mitä mieltä näistä homelajeista jotka asunnostamme löytyivät; penicillium (6640),mucor (410, 1500)), acremonium (5 900), trichoderma (3690), phialophora (1480), fusarium (1480), aspergillus versicolor (1480), exophiala (740)ja rhodotorula (2440). lisäksi hiivaa ja paljon bakteereja, yli miljoona toisessa näytteessä. steriili rihma 15 490 pahemmassa näytteessä.
Näytteet otettu remontin aikana imuriin puhallettuna. siis paikat ollu auki eikä yhtään siivottu pitkään aikaan.
onko asuttava? mitä oireita nämä aiheuttavat? onko vaarallisia? onko lattiasientä? ilmeisesti ei sädesientä.
kiitos paljon jos autat!
Näytteet otettu remontin aikana imuriin puhallettuna. siis paikat ollu auki eikä yhtään siivottu pitkään aikaan.
onko asuttava? mitä oireita nämä aiheuttavat? onko vaarallisia? onko lattiasientä? ilmeisesti ei sädesientä.
kiitos paljon jos autat!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Löydetyt lajit ovat ns. kosteusvaurioindikaattoreja eli jonkinasteinen ongelma on olemassa. Vakavuusastetta ei voi kuitenkaan arvioida näiden lukujen perusteella. Ilmeisesti kysymyksessä on ilmanäyte. Arvot ovat kohonneita, mutta toisaalta ne on otettu remontin yhteydessä. Purkutöiden aikana ilman itiöpitoisuudet voivat nousta jopa satoja kertoja normaalitilannetta korkeammaksi.
Lattiasientä ei listassa ole (ja vaara sen ilmestymiselle on normaalia pienempi, koska se ei viihdy trichoderman kanssa). Jos bakteereiden joukossa ei ole sädesieniä (esim. streptomykeettejä, mykobakteereita) tai bacillus-lajeja, niin perusteellinen tuuletus ja remontti auttanevat tilanteeseen.
Tilannetta kannattanee avioida vasta remontin jälkeen, sillä jos siinä onnistutaan poistamaan vauriot ja niiden syyt, niin ongelmakin poistuu.
streptomykeettejä? Mitenkä se muuttaa tätä kysyjän tilannetta? Meillä tilanne on sellainen.
Tässä tapauksessa oli kysymys suurista bakteerimääristä. Streptomykeetit ovat bakteereja (sädesieniä eli aktinomykeettejä). Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksessa esim. ilmanäytteiden osalta todetaan, että aktinomykeetti-itiöiden esiintyminen yli 10 kpl/m3 taajamassa sijaitsevan asunnon sisäilmassa talviaikana viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja sisäilman aiheuttamaan terveyshaittaan. Sen sijaan kohonnut bakteeripitoisuus (> 4 500 kpl/m3) ei viittaa terveyshaittaan, jos aktinomykeettejä ei ole todettu, vaan se on osoitus puutteellisesta ilmanvaihdosta.
muita lajeja ei löydy kuin mainitsemani eli tilanne ilmeisesti melko hyvä. Koneellinen ilmanvaihto on nyt laitettu. Silti asunnossa haisee aika paljon (jää vaatteisiinkin) ja lisäksi nenät on jokaisella asukkaalla tukossa. Lisätuuletus ilmanvaihdon lisäksi ei tunnu auttavan ollenkaan hajuun. Missään ei ole näkyvää vauriota tai hometta. Kaikki reiät rakenteisiin tukittu silti vaan homeen haju tulee läpi. Tukkoisuus yöllä ja aamulla, miksi vain silloin vaikka olisi koko päivän asunnossa?
Helpotti vastauksesi. Nyt on kolme asiantuntijaa arvioinut tilannetta ja sanonut ettei kovin paha. Nyt aletaan avaamaan rakenteita jossa todennäköisesti eniten hometta ja mistä haju tulee. Jos ei hajua, onko sellaisessa huoneessa homeetonta?
Jos näytteet ei olisi otettu remontin aikana vaan tuollaiset olisi tulleet muuten, olisiko tilanne paha? Näytteet on ilmanäytteitä ja otettu niin että rakenteet on jo suljettu mutta näytteet otettu pian remontin jälkeen eikä välissä ole siivottu.
Minkälaisesta talosta on kyse? Helpompi miettiä missä vika.
Ilmanäytteet ovat epäluotettavia eikä ainakaan yhden mittauksen perusteella voi tehdä paljoa johtopäätöksiä. 6 kpl eri aikoina tehtyä mittausta riittää, jos niiden tulokset ovat kutakuinkin yhteneviä. Muussa tapauksessa on laskettu tarvitsevan 11 näytettä, jotta tulos olisi käyttökelpoinen. Silloinkin jää kuitenkin vielä paljon epävarmuustekijöitä. Teidän tapauksessanne tässä mittauksessa selvisi lajien perusteella, että ongelma on olemassa. Hyvin karkeana rajana homekasvuston olemassaolon osoittajana voi pitää n. 500 kpl/m3. Indikaattorilajeja ei saisi olla niinkään paljoa.
Oma hajuaisti on huomattavasti luotettavampi mittari. Kasvustot ovat ilmeisesti rakenteiden sisällä tai alustäytössä eikä niiden haittoja voi poistaa tiivistämällä - ainoastaan vähentää jonkun verran. Toivottavasti myös ilmanvaihtonne on toteutettu siten, että se on mahdollisimman vähän alipaineinen. Alipaine vetää näitä rakenteiden sisällä olevia epäpuhtauksia sisäilmaan.
Liisa olisiko sinulla heittää faktoja pöytään tuosta rakenteiden tiivistämisestä. Itse olen sitä mieltä että tiivistäminen ei ole oikea korjaustoimenpide ja sen onnistumista ei voi helposti todeta. Kuitenkin näitä menetelmiä käytetään ja ehdotellaan. Olisiko jossain faktatietoa asiasta? Siis siitä että se ei ole riittävä toimenpide