Joo siis en oikeen tiiä että kelle kertosin, tai oikeestaan ei oo ketään kelle avautua nii kerrompa sitte tänne... Eli siis mulla on ollu jo viime vuonna anoreksian alkujuttuja ja masennusta samassa.. Nää hommat kesti syksystä talven yli kevääseen ja sitte ne loppu. Kesällä en aatellut anoreksiaa enkä ollut masentunut.. Noh nyt sitte taas syksyllä on masis alkanu ja anoreksia ajatukset pyörii mielessä.. Mun elämässä on ulkopuolelta katottuna kaikki kunnossa; on perhe, koti, ystäviä, harrastukset, opiskelupaikka, koulu menee ihan hyvin... yms. Mut tää vaan sen takia että mä esitän kaikille, näyttelen että kaikki on hyvin.. Mutta kun ei ole! Mun perhe ei oikeestaan välitä musta.. No okei kyllähän ne maksaa laskut ja antaa ruokaa, mut siihen se sitte jääki. Noh sitte kaverit.. Niitä mulla on ehkä 7 joista 2 oikeesti välittää musta, ne on tärkeitä mulle
Avaudun vaa
Yksinäinen keiju
382
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sillalta alas vaan
Ittes suosittelisin et marssit koulupsykalle, terkkarille yms. juttelee. Ja puhut kavereittes kaa. Turha sitä on yksi jäädä miettimää tai kysyä ihmisiltä jotka ei oikeestaan tunne sua koska masentuneisuutee ja tuollaseen on jokasella omat syynsä.
Hei yksinäinen keiju,
Tärkeintä olisi että saisit nyt kerrottua tilanteestasi jollekin aikuiselle tai ystävälle. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä esimerkiksi koulun terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai psykologiin tai vaihtoehtoisesti nuorisotyöntekijään tai muuhun aikuiseen, jolle voisit kertoa tilanteestasi. On erittäin hyvä lähteä ajoissa liikkeelle niin asiat saadaan helpommin ja nopeammin hoidettua niin, että sinulla olisi hyvä olla. Olet varmaankin jo jonkin aikaa pohtinut näitä ajatuksia yksin, kun kerrot näytteleväsi kaiken olevan hyvin. Läheisesi varmasti haluaisivat myös olla tukenasi ja auttaa sinua, jos annat heille siihen mahdollisuuden kertomalla miltä sinusta tuntuu.
t. Mari Helsingin Nettisaappaasta