Olemme nuori pariskunta, nettotulomme pyöreesti viisi tonnia kuukaudessa, sijoitamme noin tonnin kuukaudessa pörssiosakkeisiin. Asumme vuokralla ja vuokra on reilut seitsemän sataa kuukaudessa. Viihdymme hyvin nykykämpässä, jonka myyntihinta nykytasolla olisi ehkä noin 170 tonnia.
Miksi ostaisimme asunnon nyt eikä vasta ensi toukokuun 15. päivä? Miten elämämme paranisi asutessamme omassa asunnossa?
Miksi omistaminen vaikuttaa olevan niin suuri itseisarvo? Osaako porukka laskea mikä oikeesti on se säästö, omistus (lainan korko ja vastike mukaan laskien) vs. vuokra? Vaikuttaa, että ei. Onko elämä niin pitkä, että se kannattaa uhrata asuntosäästämiselle matkailun ja muuten leveästi elämisen sijaan?
Miksi ostaisimme asunnon nyt eikä vasta ensi toukokuun 15. päivä? Miten elämämme paranisi asutessamme omassa asunnossa?
Miksi omistaminen vaikuttaa olevan niin suuri itseisarvo? Osaako porukka laskea mikä oikeesti on se säästö, omistus (lainan korko ja vastike mukaan laskien) vs. vuokra? Vaikuttaa, että ei. Onko elämä niin pitkä, että se kannattaa uhrata asuntosäästämiselle matkailun ja muuten leveästi elämisen sijaan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Se lienee sama (unohdetaan rommaushöpinät), ostaako nyt vai toukokuun 15. päivä. Mutta asiaan.
Minut autuaaksi tekee se, että
1. En maksa vuokraa kellekään. Maksan vuokraa itselleni lainan korkojen muodossa. Minä nimittäin lasken vuokraksi vain korkomenot. Itse lainasummahan on minun omaa omaisuutta sitten kun se on kokonaan maksettu. Olen ottanut nykyaikana naurettavan pienen (alle 50000 e) lainan, jonka korkomenot ovat siinä satasen korvilla kuussa. Pidän tätä hintaa halpana "kuukausivuokrana" nykyisestä asunnostani. Kuukausilyhennykseni on 500 e ja laina-aika n. 10 vuotta. Piti olla 15, mutta huomasin että hei, tätähän on järkevää maksaa nopeammin ainakin aluksi.
2. Säästösyyt. Jos asuisin vuokralla nykyoloissani, maksaisin 250-350 e/kk, mahdollisesti enemmän, jolloin minulla sohvalla suhnutellessani ei olisi mahdollista säästää niin paljon tulevaa asuntoa ajatellen kuussa kuin nyt on mahd. sijoittaa pari v sitten hankkimaani.
3. Kulujenhallinta. Omistajana minun ei tarvitse olla vuokraisännän talutusnuorassa vuokrankorotuksineen. Nyt talutusnuoran muodostaa toki "korkoralli", mutta korko on vain laskenut tätä 2 vuotena. Vuokrat sen sijaan tilastollisesti nousseet. Kohtuullisen lainasumman kanssa isokaan korkopomppaus ei vie konkurssiin.
4. Oma tupa - oma lupa. Omaa kämppää remontoidessa ei tarvitse kysyä keltään mitään lupia. Sen kun lyö sen väristä maalia seinään kun lystää. Sitäpaitsi vuokrakämppää ei mulla ainakaan olisi edes motivaatiota remontoida. Nyt remontointi on mulle intohimoinen harrastus, joka antaa hyvän vastapainon työlle.
5. Varmuus. Tiedän, että kukaan ei häädä minua minkäänlaisilla irtisanomisajoilla ja ikinä. Jos lähden, lähden omasta tahdostani ja myyn kohteen.
6. Henkisiä arvoja lisäksi yleinen "omistamisen mukavuus", omistamisen hieman hekumallinen tunne. Naurakaa vaan mutta miksipä en tunnustaisi tätä kun kerran näin tunnen. Oma kohteeni on sinänsä arvoltaan melko vaatimaton, mutta asunto se on sekin. Nautinto katsoa omaa taloa. Nautinto karauttaa omaan pihaan autolla.
7. En ole ottanut idioottimaisen suurta lainaa, vaan juuri sellaisen, että mun 2200 e/kk bruttotuloilla maksaa todella kivuttomasti sen 500 e/kk ja on jopa välillä mahdollisuus pitää mm. palkattomia viikon-parin virkavapaita harrasteiden vuoksi kun lomat eivät täytä vapaa-ajan nälkääni ja pystyn harrastelemaan juuri sitä, mikä oikeasti kiinnostamaa. Leveä elämä sinänsä ei ole mun itseisarvo. Ostan silti sen, minkä haluan silloin kuin haluan. En tuhlaa vaan olen säästeliäs.
Eipä ole edelliseen juuri muuta lisättävää kuin se, että minusta on mukavaa jättää lapsilleni perinnöksi muutakin kuin matkakuvat. Koskaanhan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta vuokra nyt ainakin menee kankkulan kaivoon.
Se on myös totta että liian tiukille ei itseään kannata laittaa, pitää ottaa sellainen laina että pois pystyy maksamaan ja elämäänkin siinä sivussa. Mitä olen vuokrahintoja seurannut, niin niillä makselee jo ihan hyvin omaansa pois eikä tarvitse pihistellä mm. matkustamisesta.
Asuntosäästäminen kannattaa myös aloittaa mahdollisimman aikaisin ja pienellä asunnolla. Iän, varojen ja perheen kasvaessa voi sitten muutella isompiin asuntoihin eikä tarvitse ottaa niin hirveätä lainaa kertarysäyksellä.
