä suoraan esitetäkään? Mainosrahoituksen mukaantulo Ylen toimintaa sisältäisi riskin siitä, että mainostajien valinnat alkaisivat ohjata Ylen ohjelmatoimintaa.
Joitakin Yleisradio julkisen palvelun erityisistä tehtävistä voitaisiin rahoittaa valtion budjettirahoituksella. Näin tv-maksua voitaisiin hieman alentaa. Toisaalta on kuitenkin paikallaan, että pääosa Ylen tuloista katetaan jatkossakin tv-maksulla. Tämä lisää julkisen palvelun Ylen itsenäisyyttä suhteessa kulloinkin vallassa olevaan hallitukseen.
Positiivisinta antia työryhmältä on esitys julkisen palvelun tehtäviksi. Ehdotuksen mukaan ohjelmatoiminnan tulee erityisesti ”tukea kansanvaltaa ja kansalaisten osallistumista tarjoamalla tätä varten monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä mahdollisuuden vuorovaikutukseen”.
Samoin tulee ”tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä”, ottaa huomion ”sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen” sekä ”painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja”. Tärkeää on myös ”tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille”.
Mietinnössä on myös omaksuttu ajatus, että suhteessa mediaan katselijat ja kuuntelijat eivät ole vain kuluttajia vaan ensisijaisesti kansalaisia. Tämän vuoksi radiolta ja televisiolta edellytetään vuorovaikutteisuutta kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Näitä ajatuksia voi vain puolustaa. Jo nyt ja erityisesti myös kun eduskunta hyväksyy ne lain sisällöksi, Yleisradion eri kanavien eri toimituksilla on kosolti haastetta toteuttaa näiden tehtävien henki ja sisältö. Haluamme omalta osaltamme olla tukemassa näiden tavoitteiden toteuttamista käytännössä.
Esa Ylikoski
Kansan radioliiton puheenjohtaja
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.