Rikoksesta epäilty voi jatkossa saada lievennystä rangaistukseen tunnustamalla.
Syyteneuvotteluksi kutsuttu menettely otetaan käyttöön vuoden alusta.
Syyttäjä voi sitoutua vaatimaan tunnustajalle lievempää rangaistusta tai joitakin epäiltyjä rikoksia voidaan jättää tutkimatta ja keskittyä vakavampiin.
Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joissa enimmäisrangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta.
Syyteneuvottelua ei käytetä väkivalta- eikä seksuaalirikoksissa. (niin eihän seksuaalirikoksiin kannata tuhlata tunnustusta, koska tuomio tulee joka tapauksessa 99% varmuudella vaikkei tunnustaisi eikä olisi mitään todisteita tai näyttöä mistään sexrikoksesta.)
Asianajajaliitto näkee kuitenkin syyteneuvottelussa oikeusturvariskejä.
Asianajaja Satu Wartiovaaran mukaan riskit liittyvät esimerkiksi tunnustamiseen eli miten taataan, että tunnustus on aito ja annettu ilman painostusta?
Lisäksi tulisi varmistaa, että epäilty ymmärtää tunnustamisensa seuraukset sekä se, että hänellä ja oikeusavustajalla olisi käytössä kaikki esitutkinnassa kertynyt tieto.
Syyteneuvotteluksi kutsuttu menettely otetaan käyttöön vuoden alusta.
Syyttäjä voi sitoutua vaatimaan tunnustajalle lievempää rangaistusta tai joitakin epäiltyjä rikoksia voidaan jättää tutkimatta ja keskittyä vakavampiin.
Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joissa enimmäisrangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta.
Syyteneuvottelua ei käytetä väkivalta- eikä seksuaalirikoksissa. (niin eihän seksuaalirikoksiin kannata tuhlata tunnustusta, koska tuomio tulee joka tapauksessa 99% varmuudella vaikkei tunnustaisi eikä olisi mitään todisteita tai näyttöä mistään sexrikoksesta.)
Asianajajaliitto näkee kuitenkin syyteneuvottelussa oikeusturvariskejä.
Asianajaja Satu Wartiovaaran mukaan riskit liittyvät esimerkiksi tunnustamiseen eli miten taataan, että tunnustus on aito ja annettu ilman painostusta?
Lisäksi tulisi varmistaa, että epäilty ymmärtää tunnustamisensa seuraukset sekä se, että hänellä ja oikeusavustajalla olisi käytössä kaikki esitutkinnassa kertynyt tieto.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Äijä on varmaan saanut seksirikoksesta tuomion ja on nyt katkerana, mitä todistaa vuosikausia jatkunut vaahtoaminen ja kyseisen rikoksen esiin ottaminen jokaisen asian yhteydessä.
Ehkä se on nainen.
Kun ei tunnusta vaan kiistää loppuun saakka ei saa tuomiota ollenkaan. Sitä paitsi miksi syytön tunnustaisi?
Onkohan sittenkään. Lähes 100 % oikeuteen joutuneista on omasta mielestään syyttömiä ja kiistävät syyllisyytensä. Kuitenkin yli 90 % heistä saa lopulta tuomion, eikä lieventäviä seikkoja silloin ole.
Hyss.. Älä kerro totuutta, koska sit sua syytetään vaikka mikskä pedoks.
Tuomio tulee täysin riippumatta siitä mitä syytetty sanoo, koska Suomessa tuomioistuinten tuomareilla on täysi valta ja vapaus itse päättää mitä tai ketä uskovat.
Sillä onko jutussa mitään muuta näyttöä kuin asianomistajan väite eli siis ns. sana-sanaa vastaan, ei ole merkitystä, koska tuomio tulee pärstäkertoimen perusteella.
Kun joku halutaan tuomita, niin kyllä ne perusteet keksitään.
Siksi joskus se sama peruste mikä toisessa jutussa todistaa ettei rikosta ole tapahtunut, onkin toisessa tilanteessa muka todiste siitä että rikos onkin tapahtunut.