Itse ajattelen asioista pitkälti samoin kuin sinä, lainaa on myöskin otettu aikoinaan aika vähän, pääoma on vaan vuosien kuluessa sen kuin kasvanut kun asuntoa on maksellut itselleen. Asunnon kuukausivuokra olisi varmasti ainakin yhtä paljon kuin nyt maksan lyhennystä korkoja vastiketta/kk.
Rahaa en tarvitse ns. ylelliseen elämään enkä sellaista mitenkään kaipaa, pörssiin ei kiinnosta sijoittaa, koska sieltä tuskin saa isoja voittoa tuleviin vuosiin, tappiolle voi helposti mennä (ja siitä vasta paha mieli tulee ;)
Sijoita pörssiin pari-kolmesataa vähemmän, niin sillä ja vuokrarahalla maksat omistusasunnon lainanlyhennykset ja vastikkeen. Lisäksi loppuu tappiollinen sijoittaminen it-osakkeisiin.
Elämän ja parisuhteen laatu tosin on enemmän kiinni muista asioista kuin asumistavasta.
Miksi olet niin hiljaa, menikö jauhot pyllyyn vai huomasitko kirjoituksesi "hieman" juntiksi?
Kiireisellä ihmisellä on muutakin tekemistä, kun notkua netissä...koko aikaa.
Niin, kiitoksia monipuolisista kommenteista. Valideja pointteja eli päteviä asianhaaroja.
Perintö oli hyvä huomio, tosin perintönä toki voi jättää muutakin kuin asuntoa, esim. osakesalkun tai muotokuvan.
Remontonti ja muutoksen mahdollisuus on myös hyvä huomio. Itsehän olen remontointihommissa ihan täysi poropeukalo ja tämä kämppä on remontoitu 2002 ja on ihan sisustuslehtikunnossa. Ei siis tarvetta eikä halua.
Totuus vaan tällä hetkellä on se, että jos ostaisimme tämän kämpän maksaisimme yhtä paljon korkoa ja vastiketta kuin nyt vuokraa (jos emme laittaisi omaa rahaa kiinni vaan kaikki lainalla). Tähän päälle tulisi lyhennys, mutta töiksenikin toisten rahaa sijoittavana uskon kyllä huononakin vuotena saavani 15 % koron eri rahamarkkinainstrumenteilla tai osakkeilla. Miksi pitäisi sekin raha laittaa asuntoon, joka lähivuosina ei tod. näk. nosta arvoaan yhtään?
No kolikolla on aina kaksi puolta, ehkä sitä kohta aikuistuu ja ostaminen alkaa innostaa.
Päinvastoin, punainen lanka varmaan totesi teidät muut niin junteiksi, että ei vaivautunut vastaamaan, minun sen sijaan on pakko. Punainen lanka tarkoitti lienee sitä, että rahoja (tai taloja) ei saa hautaan mukanaan ja muksuille voi jättää muutakin kuin rahaa (esim. tietyt arvot elämään, joista raha ei ole tärkein). Säälittävintä jengiä on juuri tämä alempi keskiluokkainen rahvas, joka niska limassa kerää omaisuutta ja maksaa asuntolainaa todetakseen vain elämän menneen ohi eläkkeelle päästyään. Sota loppu jo 60 vuotta sitten ja korvauksetkin on maksettu, nyt voisi vähän nauttia elämästäkin välillä esim. tuhlaten rahaa ennenkuin on 60v. taulussa. Ei siinäkään ole mitään pahaa, jos onni on asuntolaina ja kerran vuodessa Kanarialle, mutta se on sitä "hieman" junttia ja turha sellaista elämäntapaa on markkinoida ainoana oikeana. Se osoittaa vain kirjoittajien erittäin suppean elämänkatsomuksen, joka on koottu yksipuolisesti uskomalla edellisten sukupolvien jorinoita sokeasti ja ilman kritiikkiä tai kenties satunnaisilta etelän- tai Tallinnan matkoilta
Hauska teksti!
Valitettavasti kirjoittaja on vain vähän tyhmä!
Heh...
...ja todennäköisesti olisin vähemmän onnellinen sen asuntolainan kanssa. Enhän myöskään sanonut että aion näin elää lopun ikääni, naurattaa vaan tälläkin palstalla oleva hurmoshenki omistuskämppien puolesta: "kenenkään muun taskuun en kyllä maksa vaikka henki menis" ...naurettavaa. No, täytyy tässä pakata rinkka kun huomenna lähtö 1,5 kuukaudeksi kohti kaukomaita, so long suckers!!! Kenties takaisin tullessani on hinnat tippuneet tai sitten nousseet (evvk)
Se että pääomat liikkuvat keskiluokan sisällä, eikä keskiluokalta riistokapitalistien taskuun, taitaa ottaa joillekin todella rankasti pumpun päälle. Eli suomeksi; haista paska.
...nimimerkistäsi ja lue juttu uudestaan (jos osaat edes ta-va-ta). Jos ei mene jakeluun niin pahoittelen ahdinkosi lisäämistä, mikä sen pääsyy sitten onkaan. Kirjoitus osui kenties liian lähelle tyhjältä tuntuvan elämäsi ainoaa valopilkkua, joka kuukausittaista lainanlyhennyspäivää pilaten nautinnon näin marraskuun osalta. Ole huoleti, sinulla on vielä kymmeniä ja taas kymmeniä kuukausia aikaa riemuita ja sitten voit kuolla rikkaana.