Itsenäisyyspäivä on niin lähellä, joten tulin kaivaneeksi hallussani olevia edesmenneen isäni arkistoja, hän oli syntynyt v. 1903, joten ehti olla kaikissa
sodissa sillä vuosisadalla.
Minulla on hallussani kolme omistuskirjaa:
1. "...sodan 1939-1940 muistomitalin miekoilla ja soljella: .Tolvajärvi: Päämajassa
v. 1940 Sotamarsalkka Mannerheim. allekirjoitus ja sinetti.
2. Omistuskirja Tolvajärven Risti allekirjoitus Aaro Pajari, Os. P:n komentaja
3. Omistuskirja I luokan Vapaudenmitali, allekirjoitus Suomen Marsalkka Mannerheim, Päämajassa V. 1944
Mikä näistä on arvokkain?
sodissa sillä vuosisadalla.
Minulla on hallussani kolme omistuskirjaa:
1. "...sodan 1939-1940 muistomitalin miekoilla ja soljella: .Tolvajärvi: Päämajassa
v. 1940 Sotamarsalkka Mannerheim. allekirjoitus ja sinetti.
2. Omistuskirja Tolvajärven Risti allekirjoitus Aaro Pajari, Os. P:n komentaja
3. Omistuskirja I luokan Vapaudenmitali, allekirjoitus Suomen Marsalkka Mannerheim, Päämajassa V. 1944
Mikä näistä on arvokkain?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Isäsi.
Yli-voimaisesti.
Muista siis kynttilä.
Voit tietenkin säilyttää helytkin muistonasi.
Minusta tuntuu kyllä pahalta, että haluat muuttaa isäsi rahaksi.
Jos noin on, niin saat hävetä.
H.
En missään nimessä etsi niille rahallista arvoa, merkit ja omistuskirjat jäävät pojalleni ja pojanpojalleni, jotka myös ymmärtävät niiden merkityksen.
Olin lähinnä kiinnostunut siitä, mitä merkeistä pidetään arvostetuimpana. Isäni arvosti jotain näistä merkeistä eniten, olen vaan unohtanut mitä niistä.
Joten minulla ei ole mitään hävettävää, vaalin isäni muistoa, ja olen hänestä hyvin ylpeä.
Kun isäni kuoli, äitini antoi minulle minulle isän arkistot, mm. sotilaspassin, koska tiesi niiden minun hallussani säilyvän.
Jos otetaan huomioon eri taistelujen merkitys ihmisten uskoon selviytymisestä niin Tolvajärven voitto oli suurin.
Se loi henken summan ja raatteen ihmeisiin, eli nosta tolvajärven mitallit korkeimpaan oksaan.
Minullakin on hämärä muistikuva siitä, että se Talvisodan muistomitali miekoilla ja soljella, Tolvajärvi, samoin kuin se Tolvajärven risti olisivat olleet ne, joita hän eniten arvosti. En voi enää kysyä, koska isäni kuoli jo vuonna 1980. Itse olin silloin niin nuori, etten ollut ennen sitä vielä asiasta kovin kiinnostunut.
Isäni kutsui niitä prenikoiksi, ja monia niistä hän ei käyttänyt edes paraateissa,
koska ei pitänyt niitä itselleen tärkeinä.
Miten mitäkin ja kukakin arvostaa.
Mun käsitys, I-luokan vapaudenmitalli ns. "arvokkain". Taistelumitallit alempia. Itse veteraanilla saattanut olla eri käsitys, oletan, Tolvajärven ristiä ite arvostanut eniten.
Jos jonkinlaista yleisempää arvoa etsiskelet, netissä kyllä prenikoita myyviä kauppoja, rahallista arvoa ja prenikan harvinaisuutta voipi arvioida niiltä. Harvinaiset tietenkin rahallisesti arvokkaampia. Sota-aikoina prenikoita jaettiin niin paljon, että paljon on myynnissäkin.
=DW=
Minulla on se käsitys, että mitaleita liikkuu markkinoilla, mutta se, että alkuperäiset omistuskirjat ovat tallella, se tekee niistä arvokkaita pojalleni, hänen pojalleen ja kenties hänenkin jälkeen tuleville.
Toivon hartaasti, ettei kukaan niitä koskaan myy, vaan että ne ovat osa sukumme
historiaa.
Varmaan kaikki on arvokkaita.
Isälläni ei ollut kuin jotain kuparisia renikoita, mutta ei se tastellutkaan muuta kuin jossain kevyessä osastossa seitsemän
Kirveelläkö huiteli ja Jylhä näki?
tuskimpa kevyellä osastolla niin raskasta kalustoa oli, korkeintaan puuko ja pakki
Netistä löytyy tietoa.